Hae Anna.fi-sivustolta

Onko ruotsin kieli epämiellyttävä pakko Suomessa?

Viestiketju osiossa 'Ajankohtaista' , käynnistäjänä amanda, 13.12.2019.

  1. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Onko ruotsin kieli epämiellyttävä pakko Suomessa?

    Järjellä ajatellen on se outoa kun pieni vähemmistö on saanut poliittisesti aikaan että suuren enemmistön on pakko opetella hidän kieltään.

    Mahtaakohan maailmalla on toista samanlaista valtiota jossa on näin?

    Eikös se ole poliittinen päätös tuo "pakkoruotsi"?

    Vaikuttaa siltä että ruotsin kieliset Suomessa katselee vain omaa napaansa, kun hyväksyvät sen että heidän minororiteetti kieltä on kaikkien opeteltava.
    Ajan mittaan tuollainen voi huonontaa ruotsin kieltä Suomessa ja ruotsin kielisten elämää, sillä "pakkoruotsia" vastustetaan vuodesta toiseen ja voi ehkä koittaa joskus aika että suomenruotsalaisten täytyy hyväksyä se että he on vähemmistö ja että vähemmistöt ei pitäisi pakottaa kieltää enemmistölle.

    Vähemmistöjen tulisi sen sijaan opetella maan kieli oman vähemmistö kielensä lisäksi.

    Omaan napaan tuijottelu ei pitemmän päälle tuota hyvää suomenruotsalaisille.

    - https://svenska.yle.fi/artikel/2011/02/10/ar-svenskan-ett-obehagligt-tvang
    -
    Usein saa lukea pohdiskeluja ja vastaanpanoa ruotsin kielelle Suomessa, siis "pakkoruotsille".
    Miten on?
    Oko "pakkoruotsin" vastustus kasvanut suuremmaksi?

    Pakkosyöttö on aina pakkosyöttöä joka aiheuttaa vastustusta, oli kysymys mistä tahansa.
    Ymmärrän kyllä että se on hyvä osata kieliä, mutta rajansa kaikella kuitenkin, sanoo monet.

    kuvitella mikä elämä syntyisi Ruotsissa jos ruotinsuomalaiset saisi aikaan "pakkosuomen" ja kaikkien Ruotsissa asuvien olisi koulussa opeteltava suomen kieltä. ;)

    Ulkomailla asuvana en puutu tähän sen enempää.
    Se on Suomessa asuvien suomalaisten asia, ei minun, mutta kun näin tämän artikkelin, niin laitan sen tähän.
     
  2. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Minun ei tarvinnut kokea "pakkoruotsia". Olin teini kun läksin Ruotsiin ja silloin ei opetettu Ruotsia eikä englantiakaan tavallisissa kouluissa.
    Siihen aiokaan oli vain 8 vuotinen kansaklulu.
    Rikkaimpien lasten vanhemmat eräät laittoi lapsensa viidennenluokan jälkeen lukioon ja joutuivat maksamaan siitä.
    Minä en osannut kuin muutaman harvan sanan ruotsia kun tänne muutin.
    Mutta äkkiä opin. Sain käydä pienen kurssinkin oppiakseni kirjoittaa ruotsia ja sain siitä maksun.
    Sitten paljon myöhemmin repeterasin minä kansakoulun 7, 8 ja 9 luokan 1 ja puolessa vuodessa. Hurjaa oli vauhti. Saimme siitä rahaa että toimeen tulimme, haimme siis opiskeluaåua.
    Sen jälkeen oli edessä lukio, opiskelin vain englantia ruotsin lisäksi. Vaikka koulu siis oli ruotsalainen, niin ruotsia opiskelimme, etupäässä kielioppia ja litteratur ja sitten lukion jälkeen korkeampi koulutus missä opiskeluapu oli hyvin pieni, joutui ottamaan lainaa. Lainat olen maksanut takaisin ajat sitten..
    Tykkäsin käydä koulua aikuisena, silloin motivation oli paljon parempi kuin lapsena ollessani.

    Ehkäpä se on niin että paikan päällä oppii ruotsin kielen nopeasti verrauna jos sitä koulussa opettelee ja heille joille se on vastenmielistä, oppivat takulla aika vähän, jos kaikki voimat kuluu siihen kun vihaa ruotsin kielen opettelua :)
    -
     
  3. vierailija Vierailija

    Tähän alkuun sanon, että olen itse suomenruotsalaisnen, joten puolueellisuudesta ei minua voi syyttää.

    Pakkoruotsi on tarpeetonta, perusteetonta ja kuten kaikki pakollinen, ärsyttävää.
    Suomen kaksikielisyys on jäänne vuodelta kuokka ja kivi.
     
  4. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Kaikki kouluaineet taitaa olla koululaisille pakollisia samalla tavalla kuin "pakkoruotsi" :) ne ei siis ole vapaaehtoisia mikään.
    Olen ymmärtänyt ruotsin kielen vastustuksen tapahtuvan siksi koska enemmistö, siis suomen kielisistä useay ei pidä sitä demokraattisena että pieni vähemmistö pakottaa suuren enemmistö opettelemaan vähemmistö kieltään? Ajattelenko oikein tässä asiassa?
    -
     
    Last edited: 17.12.2019
  5. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Muistan kun lukiossa (Ruotsissa) opiskelin, tietenkin kaikki opetus oli ruotsin kielistä ja kaikki maineet oli pakollisia jos aikoi saada studenttilakin.
    Oli siis myös pakko opetella englantia. Minä inhosin englannin tunteja ;) mutta oli pakko opetella.
    Aine mitä rakastin oli kemia ja biologia. Matematiikka sujui hyvin, onneksi.
    Siihen aikaan oli jo paljon ulkolaisia Ruotsissa ja monella ulkolaisella oli vaikeaa jos eivät vielä kunnolla osanneet ruotsin kieltä, monet lopetti kielivaikeuksien takia.

    Oli myös pienoinen pakko lukea toista kieltä, jätin ne viimeiselle vuodelle ja sain kamppailla hullun tavoin sitten selvitäkseni niistä nopeassa tahdissa, en aina edes ajattele sitä, aivan kuin haluaisi unohtaa sen mitä pakollisuus voi aiheuttaa ihmisessä.

    Minun mielestä toisen kielen lukeminen lukiossa oli täysin tarpeetonta, siis aiavan samalla kuin pakkoruotsia Suomessa vastustavat ja tämän nojalla luulen ainakin että ymmärrän millaiset tunteet on kun Suomessa vastustavat pakko ruotsia, ainakin heillä, lapsilla ja nuorilla joiden on pakko opiskella ruotsin kieltä.

    Melkein kaikki aineet kouluissa on pakollisia.
    Kaikki ei tykkää kaikesta, niin se vaan on.

    Ruotsin kieli on hyvässä asemassa Ruotsissa, se on kieli joka on yleinen kieli Ruotsissa ja se ei minnekkään häviä.
    Kouluissa joissa opetus käy jollakin muulla kielellä kuin ruotsiksi, on niissää kouluissa myös pakollista opiskella ruotsin kieltä, ei siitä mihinkään pääse.

    Ruotsissa on myös monta suomen kielistä koulua ja kaikissa niissä opetetaan myös ruotsin kieltä, jotta suomalaislapset oppisi kunnolla ruotsin kielen, puhumaan sitä ja kirjoittamaan sitä.
    -
     
  6. vierailija Vierailija

    Niin, aikoinaan ajateltiin, että vähemmistöllä on oikeus asioida virastoissa omalla kielellään (moni oli myös ummikkoruotsinkielinen tai niin huonolla suomenkielellä varustettu ettei pärjännyt virastokielessä) ja siksi vaadittiin virastoilta, bussikuskeilta ja -rahastajilta ym. ruotsinkielen taito. Sen sai kötevösti koulusta. Ja silloin aikoinaan ruotsinkielisten osuus suomenkielisistä ei ollut lainkaan vähäinen.
    Eli luemme kouluissa ruotsia historiallisista syistä. Nyt on tilanne toinen. Ruotsinkielisten osuus on hyvin vähäinen ja ruotsinkielisten mahdollisuus oppia suomea omassa ympäristössään siksi eri luokkaa kuin ennen. Jos enemmistö niin haluaa, niin olen samaa mieltä, että lopetetttakoon ns. "pakkoruotsi". Vai tuleeko jollekulle mieleen miksi tarvitsisimme sitä? Varsinkin kun Ruotsikin "englannistuu" kovaa vauhtia, eli englannilla pärjää naapurimaassakin.
     
  7. vierailija Vierailija

    lukio on yleissivistävä laitos, väylä, josta päädytään muun muassa yliopistoihin. yliopistoista valmistutaan mm. virkamiehiksi, on siis hyvä, että jo lukiossa opetellaan toisen kotimaisen kielen alkeet, jotta yliopistossa voisi sitten opiskella ns. virkamiestason ruotsin. Niin kauan kun suomessa ruotsilla on virallisen kielen asema, on hyvä, että sitä opiskellaan. tätä nykyä yliopistoihin voi päästä muitakin väyliä pitkin, joten on vielä senkin vuoksi erityisen hyvä, että ruotsi tulee opetusaineiden joukkoon jo peruskoulussa.

    Lisäksi ruotsin kielen taito antaa taidon ymmärtää ainakin auttavasti norjaa ja hitusen myös tanskaa. tanskan ymmäyrkseen auttaa myös saksan taidot.
     
  8. Lilla flicka Uusi jäsen

    liittynyt:
    16.12.2019
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Ei se mua ainakaan haittaa ruotsi on esimerkiksi mun lempi aine koulussa toki tiedän ihmisiä jotka ruotsia vihaavat
     
  9. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Niin, se on aivan oikein että vähemmistöt saa avustusta ja muutakin omalla kielellään.
    Niin se se täällä Ruotsissakin.
    Esim. suomen kieliset saa avustusta suomen kielellä ja blanketitteja on suomen kielellä ja muillakin kielillä.
    Ruotsissa ei vain ole tehty jostakin pienestä vähemmistö kielestä virallista kieltä jota lasten on pakollisesti opeteltava koulussa.
    -
     
    Last edited: 17.12.2019
  10. vierailija Vierailija

    ehkäpä sinun pitäisi tutustua suomen historiaan enemmän, jotta ymmärtäisit miksi täällä on ruotsilla virallisen kielen asema
     
  11. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Olen tietoinen ruotsin historiasta Suomessa.
    Oma sukuni on ruotsin kielinen, mutta jossakin vaiheessa ruotsin kieli oli hävinnyt pois suvusta.
    Antagligen många ingifte med fiskspråkiga :)
    Äitini tyttönimi, siis sukunimi oli ruotsalainen, ja varastosta löytyi vanhoja ruotsin kielisiä kirjoja vaikka kuinka paljon.
    En ole tarkalleen tutkinut sukuani, ei tullut sellainen edes mieleen nuorena teininä ollessani Suomessa.

    En minä valita ruotsin kielestä Suomessa, hyvähän se on opiskella kieliä.
    Ruotsilla tulee toikmeen Norjassa ja Tanskassa hyvin.
    Mietin vain tuota vähemmistön saavutusta että valtaväestö pakotetaan opiskelemaan vähemmistökieltä, se taitaa olla ainutlaatuista maailmalla?
    -
     
    Last edited: 17.12.2019
  12. vierailija Vierailija

    Joo, tossa tarkoitettiin varmaan että ruotsinkielisyys on alunperin ollut valtakieli ja siksi sillä on ollut erityisasema suomem virallisena toisena kielenä. Vähän eri asia kuin että olisi alunperin ollut kyse maahanmuuttajien tukemisesta.
     
  13. vierailija Vierailija

    Sukujuurillasi ei ole tekemistä sen kanssa ymmärrätkö ruotsinkielen historiallista asemaa suomessa. Sen mitä kirjoitat kertoo oletko ymmärtänyt vai et.
     
  14. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Suomen alueella ei ruotsi kai voi olla valtakieli koska suomalaisia oli kai paljon paljon enemmän mitä ruotsalaisia, siis siihen aikaan ruotsalaiset tuli Ruotsista Suomen alueelle ja jos siitä ajattelee Suomen kaksikieliseksi niin mielestäni se on aika kaukaa haettua.
    Minun lapsuudessani ei ajateltu noin. Oli vain suomen kieli, ei mitään pakkoruotsia.
    Minä vuonna pakkorutsi tuli Suomeen ja miksi ja keiden toimesta?
    -
     
    Last edited: 17.12.2019
  15. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Minä ymmärrän vain sen minkä olen kouluissa lukenut Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta.

    Se miten ymmärtää ruotsin lielen aseman Suomessa nykypäivinä, taitaa olla mielipideasia aika paljon, sillä pakkoruotsia ei ole ollut hirvittävän kauan aikaa Suomessa ja sen johdosta voi olla eroavia mielipiteitä asiasta ja se puhuttaa,
    -
     
    Last edited: 17.12.2019
  16. vierailija Vierailija

    Joo, suomi ei halunnut profiloitua venäläiseksi, joten ruotsinkielisillä oli vahva merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja virkakielen sekä sen laitosten luomisessa autonomian aikana venäjän vallan alla ja sen jälkeen.
    Hain sinulle tuolta "kaukaa" wikipedista tiedon Suomen kaksikielisyydestä. Se, onko sinun koulutukseesi kuulunut ja onko sinun kotipaikkakunnallasi oltu tietoisia suomen kaksikielisyydestä, ei ole mitään merkitystä tässä asiassa.
    https://www.laki24.fi/kaksikielinen-maa/

    On täysin eri asia onko kaksikielisyydellä enää merkitystä, mutta historialliset syyt ruotsinkielen opetukselle on se mikä on eikä sitä voi rinnastaa suomalaisten tai muiden maahanmuuttajien asemaan. Sen poistaminen on myös monimutkaisempaa perustuslaista kuin muiden kielten toteuttaminen tai lakkauttaminen opetusohjelmista.


    Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa
    Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
    https://www.laki24.fi/kaksikielinen-maa/


    Sinulla on käsitteet ihan hakusessa. Alunperin ei ollut pakkoruotsia eikä pakkokäsitöitä tai mutakaan pakkoaineita. Oli vain aineita joita opiskeltiin. Siihen aikaan ruotsilla oli merkitystä yhtenä virkamieskeilenä. Käsite pakkoruostista on paljon myöhempää perua.




    Ruotsin ja suomen kielet oppiaineina
    Alun perin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleella kansakoululailla toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin.[10] Oppikoulu puolestaan oli alun perin tarkoitettu virkamiesten ja papiston kouluttamiseen, ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta. Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista kotimaista kieltä ja toinen oli tavallisimmin 1950-luvulle asti saksa ja sittemmin englanti. Toinen kotimainen ja yksi pitkä vieras kieli kuuluivat pakollisina myös ylioppilastutkintoon.

    Peruskoulu-uudistuksessa kiistanalaiseksi nousi kysymys uuden kaikille samansisältöisen koulun kielenopetuksesta. Vuonna 1968 julkaistussa Koiviston hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin peruskoulun kieltenopetuksesta. Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi
     
  17. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Kysyin aikaisemmin koska Suomesta tuli kaksikielinen? Siis sen peruslain mukaisesti?
    Osaako joku vastata ja antaa sen tiedon minulle?

    Kaksikielisyys ei ollut minun nuoruudessani vielä. Kouluissa riitti suomen kieli suomalaisille oppilaille.

    Ja toisekseen, olen sanonut aikaisemmin ja sanon uudelleen että minua ei häiritse ruotsin kieli Suomessa, ei ole koskaan häirinnyt.
    Olen vain usein lukenut kun monet suomen kieliset kerää nimi pakkoruotsia vastaan ja foorumeilla kirjoittelevat hyvin kriittisesti ruotsin kielen asemasta Suomessa.
    Totta kai se minua kiinnistaa kuulla eri ihmisten mielipiteitä asiasta.
    Etu päässä on saanut lukea vain pakkoruotsia vastustavia, jotta se on mielenkiintoista saada palautetta toiselta suunnalta myös.

    Minä en sis vastusta .
    Mutta olen kiinnostunut eri mielipiteistä ja tietenkin miksi ne mielipiteet on sellaisia kuin ne on.
    -
     
  18. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Vainauduin itse etsimään vuosiluvun milloin pakkoruotsi tuli kouluihinne.
    Se tuli vuonna 1970. Neljä vuotta sen jälkeen kuin muutin Ruotsiin.
    Tuona vuonna Suomessa astui vomaan laki että kouluissa oppilaitten oli opeteltava sekä suomea ja ruotsia.
    Siitä kai se varsinainen pakollinen kaksikielisyys alkoi.
    -
    -
     
  19. vierailija Vierailija

    uskkomatonta.... siis suomi on ollut kaksikielinen maa jo 1800-luvulla. sillä ei ole mitään väliä milloin kouluihin tuli ruotsi oppiaineeksi. Sitä ennen oli kai tärkeämpää ylipäätään saada ihmiset kouluun ja opettaa lukemaan ja kirjoittamaan

    maailmassa on moni muitakin monikielisiä maita, joissa on "pakkokieli". Esimerkiksi kanadassa kaikkien on osattava ranskaa.
     
  20. vierailija Vierailija

    mummoni syntyi 1910 ja jopa hänkin oppi ruotsia lapsena vaikkei elänyt lähelläkään ruotsin rajaa ja osasi keskustella ruotsiksi. Tiedä sitten missä perähikiällä amanda on elänyt.
     
  21. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Riippui paljon missä asui.
    Ruotsin kielisillä alueilla tietenkin suomen kielinmen voi oppia ruotsin kielen aika vaivattomasti jos esim. muutti sinne.

    Kuulin joskus teininä ruotsia kun kavereitteni kotiin tuli perhe jotka puhui ruotsia ja myös suomea, asuivat ruotsin kielisellä aluella se perhe lapsineen.

    Muualla ei paljoakaan ruotsin kieltä puhuttu silloin, siis suomalaisilla alueilla.

    Kielen oppii jos sen kanssa joutuu jatkuvasti tekemisiin. Kyllä se vaan niin on.

    Kun tulin ruotsiin opin nopeassa tahdissa ruotsin kielen, opin sen eräiltä lapsilta, ruotsalaislapsilta joita hoidin 4 tuntia päivässä, Tukholmassa.
    Myöhemmin halusin apua englannin kieleen kun koulua kävin. Aloin silloin hoitamaan kolmea puoliksi intialaista lasta silloin tällöin, hain ne englannin kielisestä koulusta ne isommat ja pienempi oli kotona koko ajan. Lapset puhui kotikielenään englantia, mutta osasivat toki ruotsia ja intiaa :) sovimme että he puhuu englantia minulle. Opin paljon sinä lyhyenä aikana englantia.
    Lasten vanhemmat oli korkeasti koulutettuja, isä oli ruotsalainen ja äiti intialainen :) Siellä ollessani jo sain kiinnostuksen Intiaan.

    Kielten oppiminen on halusta kiinni. Kaikkea oppii jos tarpeeksi paljon haluaa ja tietenkin jos niistä kielistä on itselle hyötyä. Ei monikaan lue kieliä jos se tuntuu keljulta ja ei ole tarvetta.

    Olen harmitellut että en opetellut myös kunnollista arabiaa. Arabiani on erittäin kehno, mutta hieman osaan sitäkin.
    Nyt en enää viitsi alkaa opettelemaan, on muuta kiinnostavampaa.

    Nykyään täytyisi Suomen jo kai olla melkein täysin kaksikielinen kansankin keskuudessa, jos ei ota huomioon monia heitä jotka ei enää käyneet koulua 1970 jälkeen ja eivät oppineet koulussa ruotsia pakollisena kuten nykyajan lapset.
    -
     
  22. vierailija Vierailija

    Googleta, etsi, hae.
     
  23. vierailija Vierailija

    En ole puolesta enkä vastaan ruotsin kielen opetusta, mutta miksi väität asioita joihin on jo tuotu selvennystä? Jos kävit kansakoulun ja vain kansaloulun etkä oppikoulua, niin et tietenkään lukenut oman aikasi kansakoulussa ruotsia. Jos kävit oppikoulua niin sitten luit. Lainaan tähän aiemmin tuotua lainausta wikipediasta.

    Ruotsin ja suomen kielet oppiaineina
    Alun perin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleella kansakoululailla toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin. Oppikoulu puolestaan oli alun perin tarkoitettu virkamiesten ja papiston kouluttamiseen, ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta. Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista kotimaista kieltä
     
  24. vierailija Vierailija

    No niin, löysit siis peruskoulun puitelain ja asetuksen vuodelta 1970, jotka laadittiin tulevaa peruskoulua varten. Moni muukin aine tuli tuolloin peruskouluun (vuodesta 1972 alkaen) kaikille pakolliseksi, muun muassa ruotsin kieli. Sitä ennen sitäkin luettiin vain oppikouluissa. Peruskoulun myötä haluttiin antaa laajempaa yleissivistystä koko kansalle, ei vain oppikoululaisille. Koska et tuonut lainausta etkä lähdettä esiin, laitan tähän yhden luotettavan lähteen mistä em. tiedot voi tarkistaa.

    Laki koulujärjestelmän perusteista
    Laki koulujärjestelmän perusteista (467/1967) hyväksyttiin eduskunnassa 24.5.1968. Kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdistyivät peruskouluksi. Lakia kutsuttiin puitelaiksi, koska siinä peruskoulusta säädettiin niiltä osin, joihin voimaan jäänyt kansakoululaki ei soveltunut. Peruskoulun puitelaki astui voimaan 1.8.1970. Puitelain perusteella annettu peruskouluasetus 443/1970 astui voimaan myös 1.8.1970.

    Yhtenäiskoulujärjestelmän toteutus alkoi 1972 Lapin läänissä, osassa Oulun läänin kuntia ja peruskoulukokeiluun osallistuneissa kunnissa. Viimeisenä peruskouluihin siirryttiin Helsingissä 1977.
    https://www.eduskunta.fi/FI/tietoae.../Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspx
     
  25. amanda Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    21.02.2015
    Viestejä:
    6 111
    Saadut tykkäykset:
    299
    Minä kävin vain tavallaisen 8 vuotisen kansakoulun . Muistan että koulustani ei ollut montaa jotka meni oppikouluun, vanhemmilla piti olla varaa siihen. Minun vanhempani oli tavallisia "köyhiä" työläisiä, vain isä kävi töissä ja äiti oli kotona, ei heillä ollut varaa laittaa lapsiaan oppikouluihin.
    Nykyään ainakin Ruotsissa on lukio nuorille ilmainen ja kai se ehkä on samalla tavalla Suomessakin, en tiedä.
    Minä olen ainoa medän lapsista jotka kävin aikuisena koulua täällä Ruotsissa.
    En tiedä miksi. Kai halusin oppia uutta. En kadu vaikka lopulta otin opiskelulainaakin jotta saisin hyvän työpaikan, lainat on maksettu ja nyt elän nautinnollista vapaata elämää joka päivä. En kaipaa enää kouluihin, en kaipaa työtäkään. Nyt on aika nauttia elämästä :) laiskotella tai tehdä mitä itse haluaa, vapaus on minun tehdäö mistä haluan.
    -
     
    Last edited: 17.12.2019

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti