Onko pelkosektio luovuttamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt piti harmautua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis mikä siinä synnytyksessä niin pelottaa? Kaikki menee varmasti hyvin, kuitenkin suomessa asutaan ja synnäreillä on ammattitaitoista henkilökuntaa.

En siis pelkää sitä että jotain sattuisi, siis itselleni tai vauvalle. Luotan täysin sairaalan henkilökuntaan ja siihen että meidät osataan hoitaa kuntoon tapahtui mitä tahansa.
Pelkään kipua ja ponnistamista. Kivun pelko on pikkuhiljaa helpottamassa, koska tiedän saavani kaikki mahdolliset kipulääkkeet (mutta mitäs jos käy niin etten ennätä niitä saadakaan? se on yksi mun suurimmista peloista) ja pelkään ponnistamista, sitä että on pakko ponnistaa vaikka tuntuu että molemmat päät hajoaa, kroppa ottaa vallan ja sen jälkeen ei voi enää mitään...
Huh kun meinaa itku tulla kun näitä ajattelee...
 
Itselläni on useampi tuttu joilla toinen lapsi syntynyt alateitse normaalisynnytyksellä, ei kauhuversiona!, ja toinen sektiolla esim. perätilan tai eteistukan vuoksi. Näistä jokainen on sitä mieltä, että mieluummin alateitse.
 
En siis pelkää sitä että jotain sattuisi, siis itselleni tai vauvalle. Luotan täysin sairaalan henkilökuntaan ja siihen että meidät osataan hoitaa kuntoon tapahtui mitä tahansa.
Pelkään kipua ja ponnistamista. Kivun pelko on pikkuhiljaa helpottamassa, koska tiedän saavani kaikki mahdolliset kipulääkkeet (mutta mitäs jos käy niin etten ennätä niitä saadakaan? se on yksi mun suurimmista peloista) ja pelkään ponnistamista, sitä että on pakko ponnistaa vaikka tuntuu että molemmat päät hajoaa, kroppa ottaa vallan ja sen jälkeen ei voi enää mitään...
Huh kun meinaa itku tulla kun näitä ajattelee...

No mutta kivun takia ei kyllä sitten sektiota kannata ottaa! Ihan tosi! :O
Ellet sitten halua sitä kipua lisää.
Ymmärrän jos pelko johtuu jostain tapahtuneesta ongelmasta tai komplikaatiosta.
 
Ei synnyttäminen oo mitään kilpailua siitä kuka on sankarillisin (vaikka kaikki ei tunnu tätä käsittävän). Kahden synnytyksen kokemukselle teet niinkuin parhaalta tuntuu - kirjoituksestasi päätellen haluat sektion - ota siis se. Suomessa synnytetään sektiolla vähän verrattuna moniin muihin maihin, talvisodan hengellä vaaditaan kaikkia synnyttämään alateitse. Tee tosiaan oma päätöksesi, paskat muiden arvostelusta.
 
Kun kerran tiedät millaista se on ja epäilet itseäsi niin valitse sektio. Lääkärit ei välttämättä saa lasta ajoissa imukupilla ulos jos äiti ei ponnista (riittävästi).
 
Alkuperäinen kirjoittaja tämä kertoo paljon;24405342:
Itselläni on useampi tuttu joilla toinen lapsi syntynyt alateitse normaalisynnytyksellä, ei kauhuversiona!, ja toinen sektiolla esim. perätilan tai eteistukan vuoksi. Näistä jokainen on sitä mieltä, että mieluummin alateitse.

Minulla myös. Neljä ystävää on saaneet lapsia sekä sektiolla että alateitse, jokainen sanoo että alateitse mieluummin jos saa valita. Viides on myös tätä mieltä, muttei vielä ole kokenut alatiesynnytystä myös, joten otin pois laskuista. Hänelle sektio oli elämänsä kamalin kokemus, omin sanoin.
 
ekan synnytin alateitse ja toisen "suunnitellusti" kiireisellä sektiolla (vauvasta johtuen). Mulla oli hirveä sektiopelko, ja on edelleen. Musta se oli kamala kokemus kun kaikki tuntui ja itse ei voi liikkua jne. ainoa hyvä asia oli että puudutus lopetti synnytyskivut ja tietysti, että vauva saatiin turvallisesti syntymään, mikä meillä ei olisi ollut mahdollista alateitse. synnytyksestä on pian 4kk ja edelleen haava vihloo jos meinaa urheilla, joten täytyy myöntää, että omalla kohdallani toivuin nopeammin alatiesynnytyksestä vaikkakin pintahaava on siisti ja hyvin parantunut.

No meillä oli pelot eripäin. Minä jouduin kohtaamaan oman pelkoni, mutta kyllä siitä selvittiin :)
Tsemppiä, mitä sitten päätätkin! Varmasti kumpikin päätös tuottaa hyvän lopputuloksen.
 
[QUOTE="nea";24405351]Ei synnyttäminen oo mitään kilpailua siitä kuka on sankarillisin (vaikka kaikki ei tunnu tätä käsittävän). Kahden synnytyksen kokemukselle teet niinkuin parhaalta tuntuu - kirjoituksestasi päätellen haluat sektion - ota siis se. Suomessa synnytetään sektiolla vähän verrattuna moniin muihin maihin, talvisodan hengellä vaaditaan kaikkia synnyttämään alateitse. Tee tosiaan oma päätöksesi, paskat muiden arvostelusta.[/QUOTE]

PEESI! Ja hali tämän kirjoittajalle!
 
[QUOTE="nea";24405351]Ei synnyttäminen oo mitään kilpailua siitä kuka on sankarillisin (vaikka kaikki ei tunnu tätä käsittävän). Kahden synnytyksen kokemukselle teet niinkuin parhaalta tuntuu - kirjoituksestasi päätellen haluat sektion - ota siis se. Suomessa synnytetään sektiolla vähän verrattuna moniin muihin maihin, talvisodan hengellä vaaditaan kaikkia synnyttämään alateitse. Tee tosiaan oma päätöksesi, paskat muiden arvostelusta.[/QUOTE]

Peesaan..

Kerroin tossa aiemmin, että molemmat tavat on käyty läpi. Ja tosiaan mun mielestä toivuin nopeesti leikkauksesta vaikka kerran siinä sainkin vähän takapakkia.. Ja ite voin sanoo, että jos vielä joskus lapsia teen, niin en kyllä halua alatiesynnytystä.. Mielummin sektio.

Mutta tsemppiä valintaan!! Teet kummin tahansa, niin teet oikein.
 
Munkin kaveripiirissä on ihmisiä jotka sanoo että aina mielummin alateitse, kun ovat molemmat kokeneet.
Mutt ap, sun on tehtävä päätös itse. Ei me voida sanoa että tee näin!

Itse teen alateitse, vaikka perätilalapsen jos on mahdollista.
Muistoissa kuopuksen syntymä kun selvisin ilman ainuttakaan naarmua ja vedin farkut jalkaan seuraavana aamuna, kuopus syntyi illalla :)
 
Jos joku pystyisi lupaamaan mulle että synnytys sujuu niinkuin kuopuksen synnytys eli 3h ja vauva on maailmassa, ei tikkejä ja kaikki muutenkin hyvin.. Mutta sitä ei kukaan voi luvata...
Toivoisin niin että saisin supistella ensin rauhassa kotona ja sitten lähteä sairaalaan, saada puudutuksen ja ponnistaa vauvan ulos. Mutta näin se ei tule menemään, koska mulla on molemmat synnytykset käynnistettyjä ja lääkärin mielestä on hyvin epätodennäköistä että tämäkään lähtee omilla supistuksilla eli se tarkoittaa taas pari päivää kävelyä ympäri sairaalan käytäviä kipujen kanssa ennenkuin päästään edes tosi toimiin...
 
En siis pelkää sitä että jotain sattuisi, siis itselleni tai vauvalle. Luotan täysin sairaalan henkilökuntaan ja siihen että meidät osataan hoitaa kuntoon tapahtui mitä tahansa.
Pelkään kipua ja ponnistamista. Kivun pelko on pikkuhiljaa helpottamassa, koska tiedän saavani kaikki mahdolliset kipulääkkeet (mutta mitäs jos käy niin etten ennätä niitä saadakaan? se on yksi mun suurimmista peloista) ja pelkään ponnistamista, sitä että on pakko ponnistaa vaikka tuntuu että molemmat päät hajoaa, kroppa ottaa vallan ja sen jälkeen ei voi enää mitään...
Huh kun meinaa itku tulla kun näitä ajattelee...

Minulla taas päinvastoin. Pelkään sektiota, johon voin joutua. Kaksi edellistä lasta syntynyt alateitse kivuliailla supistuksilla. Epiduraalin kun saa ajoissa todennäköisesti auttaa osittain tai kokonaan. Alateitse synnytyksessä tiedän synnytyksen etenevän ja tuntevan sen. Mutta sektiossa taas ajattelen että maha aukaistaan..:(
 
Itselleni sektio olis pettymys. En ole koskaan elämässäni kokenut sellaista fiilistä kuin selviydyttyäni kunnialla synnytyksistä koin, että mun kroppa oli toiminut kuten piti. Ymmärrän pelkosektion traumaatisen synnytyskokemuksen jälkeen, ensisynnyttäjien pelkosektioita en pääsääntöisesti voi käsittää.
 
Itselleni sektio olis pettymys. En ole koskaan elämässäni kokenut sellaista fiilistä kuin selviydyttyäni kunnialla synnytyksistä koin, että mun kroppa oli toiminut kuten piti. Ymmärrän pelkosektion traumaatisen synnytyskokemuksen jälkeen, ensisynnyttäjien pelkosektioita en pääsääntöisesti voi käsittää.

Kunnialla? Eikö se että joku on joutunut sektioon joka silkaa teurastusta ja kärsiny sen kaiken, ole kunnialla sitten selvinnyt? :D Tätä en nyt ihan ymmärtänyt? Yritätkö nyt kilpailla jostain kivusta vai mitä? Kolahtaako se että pääsit vähemmällä?! Ei synnytykset tosiaan ole mitään kilpailua jossa pitää kruunua hakea. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja tääh;24405614:
Kunnialla? Eikö se että joku on joutunut sektioon joka silkaa teurastusta ja kärsiny sen kaiken, ole kunnialla sitten selvinnyt? :D Tätä en nyt ihan ymmärtänyt? Yritätkö nyt kilpailla jostain kivusta vai mitä? Kolahtaako se että pääsit vähemmällä?! Ei synnytykset tosiaan ole mitään kilpailua jossa pitää kruunua hakea. :D

En tosiaan:), vaan koin sellaisen fiiliken, mitä en ole muulloin tuntenut. Eka oli iso lapsi, käynnistettiin, jännitin jne. Ja mä selvisin siitä. Se tunne oli hieno! En väheksy kenenkään kokemusta, mutta sen tunteen takia vois synnyttää useammankin kerran.
 
Minä muistaakseni samana. Ja kotiin kolmantena päivänä, kun aiemmin eivät päästäneet. Mutta ei se hauskaa ollut...

No siis mullakin on vähän kyse siitä miten katotaan.. Sektio tehtiin 1:27 to-pe välisenä yönä ja perjantaina kävelin.. Mä jostain syystä miellän sen seuraavaks päiväks... Kai se on katsojan silmissä.. :) Mutta pointti oli se etten maannu kahta päivää sängyssä. Vaikka jotain asioita en voinukkaan tehdä tai oli vaikeemmin tehty niin loppujen lopuks toivuin nopeesti siitä..
 

Yhteistyössä