O
olga
Vieras
siitä kun entinen mies on siunattu hautaan ja takana on pitkä ja rakkautta täynnä ollut onnellinen avioliitto? mitä tähän sanotte?
H
hmm
Vieras
Sanon että parempi se että on löytänyt uuden onnen ja syyn elää kuin että kuihtuisi ja riutuisi suruissaan ja yksin.
V
vieras
Vieras
Ettei se kuulu muille ihmisille. Olen kuullut yhden leskeksi jääneen sanovan, että vasta kun oli uusi mies hänellä oli oikeasti mahdollisuus surra. Sitä ennen kaikki voimat menivät kodin ja lasten hoitoon.
E
Ei
Vieras
Ei ole röyhkeää, jos suhde on alkanut kuoleman jälkeen. Eri asia sitten onko valmis uuteen suhteeseen, mutta sehän on täysin tapauskohtaista. Mun mielestä kaikilla leskillä on oikeus uuteen onneen, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Usein vain lähipiiri tekee asiat vaikeaksi, jos se uusi onni löytyy...
?
...
Vieras
V
vieras
Vieras
No mitähän se sitten kenellekään kuuluu. Vaikka löytäisikin nopeasti uuden onnen,ei tarkoita etteikö surisi kuollutta puolisoaan.
E
Ei
Vieras
H
hmm
Vieras
Mikä on se sopiva aika rypeä surussa? Vuosi? Kymmenen vuotta? Tuen ja turvan kun löytää toisesta ihmisestä.
Sitäpaitsi. KUKAAN ei tiedä toisten avioliittojen "rakkaudentäyteisyyttä"-kulissit voi olla komeat ja totuus ihan muuta.
Sitäpaitsi. KUKAAN ei tiedä toisten avioliittojen "rakkaudentäyteisyyttä"-kulissit voi olla komeat ja totuus ihan muuta.
M
mummu
Vieras
todella röhkeää. lesken pitäisi käyttää vuoden ajan pelkkiä mustia vaatteita ja olla ainakin vähintään 3 vuotta yksin ja surra puolisoaan. ikinä ei saa ottaa uutta!
T
tässä sulle vastaus
Vieras
F
fds
Vieras
V
vieras
Vieras
No jokainen tekee tyylillään mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että se suru kannattaa surra ensin "alta pois" ja että on sitten varmasti valmis kaikin tavoin siihen uuteen suhteeseen. Minkä ajan se sitten ottaa on varmaan yksilöllistä. Ehkä jotkut ovat jo puolen vuoden jälkeen valmiita uuteen suhteeseen, itse en ehkä olisi
E
ev
Vieras
en voi sanoa että olisi väärin tai röyhkeää, mutta myönnän että minusta se olisi outoa.
kuten jutta gustafson vai mikä nyt onkaan... sillä oli uusi tosi nopee ja minusta se oli jotenkin kamalaa.
kuten jutta gustafson vai mikä nyt onkaan... sillä oli uusi tosi nopee ja minusta se oli jotenkin kamalaa.
?
...
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Missään kohtaa ei valehdella mitään. Matalan profiilin pitäminen on eri asia, kuin asialla ilakointi ja uuden sulhon ripeä esittely. Vois kuvitella, että se loukkaisi myös vainajan lähisukulaisia. Puoli vuotta on tosi lyhyt aika. Luulis, että aikuisen ihmisen ei olisi vaikeaa pitää sitä matalaa profiilia edes vuoden verran....
E
Ei
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Niinpä. Salaa sais tapailla, mutta julkisesti ei. Hienoa kaksinaismoralismia... Kunnioitukseen tää ei mun mielestä liity mitenkään. Hienoa liittoa ja rakkautta yms. ei uusi suhde vie mihinkään...
D
d
Vieras
Ei tässäkään voi yleistää. Toisaalta puoli vuotta on hyvin lyhyt aika enkä usko että itse ainakaan toipuisin puolison kuolemasta tossa ajassa. Mut voihan olla, et kuolemaan on osattu varautua ja kuoleva on TOIVONUT puolisonsa löytävän pian uuden rakkauden ja aikuisen lapsille. Riippuu siis tilanteesta hyvin paljon!
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja tässä sulle vastaus:
Mitä se vainajalle enää kuuluu onko leskellä uusi vai ei?
K
Kikka
Vieras
Äitini miehen (isäpuoleni) kuoltua Äitini suri häntä kovasti,istui yksin kotona,lapset muuttaneet pois,ja kaukana,minä sanoin hänelle,että mennee tansseihin,tms.ei ole hyväksi istua yksin ,ja murehtia,itkeä,päivät pitkät...Äitini sanoi,että ei hän voi,ihmiset alkavat puhumaan,johon minä,että antaa puhua,eikun menoksi,oli kulunut n. puoli vuotta isäpuoleni kuolemasta,ja niin hän kävi tansseissa,tapasi sielä miehen,johon ihastui ja se oli molemminpuolista.Olivat onnellisesti yhdessä vuoteen 2009,jolloin rakas Äitini nukkui pois.Eivät asuneet yhdessä,mutta olivat kanssakäymisissä usein. Äiti sanoi että tämä "pelasti" hänet,ja hän sai elää elämänsä onnellisena loppuun asti.Oliko tämä väärin?Ei tietenkään!!
J
jebulis
Vieras
Kyllähän sitä juttagustavssonin (vai mikäsenyt oli) tapauksissa vähän kohottelee kulmiaan. Mutta kun ajattelee lesken osaa niin minä olisin iloinen lesken puolesta ja toivoisin, että se uusi ystävä/kumppani on hyvä mies/nainen.
Onko teillä ollut elämässä koskaan todella paha olla? Minä olen elämässäni surrut niin, että olen laskenut minuutteja. "Olen selvinnyt jo kahdesta minuutista. Selviän kyllä seuraavastakin. Nyt on mennyt kymmenen minuuttia. Selviän seuraavistakin. Kolmen tunnin päästä voin ottaa unilääkkeen ja sitten saan pään tyhjäksi. Siihen on enää 239 minuuttia. Selviän minuutin kerrallaan."
Eli voin kuvitella, että lesken ikävä ja suru on jotain niin hirveää, että kuukauden suru on jo aika näännyttävä. Ei uusi kumppani tarkoita sitä ettei voi surra vanhaa.
Onko teillä ollut elämässä koskaan todella paha olla? Minä olen elämässäni surrut niin, että olen laskenut minuutteja. "Olen selvinnyt jo kahdesta minuutista. Selviän kyllä seuraavastakin. Nyt on mennyt kymmenen minuuttia. Selviän seuraavistakin. Kolmen tunnin päästä voin ottaa unilääkkeen ja sitten saan pään tyhjäksi. Siihen on enää 239 minuuttia. Selviän minuutin kerrallaan."
Eli voin kuvitella, että lesken ikävä ja suru on jotain niin hirveää, että kuukauden suru on jo aika näännyttävä. Ei uusi kumppani tarkoita sitä ettei voi surra vanhaa.
