TUPAKOINTI JA IMETYS
On selvää, että äidin (ja isänkin) olisi hyvä lopettaa tupakointi kun lapsia alkaa perheeseen tulla. Tupakoinnista on tutkitusti lapsille monenlaista haittaa ja riskiä:
¦tupakointi altistaa aikaisemmalle vieroitukselle
¦maidoneritys voi häiriintyä
¦herumisrefleksi voi häiriintyä
¦tupakointi lisää paitsi tupakoijan myös lapsen altistumista monille myrkyllisille yhdisteille, kuten hyönteismyrkkyjäämille ja erilaisille karsinogeeneille (= syöpää aiheuttaville) aineille
¦tupakointi on riskitekijä kätkytkuolemaan
¦tupakointi perheessä lisää lasten riskiä sairastua erilaisiin infektioihin, mm. sisäkorvantulehduksiin, keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen
¦runsas tupakointi voi aiheuttaa vauvalle pahoinvointia, vatsakipuja ja sydämen lyöntitiheyden kasvua
¦koliikkivaivat ja itkuisuus ovat tupakoivien perheiden vauvoilla yleisempiä
¦
¦tupakointi heikentää lapsen keuhkojen kehitystä ja lisää lapsen riskiä sairastua astmaan
Monet näistä haitoista ovat uhkana tupakoivassa perheessä, vaikka lasta ei imetettäisikään. Lapsi, joka passiivisesti hengittää tupakansavua, saa sisäänsä enemmän myrkkyjä kuin ainoastaan imetyksen kautta altistuva. Molempien vanhempien kannattaa siis vähintäänkin lopettaa tupakointi sisätiloissa, joissa myös lapset elävät, mutta täydellistä suojaa sekään ei anna, koska osa tupakan myrkyistä kulkeutuu lapseen vanhempien hengityksen mukana, iholta, hiuksista ja vaatteista.
Nikotiini myös imeytyy äidinmaitoon, ja sen pitoisuus on maidossa jopa viisinkertainen äidin veren nikotiinipitoisuuteen verrattuna (tämähän ei kerro sinänsä mitään, vain sen, että nikotiini imeytyy maitoon "helposti"). Toisaalta: nikotiini ei kovin helposti siirry lapsen ruoansulatuksessa hänen elimistöönsä. Nikotiini äidinmaidossa ei siis tarkoita samaa kuin lapsi itse polttaisi tupakkaa.
Voiko tupakoiva äiti imettää? Jos äiti tupakoi vain satunnaisesti tai hyvin vähän, näyttää siltä, että imetyksen terveydelliset hyödyt ovat suuremmat kuin tupakoinnin aiheuttamat riskit - joista osa siis on riskejä vaikka imetys lopetettaisiinkin. Esimerkiksi imetys antaa jonkin verran suojaa juuri niitä infektioita vastaan, joille vanhempien tupakointi altistaa. Tiedämme, että nikotiinin pitoisuus äidinmaidossa on suurin n. 20 minuuttia äidin tupakoinnin jälkeen. Siitä alkaen pitoisuus putoaa melko nopeasti (nikotiinin puoliintumisaika maidossa on 95 minuuttia). Tupakan myrkkyjen siirtymistä lapseen voi siis ehkäistä myös ajoittamalla tupakointinsa niin, että lapsi ei todennäköisesti tarvitse rintaa pian tupakan jälkeen, yleisesti suositellaan ainakin 2,5 tunnin imetystaukoa tupakan polton jälkeen.
AAP eli Amerikan lastenlääkärijärjestö on julkaissut suosituksen, jonka mukaan imetyksen edut ovat suuremmat kuin tupakoinnista imetyksen kautta koituvat haitat, jos äiti polttaa alle 20 savuketta päivässä, mikä kyllä kuulostaa paljolta. Suomalaista virallista suositusta ei asiasta ole, toisinaan puhutaan korkeintaan noin kymmenestä savukkeesta päivässä.Nikotiini (ja mahdollisesti muutkin tupakan ainesosat) maistuvat maidossa, herkkä lapsi voi vieroksua makua. Tupakoinnin tiedetään myös vähentävän maidontuotantoa noin kolmanneksen verrattuna tupakoimattomien äitien maidontuotantoon. Kun lisäksi imetystä on usein säännösteltävä tupakka-aikojen mukaan, saattaa sauhuttelevalla äidillä ilmetä muita helpommin pulmia maidon riittävyyden kanssa.
Entä nikotiinivalmisteet, joita käytetään apuna tupakointia lopettaessa? Nykyisessä Käypä hoito suosituksessa mainitaan, että lyhytaikaisvaikutteisten nikotiinikorvaustuotteiden käyttö imetysaikana on tupakointia parempi vaihtoehto, jos lopettaminen ei muuten onnistu. Vaikka nikotiinia erittyy maitoon myös näistä, sen pitoisuus jää tupakointia vähäisemmäksi ja samalla äiti välttää altistamasta lasta kaikille tupakan muille myrkyille. Nikotiinikorvaushoidon aikana on ehdottomasti vältettävä tupakointia ja noudatettava oikeaa annostusta.
Jos perheen isäkin tupakoi, tupakkalakko kannattaa tehdä yhteistuumin - lopettaminen on paljon vaikeampaa, jos perheenjäsen jatkaa sauhuttelua entiseen tapaan.
Tekstin kirjoitti Karla Loppi, Kasparin (9/98) äiti lähteinään kirjat The Womanly Art of Breastfeeding (LLL), Breastfeeding Answer Book (LLL), Breastfeeding - Physiological Basis (WHO) sekä erinäisiä artikkeleja, lehtijuttuja ja imetystukilistalla käytyjä keskusteluja aiheesta
Artikkelia päivitti Riikka K-R lähteenään mm. Lääkärilehdessä syyskuussa 2007 julkaistu artikkeli alkoholista ja imetyksestä, Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (2007) sekä tupakkavalistussivustot www.tupakkaverkko.fi, www.stumppi.fi ja Tohtori.fi-sivuston artikkeli tupakan terveyshaitoista.
TUPAKOINTI JA IMETYS
On selvää, että äidin (ja isänkin) olisi hyvä lopettaa tupakointi kun lapsia alkaa perheeseen tulla. Tupakoinnista on tutkitusti lapsille monenlaista haittaa ja riskiä:
¦tupakointi altistaa aikaisemmalle vieroitukselle
¦maidoneritys voi häiriintyä
¦herumisrefleksi voi häiriintyä
¦tupakointi lisää paitsi tupakoijan myös lapsen altistumista monille myrkyllisille yhdisteille, kuten hyönteismyrkkyjäämille ja erilaisille karsinogeeneille (= syöpää aiheuttaville) aineille
¦tupakointi on riskitekijä kätkytkuolemaan
¦tupakointi perheessä lisää lasten riskiä sairastua erilaisiin infektioihin, mm. sisäkorvantulehduksiin, keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen
¦runsas tupakointi voi aiheuttaa vauvalle pahoinvointia, vatsakipuja ja sydämen lyöntitiheyden kasvua
¦koliikkivaivat ja itkuisuus ovat tupakoivien perheiden vauvoilla yleisempiä
¦
¦tupakointi heikentää lapsen keuhkojen kehitystä ja lisää lapsen riskiä sairastua astmaan
Monet näistä haitoista ovat uhkana tupakoivassa perheessä, vaikka lasta ei imetettäisikään. Lapsi, joka passiivisesti hengittää tupakansavua, saa sisäänsä enemmän myrkkyjä kuin ainoastaan imetyksen kautta altistuva. Molempien vanhempien kannattaa siis vähintäänkin lopettaa tupakointi sisätiloissa, joissa myös lapset elävät, mutta täydellistä suojaa sekään ei anna, koska osa tupakan myrkyistä kulkeutuu lapseen vanhempien hengityksen mukana, iholta, hiuksista ja vaatteista.
Nikotiini myös imeytyy äidinmaitoon, ja sen pitoisuus on maidossa jopa viisinkertainen äidin veren nikotiinipitoisuuteen verrattuna (tämähän ei kerro sinänsä mitään, vain sen, että nikotiini imeytyy maitoon "helposti"). Toisaalta: nikotiini ei kovin helposti siirry lapsen ruoansulatuksessa hänen elimistöönsä. Nikotiini äidinmaidossa ei siis tarkoita samaa kuin lapsi itse polttaisi tupakkaa.
Voiko tupakoiva äiti imettää? Jos äiti tupakoi vain satunnaisesti tai hyvin vähän, näyttää siltä, että imetyksen terveydelliset hyödyt ovat suuremmat kuin tupakoinnin aiheuttamat riskit - joista osa siis on riskejä vaikka imetys lopetettaisiinkin. Esimerkiksi imetys antaa jonkin verran suojaa juuri niitä infektioita vastaan, joille vanhempien tupakointi altistaa. Tiedämme, että nikotiinin pitoisuus äidinmaidossa on suurin n. 20 minuuttia äidin tupakoinnin jälkeen. Siitä alkaen pitoisuus putoaa melko nopeasti (nikotiinin puoliintumisaika maidossa on 95 minuuttia). Tupakan myrkkyjen siirtymistä lapseen voi siis ehkäistä myös ajoittamalla tupakointinsa niin, että lapsi ei todennäköisesti tarvitse rintaa pian tupakan jälkeen, yleisesti suositellaan ainakin 2,5 tunnin imetystaukoa tupakan polton jälkeen.
AAP eli Amerikan lastenlääkärijärjestö on julkaissut suosituksen, jonka mukaan imetyksen edut ovat suuremmat kuin tupakoinnista imetyksen kautta koituvat haitat, jos äiti polttaa alle 20 savuketta päivässä, mikä kyllä kuulostaa paljolta. Suomalaista virallista suositusta ei asiasta ole, toisinaan puhutaan korkeintaan noin kymmenestä savukkeesta päivässä.Nikotiini (ja mahdollisesti muutkin tupakan ainesosat) maistuvat maidossa, herkkä lapsi voi vieroksua makua. Tupakoinnin tiedetään myös vähentävän maidontuotantoa noin kolmanneksen verrattuna tupakoimattomien äitien maidontuotantoon. Kun lisäksi imetystä on usein säännösteltävä tupakka-aikojen mukaan, saattaa sauhuttelevalla äidillä ilmetä muita helpommin pulmia maidon riittävyyden kanssa.
Entä nikotiinivalmisteet, joita käytetään apuna tupakointia lopettaessa? Nykyisessä Käypä hoito suosituksessa mainitaan, että lyhytaikaisvaikutteisten nikotiinikorvaustuotteiden käyttö imetysaikana on tupakointia parempi vaihtoehto, jos lopettaminen ei muuten onnistu. Vaikka nikotiinia erittyy maitoon myös näistä, sen pitoisuus jää tupakointia vähäisemmäksi ja samalla äiti välttää altistamasta lasta kaikille tupakan muille myrkyille. Nikotiinikorvaushoidon aikana on ehdottomasti vältettävä tupakointia ja noudatettava oikeaa annostusta.
Jos perheen isäkin tupakoi, tupakkalakko kannattaa tehdä yhteistuumin - lopettaminen on paljon vaikeampaa, jos perheenjäsen jatkaa sauhuttelua entiseen tapaan.
Tekstin kirjoitti Karla Loppi, Kasparin (9/98) äiti lähteinään kirjat The Womanly Art of Breastfeeding (LLL), Breastfeeding Answer Book (LLL), Breastfeeding - Physiological Basis (WHO) sekä erinäisiä artikkeleja, lehtijuttuja ja imetystukilistalla käytyjä keskusteluja aiheesta
Artikkelia päivitti Riikka K-R lähteenään mm. Lääkärilehdessä syyskuussa 2007 julkaistu artikkeli alkoholista ja imetyksestä, Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (2007) sekä tupakkavalistussivustot www.tupakkaverkko.fi, www.stumppi.fi ja Tohtori.fi-sivuston artikkeli tupakan terveyshaitoista.
