Onko muita joiden hermot heikentyneet lasten myötä? :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Tuli noista parista aloituksesta tällainen mieleen.

Itse olin ennen lapsia mielestäni suht hyvä hermoinen, toki joskus suutuin, mutta en kovinkaan usein.

Nykyisin musta tuntuu, että hermoni ovat aivan riekaleina, niitä ei enää ole! Hermostun tosi pienestä, ja joskus miehen kanssa riidellessä heittelen tavaroita, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt. En ole nukkunut kokonaista yötä ties miten pitkään aikaan, joten varmaan unen vähyyskin osaltaan vaikuttaa. Harmittaa kuitenkin itseänikin.

Muita? Mitä olisi tehtävissä?
 
Krooninen univaje aihuttaa vaikka mitä - ja sehän useimmilla vanhemmilla on ainakin jossain vaiheessa tai välillä ;)

https://www.amk.fi/opintokokonaisuudet/4X3t6AVF8/1080216852472/4WJP65Eng/4WJP6Kz3s/4WJP77fp0.html.stx

Yksi linkki aiheeseen, googlaamalla univaje löytyy muitakin :)
 
Univelka on sellainen asia, joka tekee musta tosi lyhytpinnaisen. Silloin on pakko mennä vähän väliä toiseen huoneeseen, tai laskea tuhanteen ettei tilttaisi jostain pikkuasiasta.

Yritä saada nukuttua enemmän, ota vaikka lapsivapaa viikonloppu jos mahdollista, ja lepää. Oma aika on myös tärkeää, ainakin mulle. Lisäksi säännölliset ruoka-ajat ja vitamiinit :)

Mutta jos unohdetaan väsymys & sen aiheuttama ärtymys, on äitiys ehdottomasti opettanut mulle piiiiiitkää pinnaa.
 
En mä usko että sun hermot on heikentyneet, niitä vain koetellaan enemmän.

Mikset saa koskaan nukkua kokonaista yötä? Miksei lasten isä voi ottaa vastuuta edes yhtenä yönä kuussa?
 
En mä usko että sun hermot on heikentyneet, niitä vain koetellaan enemmän.

Mikset saa koskaan nukkua kokonaista yötä? Miksei lasten isä voi ottaa vastuuta edes yhtenä yönä kuussa?
 
Väsyneenä ja nälkäsenä oon heikkohermonen, mut muuten mulla on paljon pitempi pinna ku ennen perheytymistä. En tiä mistä se johtuu, mut lapsen myötä mun kärsivällisyys on moninkertastunu tiettyjen asioiden suhteen.
 
Mullakin hermot heikentyneet :( Luulen, että syy on väärässä vuorokausirytmissä. Olen jo yläasteiästä lähtien elänyt siten, että nukun päivällä ja valvon yöt. Nyt sitten lasten myötä on ollut pakko kääntää rytmiä ja mun pää ei vaan kestä :( Esikoinen on jo 10-vuotias ja minä en vaan totu tähän rytmiin :(

 
Vauva ei saa mua hermostumaan tai hermoilemaan ollenkaan, koska hän ei itke turhasta vaan siihen on aina oikea syy. Mutta toi isompi neitonen on saanut musta esiin aivan uusia, negatiivisia piirteitä, kun osaa ärsyttää oikein huolella. :/
Myönnän, että olen istunut monet kerrat siivouspäivänä tytön huoneen lattialla ja heitellyt tavaroita kiukuspäissäni ja raivonnut.. :ashamed: Kun huone ei pysy millään kunnossa, enkä saa tyttöä mitenkään siivoamaan sitä. Tyttö ei ole siis tuota raivoamista nähnyt, vaan hän on ollut ulkona leikkimässä kaverinsa kanssa. :ashamed: Please, älkää tuomitko mua..poden jo ihan riittävästi huonoa omaatuntoa noista negatiivisista tunteista.
 

Similar threads

L
Viestiä
2
Luettu
971
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä