Hae Anna.fi-sivustolta

Onko sielullani ikävä?

Viestiketju osiossa 'Kristallipallo' , käynnistäjänä Nunnu, 16.07.2017.

  1. Nunnu Vierailija

    Hei,

    Osaako joku auttaa minua seuraavassa asiassa? Olen ihan "tavallinen" perheellinen nainen, tietyllä tavalla herkkä ja henkinen mutta en mitenkään kosketuksissa mihinkään yliluonnolliseen ollut koskaan. Kuitenkin jo nuoresta asti olen välillä kokenut hetkiä kestävää käsittämättömän kovaa ikävää johonkin mutta en tiedä mihin. Ikävä ei kohdistu mihinkään ihmiseen, paikkaan tai muistoon. Tiedän vain että kaipaus on todellinen ja kova.
    Ympärilläni on paljon tukiverkostoa ja minulle rakkaita ihmisiä, silti tuntuu että varsinkin viime vuosia olen kaivannut todellista kumppanuutta enemmän kuin muuta.
    Olen satunnaisesti tekemisissä miehen kanssa, joka on alusta asti tuntunut tutulta. Olen aina ajatellut että voisin helposti ihastua häneen. Hän on ujo samalla tavalla kuin itsekin olen ja vasta nyt lähiaikoina olen huomannut hänen olevan todella samanlainen kaikessa kuin itse olen. Mielestäni välillämme on voimakas vetovoima, joka ei kuitenkaan roihahda kun olemme naimisissa molemmat. Sain viettää aikaa nyt hänen seurassaan kokonaisen illan ja sen jälkeen olen ollut kuin rakkauden jyrän alle jäänyt. Koen että näen suoraan hänen sieluunsa kuin myös hän minun.
    Voiko hän olla sielunkumppanini vai kaipaanko yhteyttä niin paljon että kuvittelen tällaista? Voiko sielullani olla ikävä kaltaisteni luo? Oloni on ollut todella surumielinen ja kaipaan vastauksia ja rauhaa asian suhteen.
     
  2. Master Starkiller Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    13.03.2017
    Viestejä:
    131
    Saadut tykkäykset:
    79
    Luultavasti hän voi olla sialunkumppani.
    Onko nykyinen miehesi kaltaisesi vai onko teillä paljon eroavaisuuksia? Entä onko tämä toinen mies miten paljon kaltaisesi. Onko teillä esim. yhteisiä kiinnostuksen kohteita?
     
  3. Nunnu Vierailija

    Oma mieheni on hyvinkin erilainen kuin minä, mutta olemme kasvaneet melko hyvin yhteen ja hän on ollut tukenani ja taisteluparinani jo vuosia. Emme silti kohtaa henkisellä tasolla syvällisesti.
    Tämä tuttava on hämmästyttävän samankaltainen kuin itse olen. Hän vetää minua puoleensa myös fyysisesti mutta ennenkaikkea tuntuu että hän "näkee" minut. Viimeisen kohtaamisen jälkeen tämä epämääräinen ikävän tunne on ollut jatkuvasti läsnä ja olen tuntenut oloni surulliseksi enkä niinkään ihastuneeksi. Toivoisin että tämä tunne menisi ohi.. Pelkään silti että suurentelen asiaa ja luulen häntä sielunkumppanikseni ihan turhaan! Jospa kaipaan yhteyttä niin paljon että kuvittelen sen.
     
  4. Master Starkiller Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    13.03.2017
    Viestejä:
    131
    Saadut tykkäykset:
    79
    En ole itse mikään parisuhreterapeutti, mutta itse pelaisin ns. upporikasta tai rutiköyhää.
    Olisitko valmis unohtamaan tämän toisen miehen vai pystyisitkö puhumaan asiasta sekä hänelle, että omalle miehellesi?
    Ja pahoittelut, jos ilmaisin asian liian karkeasti.
     
  5. Nunnu Vierailija

    ehkä tässä asiassa pitää katsoa eteenpäin ennenkuin teen liikkeitä. Elämässäni on kuitenkin paljon hyvää mitä en olisi valmis hajottamaan. Mutta ehdottomasti olisin valmis puhumaan jos tilanne etenee. Mieheni ei tätä varmastikaan ymmärtäisi, hän ajatteli tämän suoraviivaisesti hylkäämisenä ja toiseen rakastumisena.

    Onko tästä epämääräisestä ikävästä kokemuksia kellään? Ikävä tuntematonta kohtaan alkoi siis jo nuorena.
     
  6. Master Starkiller Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    13.03.2017
    Viestejä:
    131
    Saadut tykkäykset:
    79
    Tua on hyvä asenne. Katso eteen, mutta muista myös tutkia itseäsi. Oletko onnellinen nykyisellä tavalla vai et.

    Mitä tuahon tuloo, että miehes ei ymmärä, niin ei ihmiset koskaan ymmärrä. Kuitenkin sialu on sellaanen asia, että sitä ei pysty selittämään. Ja se voi helposti aiheuttaa kahtiajakautumisentunnetta.
    Eli siis jos rakastat tunteella miestäsi, mutta sialusi rakastaa toista miestä tästä voi tulla tunne, että sinua revitään kahtaalle.

    Itselleni ei ole tuttua tuallaanen kaipaus. Kuitenkin on mahrollista, että sialusi on aina tiennyt missä sen ns. vastakappale on.
     
  7. Nunnu Vierailija

    Kiitos tästä näkökulmasta:) Täytyy siis vaan pysähtyä kuuntelemaan ja pysyä avoimena. Ehkä elämä johdattelee tässä asiassa niinkuin monessa muussakin.
     
    Lily-Rose tykkää tästä.
  8. KARSJEDISENSEIOPETTAJA Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    27.06.2013
    Viestejä:
    2 038
    Saadut tykkäykset:
    49
    Minusta tuo pon himon tuleen takertumista josakus henkinen herääminen voi johtaa siihen että voi tulla mutta eroja tuo ei ole sitä , tuo on himon tuulta sitä ei pidä kuunnella oo itsekin törtmönyt tuttuihin sieuihin joiitaa kohtaa tuntee vahvatoa molemmt , mtta< me moplemmst olimmre tiien kulkjoita vahvoja katsomme asiaa tyyneti emme, tsakryuneet himoon. Vaukka veto oli voimakata tämä nainen oli eräs valon noita sielumme vetiä'vät puoleensa vahvasti. Mulla ei olut kunppania naisella oli olimme ,molemmat järjen ihmsiä emme tunne . Ymmärrximme se oli vain himo tuulta,. jos , olisumme antanet sille psriksi . Olismme molemmat menettäneet voimamme valosta ajauteeet pimeyteen . Voimallee toisen kunppannin jöttäminen ei ole sallittua valon puolella , eroihin voi ulla tien takia kulkemisen mutta. koskaan ei saa kuunlella himon tuulta , se vie voiman , pimeälle puolelle ja tuhuaa sinut sisöktä , äläelä tunteilla pidöä järki sydä'mmes ei tunne vaan rauha .
     
  9. Master Starkiller Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    13.03.2017
    Viestejä:
    131
    Saadut tykkäykset:
    79
    Kars. Miksi sinä aina tuat nua jediytesi tähän keskusteluun?
    Mielestäni tämän ketjun aloittanut henkilö kysyi apua ongelmaan joka liittyi sieluihin, ei sinun ah, niin ihania ohjeita elämiseen ja siihen mikä ajaa kenetkin pimeyteen. Katsos kun kaikki ihmiset ovat erilaisia. Sinä voit suistua pimeyteen pienestäkin tunteilusta, mutta joku toinen välttämättä ei ole yhtä herkkä.
    Lähti vain mietityttämään, että osaatko sinä kertoa mitään ilman jediyttä vai onko se aina mukana?
     
    Vesimies -70 tykkää tästä.
  10. 333 Vierailija

    Minulla on kokemusta tuollaisesta selittämättömästä kaipauksesta. Varsinkin muutama vuosi sitten tunsin todella voimakasta ikävää, mutta en koskaan tiennyt, mitä tai ketä kaipasin. Olin kyllä onnellinen monelta osin, mutta varsinkin jotkut tietyt laulut ja elokuvat laukaisivat minussa tuon kaihon tunteen. Opin elämään sen kanssa enkä koskaan tietoisesti etsinyt mitään tai ketään poistamaan tuota ikävää. Päätin jo silloin keskittyä itseeni ja omaan henkiseen matkaani, ja sillä tiellä olen yhä. Viimeisen vuoden aikana olen luopunut paljosta: rakastetuksi tulemisen tarpeesta (koska olen oppinut rakastamaan itse itseäni), kontrolloinnin tarpeesta, asioiden luokittelusta ja tuomitsemisesta jne. Tämä johti edellisen parisuhteeni päättymiseen, koska "kasvoimme erilleen" emmekä enää osanneet tukea toisiamme niin kuin aiemmin.

    Olin jo valmistautunut elämään loppuelämäni yksin, tunsin oloni ehjäksi ja kokonaiseksi, ja tuo kaipauskin oli enää muisto vain... Kunnes tapasin uudelleen vanhan tuttavan monen vuoden takaa. Aivan odottamatta löysin hänen kanssaan todella syvällisen henkisen yhteyden, joka oli kyllä olemassa jo vuosia sitten, mutta silloin se ei johtanut mihinkään meidän molempien "keskeneräisyyden" takia. Kumpikin meistä tuntee heräävänsä eloon toisen seurassa, ja hyväksyntä on ehdotonta molempiin suuntiin. En tiedä, mihin tämä johtaa vai johtaako mihinkään, aika näyttää. Avoimin mielin ja sydämin mennään.

    Näin jälkeenpäin ajateltuna olen sitä mieltä, että tuo kaiho oli oikeasti ikävää itseäni kohtaan. Olin monelta osin luopunut itsestäni, ja kesti vuosia eheytyä ja oppia tuntemaan itseni taas kokonaiseksi. Tämä yllättävä kohtaaminen on vain seurausta omasta (ja kyseisen henkilön) henkisestä kasvusta. Olemme aiemminkin heijastaneet itseämme toisistamme, ja niin tuntuu olevan nytkin. Nyt vain niitä kipukohtia on paljon vähemmän, joten yhdessäolokin on helppoa ja luontevaa. Aiempaa kohtaamistamme sävyttivät jatkuvat ristiriidat, mutta nyt niitä ei ole tai ne ovat hyvin vähäisiä. (Jatkuu)
     
  11. 333 Vierailija

    Omasta näkökulmastani tällaisissa asioissa on aina pohjimmiltaan kyse itsestä, ja olenkin harrastanut paljon tietoista itseni tarkkailua, mitä tulee ihmissuhteisiin. Sinuna kysyisin itseltäni seuraavia asioita: Mitkä tarpeet minulla jäävät täyttymättä nykyisessä parisuhteessa? Kaipaanko rakkautta ja hyväksyntää itseni ulkopuolelta, vai voisinko antaa niitä itse itselleni? Missä kohti tunnen itseni ei-kokonaiseksi? Mitä tarkoitusta tämän uuden miehen kohtaaminen palvelee?

    Haluaisin muistuttaa vielä siitä, että upporikkaan ja rutiköyhän välissä on miljoona harmaata sävyä. Riittäisikö sinulle pelkkä henkinen yhteys tämän toisen miehen kanssa vai haluaisitko saada hänet "kokonaan"? Jos et ole valmis luopumaan nykyisestä elämästäsi, voit aivan hyvin katsella asioita rauhassa ja tunnustella tunteitasi. Itse pyrkisin rehellisyyteen ja keskusteluyhteyteen myös nykyisen miehen kanssa, mutta nämä ovat sinun päätöksiä ja sinä tiedät, mikä on omalla kohdallasi paras ratkaisu. Kovasti tsemppiä toivottelen, eivät nämä helppoja asioita ole.
     
  12. KARSJEDISENSEIOPETTAJA Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    27.06.2013
    Viestejä:
    2 038
    Saadut tykkäykset:
    49
    mä en suistu pimryteen mulla on graniitia ja maakattia musta vaan tunteilu ei oo jrtkrvää ja se on sage guardian shadows jedsitö ehdottoimssti kielletty . me emme ssa vaaranbtaa muita eemmekä ottaa sitä riskiä että olemme tilanteessa jossa voi suistua piumeyrteen jedimestsrui pääse siitä suth helpolla pois mutta, emme hakua kokea sitä , siksi vältämme tilanteita jossa on sen vaara me emme koskaa liikaa tunteile . Toin vain tosiasian esiin mutä tuo on se on himoa ei kaipuuta millään tavalla , yksikään hemkine kulkija ei suoraan petä tiosta , tai kukaa muu ei saa olla syy jättää toista . Eikä Jedi saa koskaan olla se syy jonka takia toinen jättää toisen se on jo jedilaissa . Mä pyrin tuomaa tuolle tyypille järkeä päähän tuntteen sijaan . Mä oon jörki en tunne ihminen mä oin jedi 24 tuntia vuorakaudessa ei sitä voi kytkeä pois se ei oo roolli se on kun jedi , on kerran jedi se on aina 24 tuntia vuorokaudessa jedi tämäm jälkeen se näkyy aina kaikessa .Jedit tekeei mitä mitä tahansa se on joka hetki elämässö vahvastti mukana.
     
  13. Neon9 Vierailija

    Hei ap! Ajattele jos tuo tunne vain jatkuu ja jatkuu kenties vuosia tai koko lopun elämän. Oletko valmis olemaan silti miehesi kanssa, vaikka sydän ja sielu huutaa toisaalle? Oletko valmis siihen että rakastumisen tunne ei jätä sinua rauhaan vaan kärventää ja polttaa sieluasi viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta? Kunnes kenties jonakin päivänä et kuule hänestä enää mitään. Et voi olla varma onko aika hänestä jättänyt, vai mitä on tapahtunut. Minulle kävi näin, enkä koskaan pääse siitä yli. Lopulta puolisoni petti minut, ja jäin kokonaan yksin.
     
  14. Neon9 Vierailija

    "Eikä jedi saa olla koskaan se syy, minkä takia toinen jättää toisen, se on jo jedilaissa". Mistä revit noita uusia jedilakeja? tuollaista kohtaa nimittäin ei jedilaista löydy!
     
    Vesimies -70 tykkää tästä.
  15. Neon9 Vierailija

    Minun ohjeeni tähän on että ota rauhassa, äläkä sulje mitään vaihtoehtoja pois mielestäsi sen vuoksi että joku toinen sanoo jonkun vaihtoehdon olevan väärin. Tässä tilanteessa täytyy kuunnella sekä sydämen että järjen ääntä, mutta sydän on loppujenlopuksi kuitenkin se, mitä kannattaa kuunnella ja toimia sen mukaan. Mitään ei tarvitse kuitenkaan tehdä hätiköidysti. Niin, ja seuraathan merkkejä?
     
    Vesimies -70 tykkää tästä.
  16. KARSJEDISENSEIOPETTAJA Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    27.06.2013
    Viestejä:
    2 038
    Saadut tykkäykset:
    49
    Se löytyyy valomalienesen taivaallusra jedilaista josta ob kiyteytettry tuo maallikjkkojern 10 käskyä taivvallislla jedillä on pykäliä enämmään ja niitä me noudatrtaa aina meilllä on käytössä taivaalliset jediulait aina joka hetki . ne o myös taivaalisena versiona kirjoitrttu kotisvullemme . Muiata toinon himoa ei muuta himontuulta . no seon mum mieliteeni jedinä . Meillä on korkea moraali
     
  17. Neon9 Vierailija

    Vai niin. Miksi sitten itse sanot olevasi ensinnäkin _seksin_ suhteen vapaamielinen ja estoton ? Ei saa rakastaa eikä kiintyä eikä himoita, mutta silti harrastat seksiä, etkä edes lisääntymistarkoituksessa, siis Miksi ? Nyt korkean moraalin miehenä , vastaa tähän. Mistä muuten voi maallikko lukea nuo valonkansojen jedilait ? Ei mistään vai ?
     
    Vesimies -70 tykkää tästä.
  18. Neon9 Vierailija

    Tarkoitin että mistä muualta kuin juuri sinun sivuiltasi ? Toki itse kierrät näitä lakeja silloin kuin haluat.
     
  19. Faktaa tiskiin. Vierailija

    Karsko ei ole koskaan kenenkään vaimoa yrittänyt lämmitellä? Satun tietämään että olet.
     
  20. KARSJEDISENSEIOPETTAJA Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    27.06.2013
    Viestejä:
    2 038
    Saadut tykkäykset:
    49
    TUo o vale en koskaan ole se on fakta
     
  21. Master Skywalker Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    14.03.2017
    Viestejä:
    159
    Saadut tykkäykset:
    97
    Taivaalliset Jedilait? Jedilakeja on vain yksi, ja se löytyy Star Warsista. Jos siis haluaa käyttää samoja lakeja, joihin Star Warsin Jedit turvautuivat.

    Minun on valittaen todettava, että Karsin toiminta ei kuulosta kovinkaan jedimäiseltä... En toki tiedä, mikä tässä keskustelussa sanottu on totta ja mikä ei, mutta tarkoitin toimintaa ylipäätään.
     
    Vesimies -70 ja Master Starkiller tykkäävät tästä.
  22. Nunnu Vierailija

    Kiitos vastauksestasi, se oli ajatuksia herättävä. Varmasti kyseessä on paljonkin se, että en ole löytänyt oikeaa itseäni vielä. Tuntuu että olen jo niin lähellä mutta kuitenkin pelkään että niin kaukana, jos ymmärrät. Minulla todella on tarve saada rakkautta... en ymmärrä mistä se kumpuaa koska olen saanut paljonkin rakkautta lapsuudesta lähtien. Olen myös miettinyt voiko kertomani ikävä olla ikävää jumalaa tai alkuperäistä kotia kohtaan, ei niinkään mahdollista sielunkumppania kohtaan. Ajatuksia kellään?
     
  23. Nunnu Vierailija

    Kiitos vastauksestasi, se oli ajatuksia herättävä. Varmasti on paljonkin kysymys siitä että en tunne vielä itseäni oikeasti. Tuntuu että olen jo niin lähellä mutta pelkään että kuitenkin niin kaukana, jos ymmärrät. Minulla todella on tarve saada rakkautta, enkä ymmärrä mistä se kumpuaa koska olen saanut rakkautta paljonkin lapsuudesta asti. Olen miettinyt voiko mainitsemani ikävä olla kaipuuta jumalaa tai henkistä kotiani kohtaan, eikä niinkään sielunkumppania kohtaan. Ajatuksia kellään?
     
  24. Master Skywalker Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    14.03.2017
    Viestejä:
    159
    Saadut tykkäykset:
    97
    Varsin mahdollista. Erityisesti henkisen eksyksissäolon (henkinen koti ei ole vielä löytynyt) aikana voit tuntea olevasi hyvinkin... No, eksyksissä ja epävarma.
     
    Master Starkiller tykkää tästä.
  25. Nunnu Vierailija

    Tätä olen miettinyt paljonkin viime vuosina, kun avioliitossa on ollut vaikeita vuosia. Että kuuluuko se vaan kestää vaikka tuntuisi että ei voi toteuttaa itseään täysin tässä liitossa. Varmasti mieheni on ajatellut samoin. Kuitenkin meidän odotetaan pitävän ydinperhe kasassa ja että vaikeita aikoja seuraa helpommat. Vaikka nyt on helpompi vaihe, niin kanssakäyntimme on pinnallista. Itse olen aika herkkä ja ajattelevainen, ehkä siksi kaipaan uutta ihmistä elämääni, sellaista joka ymmärtäisi mitä sanon ja joka haastaisi minut henkisellä tasolla.
     

Suuri kesähoroskooppi 2017: Rakkaus, työ ja terveys

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti