Toggle sidebar

Onko onnistunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietiskelijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mietiskelijä

Vieras
Täällä puhutaan paljon pettämisestä ja petetyksi tulemisesta..Paljon annetaan kovaa tuomiota siitä miksi seotaan toisen omaan. Kovin haukutaan ja sanompa että jos itse eläisin noin kovien meilipiteiden omistavan kanssa jolla on varaa sanoa toisia horoiksi, lutkiksi, pukeiksi yms. En haluaisi elämääni sellaisen haukkujan kanssa jakaa. Kai siihen parisuhteeseen kaksi tarvitaan ja täysillä.

Toinen mielipiteeni on tämä, että jos kolmas tulee kuvioihin niin hänelle on siinä suhteessa ollut "tilaus". Tarkoitan sitä ettei silloin molemmat ole olleet täysillä omassa suhteessaan tai suhteen pelisäännöt ovat ajan kanssa hämärtyneet.

Kaikkihan sitä kosketusta kaipaa sekä miehet että naiset ja seksi on se yksi osaalue siitä.. Muistakaa siis pitää huolta omastanne! Halatkaa ja pussatkaa pyytämättä.

Välillä ihmetyttää yksi asia.... Kiinnostaisi tietää onko täällä ketään joka on aloittanut uusioperheen uuden ihmisen kanssa ja onnistunut siinä?? Vai palaako aina jompi kumpi entisensä hoiviin, silloin kun arki palaa??
 
Täällä yksi onnistunut uusioperheläinen :) En palannut lasten isän luo, enkä palaa. Uusi mieheni pitää lapsistani kuin omistaan ja homma toimii, on toiminut jo vuosia.
 
No onkos nykyisellä miehelläsi sitä perhettä minne palata? Olen vain utelias koska moni mies on puhunut että lapset ovat ykköset ja siksi elävät nykyisessä suhteessa ja haaveilee elosta sen toisen naisen kanssa...
 
Toimii, vaikka kimpassa asuttu vasta vuosi. Exästä useampi vuosi. Ja vaikka ei toimisikaan, niin en palaa lähtöruutuun.
Vuosi erosta, niin tämä "lapsi" 14v tytär muutti luokseni, joten ei ole tarvinnut haaveilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelijä:
Kai siihen parisuhteeseen kaksi tarvitaan ja täysillä.
...
Toinen mielipiteeni on tämä, että jos kolmas tulee kuvioihin niin hänelle on siinä suhteessa ollut "tilaus". Tarkoitan sitä ettei silloin molemmat ole olleet täysillä omassa suhteessaan tai suhteen pelisäännöt ovat ajan kanssa hämärtyneet.
...
Kaikkihan sitä kosketusta kaipaa sekä miehet että naiset ja seksi on se yksi osaalue siitä.. Muistakaa siis pitää huolta omastanne! Halatkaa ja pussatkaa pyytämättä.
Click to expand...

Olen täysin samaa mieltä sinun kanssasi. Tuohon uusiokuvioon en pysty mitään sanomaan, kun ei ole kokemuksia.




 
Ei ole ilmeisesti selkärankaa erota ensin ja vasta sitten alkaa uusiin suhteisiin. Jäisi se pettäjän rooli näyttelemättä, eikä kukaan tulisi petetyksi.

Parisuhteessa ei ole tilausta kolmannelle. Se on selitys, jolla pienennetään omaa syyllisyyttä. Olen kuullut seuraavaakin: petän, että puolisoni voisi paremmin.
Terveisiä vain kaikille kiimaisille, ei teitä mikään paimenna:) Hyvää pikkujoulua:)
 
Ei ole petosta takana mutta surullinen olen juuri tollaisen "Miehen" kommenteista. Onneksi ei oo oma ukko noin katkera..heh heh juuri tuota tarkoitin! Etten suostuisi elämään tuolaisen kanssa joka luulee olevansa muita parempi, yäks! Ja siksipä sinäkin olet täällä anatmassa noita suppeita mielipiteitäsi... Mutta jos olisin sun muija niin lähtisin heti viivana toisen mukaan, sun kelkkaan en jäis. Varmasti eroaisin ja sitten kelpais kuka vaan..
 
"Toinen mielipiteeni on tämä, että jos kolmas tulee kuvioihin niin hänelle on siinä suhteessa ollut "tilaus".

niin uskomatonta miten täällä jotkut puolustaa pettämistä, aivan kuin pettäminen olisi oikeutettua jos suhde ei toimi. Voi hertsileijaa sentään sittenkö se alkaa toimia kun toinen tai molemmat menee ja pettää kun suhteessa on oikein ollut sille tilaus.

Eikö aikuisille ihmisille tule mieleen, että toimimatonta suhdetta voisi yrittää parantaa eikä saada sitä huonommaksi pettämällä.

Ja taas tuota hemmetin puppua,e ttä hyvään suhteeseen ei kolmas pääse, millaset vaaleanpunaiset lasit teillä oikein on silmillänne, hyvissä suhteissa petetään, kuka mistäkin syystä, halutaan jännitystä tai jotkut haluavat todistaa,e ttä kyllä vielä kelpaa, seksi vieraan kanssa on nii--iin jännää ja uutta jne.

Sanon taas kerran, pettäminen ei ikinä ole petetyn syy vaan pettäjän täysin oma valinta, eikö olisi reilumpaa ensin erota ja vasta sitten iskeä muita kun se on takuuvarmaa, että pettämisen jälkeen suhde ei todellakaa ole kunnossa vaan viimeistään silloin pelataan todella korkeilla panoksilla, monen ihmisen elämällä ja laskun maksavat ennenkaikkea viattomat lapset.
 
Miten, mietiskelijä, jos kuvittelisit mielessäsi asian niin päin että kuvittelet parisuhteesi olleen hyvän ja yhtäkkiä saisit selville että yhtäaikaa hyvän parisuhteenne kanssa miehelläsi on ollut hyvä parisuhde myös toisen naisen kanssa? Kokisitko tulleesi kohdelluksi reilusti? Mitä jos mies vasta tässä vaiheessa (jos silloinkaan) avautuisi niistä asioista mitä sinä teet hänen mielestään parisuhteessa väärin, niistä asioista jotka ajoivat hänet toisen naisen hekumallisen ymmärtävään syliin? Teillä olisi ehkä liuta pieniä lapsia, isot lainat, elämä rakennettu pitkälti pohjautuen sitoumukseen ja ehdottomaan kahdenkeskiseen luottamukseen. Kokisitko, että olisi oikein aloittaa parisuhteenne ongelmien parantaminen parantamalla omaa seksielämää toisessa, ehkä nopeastikin kylmenevässä vuoteessa? Eikö kuitenkin ihmissuhteet perustu vastavuoroisuuteen myös joustamisessa ja ihmisen huomioonottamiseen sisälly sekin että on aikoja kun esimerkiksi seksi on hieman taka-alalla elämässä, syystä tai toisesta -ja toinen ihminen voi hetken joustaa ja odottaa, rakkaudesta.

Miltä tuntuisi rakastella oman miehen kanssa seuraavalla kerralla pettämisen julkitulon jälkeen kun mieleen tulvahtaisi mielikuvia rakkaasta ihmisestä alasti toisen naisen iholla ja sisällä. Olisiko se yhä rakastelua? Oliko se toisen naisen kanssa rakastelua?

Ihmiset tekevät virheitä ja monessa asiassa kivien heittely on ajan hukkaa koska jokainen meistä on vajavainen ja mokaa joissain asioissa. Mutta eikö petetyllä ole oikeutta olla loukkaantunut? Eikö yleisessä moraalitajussa saa pitää läheisen ihmisen pettämistä (tavalla tai toisella, toisen ihmisen luottamuksen väärinkäyttämistä) ei-toivottavana käyttäytymisen muotona, ottaen huomioon että monesti pettämisen seuraukset ovat hyvin surullisia myös muiden kuin suoraan asianosaisten kannalta?
 
Kerrottakoon vielä, että olen itse aiemmassa suhteessani pettänyt ja vaikka tiedän että se suhde olisi päättynyt muutenkin, kadun sydänjuuriani myöten sitä että aiheutin itselleni läheiselle ihmiselle kohtuutonta mielipahaa ja heikensin hänen luottamustaan ihmisiin. Jos ikimaailmassa minulle tulisi "tarve" pettää toisen kerran elämässäni, katsoisin parhaaksi lopettaa meneillään olevan parisuhteeni ensin puhtaammissa merkeissä ja rehellisemmin mielin tai jos en siihen olisi kykenevä, pitäisin sitkeästi housuni jalassa kunnes pahin järjenjättämä kosteus haihtuisi. Ja kenties käyttäisin toisen miehen liehittelyyn helposti uhrautuvat pennoset sittenkin siihen parisuhdeterapiaan ja saisin elämässäni kokea vähän pysyvämpää hekumaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelijä:
Ei ole petosta takana mutta surullinen olen juuri tollaisen "Miehen" kommenteista. Onneksi ei oo oma ukko noin katkera..heh heh juuri tuota tarkoitin! Etten suostuisi elämään tuolaisen kanssa joka luulee olevansa muita parempi, yäks! Ja siksipä sinäkin olet täällä anatmassa noita suppeita mielipiteitäsi... Mutta jos olisin sun muija niin lähtisin heti viivana toisen mukaan, sun kelkkaan en jäis. Varmasti eroaisin ja sitten kelpais kuka vaan..
Click to expand...

Se on minun mielipiteeni, jos en pettäjiä korkealle arvosta. Kokeilkaa ihmeessä suhteenne aallonpohjassa vierasta, tai anna miehellesi suostumus, että "sinun miehesi saa käydä vieraissa" Ja tule sitten kertomaan miten suhtaudut ulkopuolisiin suhteisiin.

Katso muuten miehesi kännykkä niin yllätyt.

 
No joo saahan niitä mielipiteitä olla. Ennen nykyistä suhdettani ex kävi vieraissa oikein urakalla, erään toi kotiin meidänaviovuoteeseen ja vei aamulla pois minun autolla...Kun itse satuin olemaan duunissa.. Hienoa eli vaikka en ole pettänyt olen joskus petetyksi tullut. Se liitto kariutui omaan mahdottomuuteensa koska mies ei kestänyt omaa pahaa oloaan kun minä en huomannut edes epäillä hänen vieraissaan hyppäämistä...Joten suhteesta tuli väkivaltainen, lähteä ymmärsin vasta sitten kun mies eräitten juhlien päätteksi lupasi tappaa minut kun kotiin päästään. Joten luulenpa ymmärtäväni elämästä yhtä ja toista. Onneksi lapsia ei ollut.

Siitä ex-liitosta tein itselleni lupauksen että jos joskus niin hyvä miehen löydän että samaan asuntoon muutan niin koskaan en häntä petä! Mieheni tietää minun menneisyyteni ja itse tiedän hänen. Olemme puhuneet mikä on pettämistä ja uskonpa että suhde perustuu luottamukseen, joten uskon ensin häntä ja sillä siisti. Ympärillä on vain sitten näitä jotka pitävät useampaa ja siksi mietin näitä juttuja... Sekään kun ei tavatonta ole että pitkässä suhteessa iahstuu toiseen, silti ei asioita tarvitse viedä toteutuksen puolelle. Niin ja elämässä on hetkiä ettei se seksi ole se ensimmäinen, kuitenkin voi toista halata ja pussata ja pitää hyvänä ja lähellään.

Tällä hetkellä jos nykyinen mieheni kertoisi että hänellä on kakkossuhde ja olisi rakastellut toisen kanssa miettisin miksi haluaa keventää omaatuntoaan mulle? Jos epäilisin niin kysyisin suoraan, nyt ei ole epäilyksiä siihen suuntaan:) Ehkäpä olen niin narsistinen että haluaisin tietää onko nainen ollut hyvän näköinen... enempi loukkais jos se olis joku rupakko...Olen aina luottanut siihen että hänellä on hyvä maku..
 
Mun ex-mies petti mua juuri sellasen "rupakon" kanssa. Ei voisai pahemmin mennä ihmisestä maku: pettäjä ja vielä huonolla maulla. Se oli tervemenoa kummallekin heti. Olin kuvitellut miehestä vähän parempaa, mutta siinä paljastui vasta todellinen karva. Kaikkien kanssa sitä erehtyykin viettämään aikaansa hyvässä uskossa, kun ei osaa aina pelätä pahinta. Olkaa te muut viisaampia!

 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa