Ylipaino ja vähät yöunet tekevät suomalaislapsista sairaita
Suomalaislapset nukkuvat tunnin vähemmän kuin ikätoverinsa Euroopassa.
STT
Ylipainosta on tullut yhä useamman pikkulapsen ja kouluikäisen vaiva, josta seuraa vakavia terveysongelmia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan noin joka neljäs tai viides lapsi on jo ylipainoinen.
Pulskistuminen on jo johtanut siihen, että aikuisiän diabetekseen sairastuvat entistä useammin nuoret aikuiset.
THL:n mukaan nuorten aikuisten diabetes on lisääntymässä. Diabeteksen lisäksi ylipaino on riskitekijä myös monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä sydän- ja verisuonisairauksissa.
Ylipaino on tutkimusten mukaan lisäksi selvässä yhteydessä myös masennukseen, ylilääkäri Tiina Laatikainen THL:stä luettelee.
Jo leikki-ikäisistä ja alakouluikäistä lapsista joka kymmenes painaa liian paljon. Yläkoulua käyvistä ylipainoisia on jo joka neljäs.
Liikakilot ovat tutkimuksen mukaan usein koko perheen riesa, sillä tutkittujen lapsien äideistä peräti yli kolmannes oli ylipainoisia ja isistä jopa yli puolet.
THL keräsi tutkimukseensa tiedot kymmenen kunnan neuvola- ja kouluterveystarkastuksista vuosilta 2007-2009.
Ylilääkäri Tiina Laatikaisen mukaan kokonaisuudessaan suomalaislapset ovat terveitä ja kehittyvät normaalisti. Myös lasten vanhemmat arvioivat omien lastensa terveyden hyväksi.
Joka neljännellä lapsella on kuitenkin jokin pitkäaikaissairaus, vamma tai kehityksen viivästyminen. Useimmilla lapsilla se tarkoittaa allergiaa tai astmaa.
Suomalaislasten elintavoissa on iso korjaustarve, sillä lasten ja nuorten unen määrä ei ole riittävä. Suomalaislapset nukkuvat tunnin vähemmän kuin keskieurooppalaiset ikätoverinsa.
Lapset tarvitsevat noin kymmenen tunnin yöunet. Varsinkin yläkouluiässä lapset käyttävät liikaa aikaa television katsomiseen ja tietokoneella pelaamiseen. THL suosittaa kouluikäisten "ruutuajan" rajoittamista kahteen tuntiin päivässä.
Ekaluokkalaisilla tämä toteutuu Laatikaisen mukaan arkisin vielä melko hyvin, mutta viikonloppuisin rajoituksesta lipsutaan.
Viidesluokkalaisilla viikonloppuisin suositus toteutuu enää vain 20 prosentilla pojista ja 30 prosentilla tytöistä.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/1135257358388
Suomalaislapset nukkuvat tunnin vähemmän kuin ikätoverinsa Euroopassa.
STT
Ylipainosta on tullut yhä useamman pikkulapsen ja kouluikäisen vaiva, josta seuraa vakavia terveysongelmia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan noin joka neljäs tai viides lapsi on jo ylipainoinen.
Pulskistuminen on jo johtanut siihen, että aikuisiän diabetekseen sairastuvat entistä useammin nuoret aikuiset.
THL:n mukaan nuorten aikuisten diabetes on lisääntymässä. Diabeteksen lisäksi ylipaino on riskitekijä myös monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä sydän- ja verisuonisairauksissa.
Ylipaino on tutkimusten mukaan lisäksi selvässä yhteydessä myös masennukseen, ylilääkäri Tiina Laatikainen THL:stä luettelee.
Jo leikki-ikäisistä ja alakouluikäistä lapsista joka kymmenes painaa liian paljon. Yläkoulua käyvistä ylipainoisia on jo joka neljäs.
Liikakilot ovat tutkimuksen mukaan usein koko perheen riesa, sillä tutkittujen lapsien äideistä peräti yli kolmannes oli ylipainoisia ja isistä jopa yli puolet.
THL keräsi tutkimukseensa tiedot kymmenen kunnan neuvola- ja kouluterveystarkastuksista vuosilta 2007-2009.
Ylilääkäri Tiina Laatikaisen mukaan kokonaisuudessaan suomalaislapset ovat terveitä ja kehittyvät normaalisti. Myös lasten vanhemmat arvioivat omien lastensa terveyden hyväksi.
Joka neljännellä lapsella on kuitenkin jokin pitkäaikaissairaus, vamma tai kehityksen viivästyminen. Useimmilla lapsilla se tarkoittaa allergiaa tai astmaa.
Suomalaislasten elintavoissa on iso korjaustarve, sillä lasten ja nuorten unen määrä ei ole riittävä. Suomalaislapset nukkuvat tunnin vähemmän kuin keskieurooppalaiset ikätoverinsa.
Lapset tarvitsevat noin kymmenen tunnin yöunet. Varsinkin yläkouluiässä lapset käyttävät liikaa aikaa television katsomiseen ja tietokoneella pelaamiseen. THL suosittaa kouluikäisten "ruutuajan" rajoittamista kahteen tuntiin päivässä.
Ekaluokkalaisilla tämä toteutuu Laatikaisen mukaan arkisin vielä melko hyvin, mutta viikonloppuisin rajoituksesta lipsutaan.
Viidesluokkalaisilla viikonloppuisin suositus toteutuu enää vain 20 prosentilla pojista ja 30 prosentilla tytöistä.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/1135257358388
