ONKO MUITA JOILLA SAMA ONGELMA?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vittuuntunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vittuuntunut

Vieras
Rakastan miestäni yli kaiken ja meillä menee hyvin. Yhdessä ollaan oltu 8-vuotta joista 5-vuotta naimisissa. Tämä asia ei siis liity eroon tai mitenkään sinnepäinkään, vaan siihen että mää en tykkää miehen perheenjäsenistä:( Joo, tiedän että kuulostan nyt paskiaiselta, mutta kysymys kuuluu että onko mun pakko oikeastaan tykätäkään niistä? Miehelläni on isosisko ja pikkuveli. Siskon kanssa mulla ei ole juuri mitään yhteistä ja hän on täysin eri maailmasta kuin minä. He ovat lukeneita ja käveleviä tietosanakirjoja ja jutut on mulle ihan liian "viisaita". Siis yksinkertaisesti mua ei kiinnosta mikään mitä sen suusta tulee. Toki aina kuuntelen mitä se puhuu ja juttelen sille ja oon ystävällinen, mutta en vaan jaksa sitä ja jotenkin nyt kun oon raskaana niin se on alkanut ärsyttää ihan extra paljon. Sillä on myös sellaisia tapoja joista en tykkää alkuunkaan!
Miehen veli taas on sellanen nörtti joka on aina....siis ihan oikeasti AINA vain ollut kotona, eikä käy missään nuorten parissa, kiinnostuksena ainoastaan tietokoneet ja toisten asioihin puuttuminen. Sillä raukalla ei yksinkertaisesti ole elämää ja kun on niin kaikkitietäväinen ihminen ja myös sellainen tietosanakirja, niin se arvostelee sitten mun miestä ja meidän perhettä sellasilla idioottimaisilla kommenteilla jotka lähinnä saa mut nauramaan sen tyhmyydelle yrittää olla jotain, mut vituttaa mua ihan suuuuuunnnnaattomasti!!

Oltiin kutsuttu mun äiti,isä ja veljet aatoksi meille katsomaan pukkia. Emme kutsuneet tänä vuonna erikseen miehen isää, siskoa ja hänen uutta miesystäväänsä eikä miehen pikkuveljeä, koska heillä ollut flunssaa ja enterorokkoa. Ajattelin että menevät varmaankin tuohon appiukolle sit kaikki viettämään joulua. Mut kas kummaa, miehen sisko ja hänen uusi miesystävä (meille ihan vieras ihminen) tulivat meille koko aattoillaksi....samoin miehen veli.
Mulla meni koko aatto ihan pilalle. Ja ekana miehen pikkuveli aloitti valittamisen....teillä on kuuma, täällä on ahdasta, teillä on tuoleja liian vähän jne jne....sellasta turhanpäivästä narinaa jota vihaan ylikaiken.

Mun mielestä olis ollu kohteliasta soittaa ja kysyä että voivatko he tulla, koska me ei kutsuttu heitä erikseen. Mut ne vaan oletti että tänne voi tottakai tulla.
 
Ja kaikenlisäksi me ei edes tiedetty että appiukolla on enterorokko kun ei ole voinut sitä meille kertoa. Ja minä raskaana rv28 enkä halua mitään tauteja ja varsinkaan pojalle jolla muutenkin huonot yöt kun sairastaa pahaa refluksia
 
Mun isoveljen avokki on varatuomari. Juttuun tullaan ja ollaan asiallisia kun nähdään mut ei kyllä kovin yhteistä ole, avokki mua vajaan vuoden vanhempi.
Itsellä on just niiiin tavis tallaaja olo, meil on vaan kerrostalo kolmio, ei olla naimisis, mul ei vakityötä, lapsiakin vaan yksi ja tuskin enempää tuleekaan......
Mut mulle riittää et isoveli rakastaa ja on onnellinen avokkinsa kanssa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
mutta jos mää oon niille ystävällinen niin eikös sitä vois sit olla ystävällinen mulle sieltäkin puolelta

Kyllä, ja näin pitäisikin olla. Mulla on kamalia riitoja menossa mun oman suvun kanssa, kun mä yritän irtaantua siitä ja elää omaa elämääni ilman jatkuvaa pompottamista ja mielen pahoittamista. Mutta mä olen nyt itsekäs ja sanon missä mun oma raja menee.

Nämä sukujutut on hankalia, ja aina jossain määrin on yleisen hyvän vuoksi pakko sietää jotakin.
 

Yhteistyössä