Onko suhteessasi hyvää seksiä?

Onko vakituisessa parisuhteessasi säännöllisesti hyvää seksiä? Onko teillä kipinää ja kemiaa, halu koskettaa toista ja ujuttaa seksikkäitä kosketuksia arjen väliin?

Olen joutunut miettimään viimeaikoina, onko kaikki tuo mahdollista saada hyvässä parisuhteessa vai onko se vain tv draamojen tuomaa harhakuvaa? Onko oikeasti mahdollista saada hyvä mies, kemiaa ja hyvää seksiä?

Olen itse uudessa (4kk) parisuhteessa ja mietin vakavasti sen päättämistä. Mies on kuin unelma, todella hyvä ja hellä, tykkää myös kissoistani ja rakastaa minua paljon. Meillä on samanlaiset arvot, elämäntyylit ja tulevaisuudensuunnitelmat. Mutta joku ei vain toimi.

Ensinnäkin, seksi ei ole ollenkaan tyydyttävää minulle. Yritän aina keskittyä nauttimaan, innostun kun lämmitellään, mutta kun ollaan hommissa, toivon vain, että se loppuisi pian. En saa itse nautintoa. Toiseksi, me emme juttele paljoa, juttu ei vain luista. Yleensä kun mies tulee luokseni, katsomme telkkaria hiljaisuudessa ja sanomme jotain silloin tällöin. Hiljaisuus ei ole kuitenkaan vaivaantunut. Kolmanneksi, en edes viihdy miehen seurassa kovin hyvin enää. En innostu siitä, että hän on tulossa käymään. Tuntuu kuin olisimme olleet yhdessä kaksikymmentä vuotta ja menettäneet mielenkiintomme vuosia sitten.

Onko tässä aineksia parisuhteeseen kun mies on niin ihana? Mutta kaikki muu on pielessä! Olen kyllä ollut pitkähkössä parisuhteessa, jossa viihdyimme yhdessä, oli kipinää ja haluja ja todella hyvää seksiä, mutta mies ei arvostanut minua. Nyt kaikki on päin vastoin.

En haluaisi päästää irti hyvästä miehestä omien epärealististen toiveiden takia, mutta ovatko toiveeni sitten epärealistisia? Haluaisin kuulla teidän kokemuksia parisuhteista, onko mahdollista saada hyvä mies ja hyvä seksielämä?

 

Hei!
Mielestäni kaikista tärkeintä on tunne, mikä sinulla on. Sydämesi kertoo kyllä sinulle, onko mies oikea. Vaikka hän olisi kuinka hyvä, mutta jos tunnet jatkuvasti epäilyä, tunteeseen kannattaa luottaa. Toiseksi, puheyhteys on älyttömän tärkeä. Jos teillä ei ole puhuttavaa alussa, ei teillä ole sitä jatkossakaan. Enkä nyt tarkoita ensitreffien jännitystä, jonka vuoksi tulee hiljaisia hetkiä, vaan sitä, että jos maailmanne ovat liian erilaiset. Miehen pitäisi olla sinulle kuin paras ystävä.
Olen itse ollut monissa lyhyemmissä ja pidemmissä parisuhteissa. Nyt olen löytänyt kumppanin ja rakkaan, jonka kanssa kaikki lähti ensi treffeistä asti sujumaan. Älä tyydy sellaiseen, joka ei ole sinulle se oikea. On reilumpaa häntäkin kohtaan.

 

Olette olleet yhdessä VAIN neljä kuukautta ja teillä ei ole enää mitään puhuttavaa, et viihdy miehen seurassa, etkä tykkää seksistä hänen kanssaan. Siis ihan oikeasti. Erotkaa, se on kummallekin parempi kun noin heikosti menee vaivaisen parin kuukauden seurustelun aikana/jälkeen. On teille kummallekin parempi, ja myös miehelle, sillä hän voi sitten löytää itselleen jonkun kelle hän tuottaa nautintoa ja kuka hänen seurassaan viihtyy.

 

On mahdollista saada ne kaikki - eri paketeissa.

On mahdollista saada ne myös yhdessä miehessä.

Neljän kuukauden seurustelun jälkeen pitäisi leijua rakastumisen taivaissa. Sinä et leiju.

 

Niin mikä on se riippuvuustarve ylipäätään olla ja elää jonkun kanssa.
Jos alkuunsa tökkii niin pois vaan.
Uutta peliin tai olla yksinkin.
Ei siihen kuole vaan saa ihanan vapaan elämän ja valitakin kenen kanssa olla ja haluta tehdä jotain.
Tässä on taas yksi päättämätön toisessa kiinni roikkuva, joka ei omillaan selviäisikään, mutta palstoilla ns. Elämänsä suuria ongelmiaan ruikuttamaan voimat aina riittää.