Onko sinulla hyvin syövä lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja häh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No on kyllä mennyt nyt ala vähän pieleen jos 4 vuotta olet opiskellut (niin mitä , ravitsemusterapeutiksiko? ), ja luulet että on vain lasten temppuilusta kyse.
Minulla itselläni on 4 lasta joista yksi syö ihan mitä vaan, seuraavalla on Aspergerin syndrooma ja läjä aistiyli- ja aliherkkyyksiä, söi varsinkin alle kouluikäisenä vain tietynlaisia syötäviä, kolmas nirsoilee nyt vasta kouluiässä koska kuuluu vähän niorsoilla ja neljäs ei yksinkertaisesti syö lainkaan jos ei ole tiettyjä tarkkoja ruokia (muutamaa lajia) ja juu, on joutunut kerran nenämahaletkuruokintaankin....

että kyllä niissä tempperamenteissakin eroja löytyy..

miten teillä hoidetaan ruokailupolitiikka? siis onko kaikille erikseen ruoat vai miten oot setvinyt nuo haasteet?
 
No on kyllä mennyt nyt ala vähän pieleen jos 4 vuotta olet opiskellut (niin mitä , ravitsemusterapeutiksiko? ), ja luulet että on vain lasten temppuilusta kyse.
Minulla itselläni on 4 lasta joista yksi syö ihan mitä vaan, seuraavalla on Aspergerin syndrooma ja läjä aistiyli- ja aliherkkyyksiä, söi varsinkin alle kouluikäisenä vain tietynlaisia syötäviä, kolmas nirsoilee nyt vasta kouluiässä koska kuuluu vähän niorsoilla ja neljäs ei yksinkertaisesti syö lainkaan jos ei ole tiettyjä tarkkoja ruokia (muutamaa lajia) ja juu, on joutunut kerran nenämahaletkuruokintaankin....

että kyllä niissä tempperamenteissakin eroja löytyy..



Mäkin peesaan tätä neljän äitinä, että en muuten usko kasvatuksesta olevan kyse. Yksi söisi koko ajan, toinen teki jo alle vuoden vanhana ruokalakon ja joutui lopulta sairaalaan, ja on yhä kranttu-mutta ajoittain syö tosi hyvin, kolmas taas syö hyvin(lähestulkoon kaikkea) ja neljäs syö hyvin. Eli en usko, että kasvatus tai ruokatottumukset sisaruksilla voivat poiketa noin rajusti, jostain muusta siinä on kyse.
 
Ei ole, ruokailusta saa sodan aikaseks jos kuvittelee lapsen syövän jotain. Mä odotan vielä sitä päivää et ruoka kelpais ilman samaa "mä en syö, mä en tykkää jne" jankutusta.
Pk:ssa vissiinkin syö edes jotain. Herkut ja välipalat on pannassa jos ei ruoka kelpaa, mut kun ei niin ei, mitään ns kunnon ruokaa ei mene alas kun joskus - vihannekset sentään kelpaa.
 
No on kyllä mennyt nyt ala vähän pieleen jos 4 vuotta olet opiskellut (niin mitä , ravitsemusterapeutiksiko? ), ja luulet että on vain lasten temppuilusta kyse.
Minulla itselläni on 4 lasta joista yksi syö ihan mitä vaan, seuraavalla on Aspergerin syndrooma ja läjä aistiyli- ja aliherkkyyksiä, söi varsinkin alle kouluikäisenä vain tietynlaisia syötäviä, kolmas nirsoilee nyt vasta kouluiässä koska kuuluu vähän niorsoilla ja neljäs ei yksinkertaisesti syö lainkaan jos ei ole tiettyjä tarkkoja ruokia (muutamaa lajia) ja juu, on joutunut kerran nenämahaletkuruokintaankin....

että kyllä niissä tempperamenteissakin eroja löytyy..

Mutta ei?ö näille lapsille opeteta kotona käytöstapoja että ruokaa maistellaan. Miten lapsi voi edes tietää mille ruoka maistuu jos ilmoittaa maistamatta "mä en syö". Mitäs sitten tehdään? Jääkö lapsi ilman ruokaa vai tarjotaanko muuta? Päiväkodin velvollisuus on huolehtia siitä etä lapset tulee myös syöneeksi päivän aikana, mut hiukan on hankalaa kun siellä perheen pikku pomot ilmoittavat jo heti aluksi että mä en syö.

Ja vähän epäilen ettei joka toisella tai edes kolmannella ole aistiyliherkkyyttä...
 
On ja ei. Esikoinen oli erittäin hyvä syömään, ei ole enään 4veenä. Kuopus on hyvä syömään mutta osaa hänkin kiukutella ruokapöydässä.
Niin ja meillä on kaikkea pakko maistaa, jos ei tykkää niin ei tarvi syödä sen enempää.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja häh;22589734:
Mutta ei?ö näille lapsille opeteta kotona käytöstapoja että ruokaa maistellaan. Miten lapsi voi edes tietää mille ruoka maistuu jos ilmoittaa maistamatta "mä en syö". Mitäs sitten tehdään? Jääkö lapsi ilman ruokaa vai tarjotaanko muuta? Päiväkodin velvollisuus on huolehtia siitä etä lapset tulee myös syöneeksi päivän aikana, mut hiukan on hankalaa kun siellä perheen pikku pomot ilmoittavat jo heti aluksi että mä en syö.

Ja vähän epäilen ettei joka toisella tai edes kolmannella ole aistiyliherkkyyttä...



Meidän lapsilla on ollut pienen ikänsä tosi rajoitettu ruokavalio-vaikeat ruoka-aine allergiat. Kun lapsi on maistanut uutta ruokaa, suu on voinut turvota, pahimmillaan on saanut väärästä ruoasta kiireellisen reissun teholle. Meillä siis ainakin uusia ruokia kohtaan on todella suuria ennakkoluuloja, jonka nyt varmaan jokainen ymmärtää....
Mutta tässä aloituksessakaan ei nyt tainnut olla kyse tällaisesta, vaan ihan perusterveiden tilanteesta.
 
Isompi on ollut aina hyvä syömään kaikkea, aina syönyt hyvällä ruokahalulla. Joitain ruokia on mistä ei pidä eikä haluaisi enää maistaa kun monta kertaa jo maistanut. Vähän on nyt iän lisääntyessä tullut ennakkoluuloakin... Mutta edelleen kuitenkin hyvin syö.

Nuorempi on selkeesti pieniruokasempi. Sillon kun syö niin syö tosi hyvin, mutta saattaa jättää jollakin ruoalla ruoan kokonaan syömättä. Toisaalta taas maistaa tosi reippaasti uusia juttuja.

Että kyllä mä sanon että meillä on molemmat lapset hyvin syöviä :)
 
Mua ihmetyttää kun niin monella lapsella tuntuu nykyään olevan kamala vastustus syömistä kohtaan. Syöminenhän on ihanaa, meillä niin lasten kuin aikuistenkin mielestä. (Ja ihan joo normaalipainoisia ollaan silti..)

Mikä niissä ruokailuhetkissä on niin stressaavaa lapselle että tulee tuollainen kammo? Onko se vanhempien stressi siitä kun "ei se taaskaan kumminkaan syö"?
 
Meillä syövät pääsääntöisesti hyvin, mutta saavat säädellä itse syömistään: jos ei maistu muutaman lusikallisen jälkeen, niin ei maistu. Seuraavalla kerralla sitten. Mutta kyllä meillä syödään kaikkea ja kaikkea maistetaan ne muutamat lusikalliset joka ruuasta. Pk:sta en osaa sanoa, miten siellä käyttäytyisivät, kun eivät ole hoidossa.
 
Meillä on kaksi hyvin syövää lasta ja saadaan aina pk:stakin kiitosta siitä kuinka hyvin, paljon ja kaikkea meidän pojat syö. Kotona meillä tehdään ihan tavallista kotiruokaa, sellaista josta lapset pitävät, mutta se on monipuolista laidasta laitaan. Ruokalistalta löytyy kanaa, kalaa lihaa, kasviksia, hedelmiä, keittoja ja välillä kokeillaan myös jotain uutta. Peruna, pasta, riisi, puurot...kaikki kelpaa. Ainoa jota pojat ei suostu syömään on pinaattikeitto, mutta se onkin vähän sellainen ruoka, että joko siitä tykkää tai sitten ei ja viimeksi kuulemma söivät sitä molemmat päiväkodissa, joten ehkä sekin alkaa vähitellen upota.

Olen itsekin alalla töissä ja meidän pk:ssa 5v.t saavat ottaa itse ruokansa ja lautanen pitää syödä tyhjäksi kun on itse ottanut ja pienemmät maistelevat ja totuttelevat syömään kaikkea ja aikuiset kannustaa. Yleensä eskari-iässä lapset syövät jo hyvin kaikkea, koska olemme sitä vaatineet ja yleensä vanhemmatkin ovat olleet tyytyväisiä meidän pk:n ruokailupolitiikkaan. Vanhemmat eivät välttämättä kotona jaksa kannustaa lasta syömään ja pääsevat helpommalla kun antavat lapselle periksi ja tekevät tai ostavat aina lapselle kelpaavaa ruokaa. Suomessahan tiettävästi kukaan lapsi ei kuole nälkään, joten vanhemmat voisivat vaan luottaa siihen, että lapsi kyllä syö kun on tarpeeksi nälkäinen ja lapsen vedätykseen ei tartte mennä mukaan.
 
On. Kaikki menee äyriäisistä alkaen. Tulisesti maustetut lajit menee nekin miedompina versioina. Mä luulen että se on vaikuttanut, mitä itse raskausaikana on syönyt. Tykkään kaikista eksoottisista ja erikoisemmista kokkailuista.
 
Meillä menee lapselle melkein mikä hyvänsä. Mutta me syödäänkin itse myös kaikenlaisia ruokia ja mummolassa saa vielä lisää erilaisia ruokia syödä. Erityisesti eksoottisempia ruokia oikein tankkaa. Lievästi tulinenkaan ei haittaa. Saattaa ensin syödä ison annoksen kunnon ruokaa ja päälle vielä jälkkäriä, kuten hedelmiä.
 

Yhteistyössä