onko täällä ketään joka katuu koiran ottamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "lizard"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"lizard"

Vieras
mulla on hirvee koirakuume, ja olen yrittänyt nyt punnita hyviä ja huonoja puolia. Sanokaa te nyt niitä negatiivisia kun mä nään vain pienen pörröisen koiranpennun. Perheessä on lapsia ja yksi vanhempi, kolmivuorotyössä.
 
[QUOTE="...";29223673]No se kannattaa eka muistaa, ettei se koira kauaa pysy pörröisenä pentuna[/QUOTE]


Jep ja se, että se pentu-aika nyt vaan on aika rasittavaa. Kolmivuorotyö, lapset ja pentukoira,,, öö ei?
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
[QUOTE="lizard";29223670]mulla on hirvee koirakuume, ja olen yrittänyt nyt punnita hyviä ja huonoja puolia. Sanokaa te nyt niitä negatiivisia kun mä nään vain pienen pörröisen koiranpennun. Perheessä on lapsia ja yksi vanhempi, kolmivuorotyössä.[/QUOTE]

En todellakaan ottaisi koiraa, ellei lapset sitten ole jo tyyliin kouluikäisiä. Mulla ei pää kestäisi pientä lasta ja pientä koiranpentua yhtäaikaa. :D
 
Jos on vain se yksi ulkoiluttaja, jolla epäsäännölliset työajat, niin sisäsiistiksi opettaminen on hankalaa.
Alakouluikäiset, ne luottettavatkaan, eivät ole ihanteellisia koiran hoitajia, etenkää jos kaverit kuvioissa mukana. Ideat voi olla aika karuja.. Ei ehkä henki lähde, mutta perusluottamukseen vaikuttavia kyllä.
Koiraa pitää ulkoiluttaa 3-5krt päivässä halusi tai ei. Se tarvitsee liikuntaa myös sateella ja räntämyräkässä.
Mieti etukäteen, onko koiralle hoitaja tarvittaessa pidemmäksikin aikaa.
Jos koiraa ei aktiivisesti kouluta ensimmäiset 8kk, olet varmasti isossa pulassa--> jos ei kokemusta, niin KOIRAKOULUUN!
Pennut kakkaa sisään. Pissaa myös. Joskus koiralla, aikuisena, on vatsatauti ja oksentaa sänkyyn tai ripuloi kämpän ympäri.
Koiraa pitää käyttää lääkärissä ja rokotuksissa. Se maksaa.
Koiran ruoka maksaa.
Jotkut on allergisia ja ystävyys päättyy koiran takia, kun ei voi tavata.
 
kun koiran ottaa, pitää muistaa, että se ei oo kauan se ihana pentu, ja että koira voi elää jopa 20 vuota. ja että sitä ei voi heittää nurkkaan, kun kyllästyy, vaan se on syötettävä ja ulkoilutettava ja sen kans on seurusteltava, vaikka mikä olisi. lisäksi se, että siitä voi tulla yllättäviä kustannuksia, jotkut koirat sairastaa, ja eläinlääkäri on kallista ja lääkkeet kans. kynnet on leikattava säännöllisesti ja madotukset hoidettava. turkista on huolehdittava. jos on pitkä turkki, niin se vaatii päivittäistä hoitoa. ja kun lähdet reissuun, niin koiran hoito on järjestettävä silloinkn, sitä ei voi jättää yksin.
 
Lenkille on lähdettävä säässä kuin säässä. Jatkuva sotku kotona: kuraa ja karvoja huusholli täynnä vaikka kuin siivoaa. Kaikki lähtemiset suunniteltava sen mukaan voiko koiran ottaa mukaan vai löytyykö hoitopaikka. Eläinlääkärikulut vaikka ihan perusterve koira olisikin, maksaahan rokottaminenkin. Niin ja ruokinta maksaa myös. Tässä nyt muutama huono puoli.

Mutta en antais pois tuota meidän pikku paskiaista :D
 
Pentu pureskelee rikki huonekalut, kenkäsi ja kaikki lelut, jotka lapset ovat hetkeksi jättäneet lattialle (myös ne lempilelut). Se pissii ja kakkii ympäriinsä ja ulos pitäisi sen kanssa mennä 10 kertaa päivässä, jottaa oppii sisäsiistiksi. Pentu innostuessaan repii lapsia lahkeista ja iskee naskelihampaansa lasten käsiin niin, että lapset itkee ja huutaa ja kiljuu aina kun pentu on lähelläkään. Jos nämä kaikki on ok ja jaksat sen niin sitten kannattaa hankkia se koiranpentu. :)
 
Vuorotyö ja pentukoiran sisäsiistiksi opettaminen tulee mullaki mieleen tuossa, että ei ole välttämättä ihan paras yhdistelmä perheessä jossa on vaan yksi aikuinen. Lasten vastuulle ei voi paljoa laittaa vaikka olis jo koululaisia..
 
Ja sitten saat vielä jonkun vähän vaativamman yksilön, jonka kouluttaminen olisi ammattilaisellekin haaste puhumattakaan vuorotyötä tekevästä yksinhuoltajasta. Jos sulla on hirveä KOIRAkuume niin ota aikuinen jo sisäsiisti ja peruskoulutettu koira. Niitä palautuu aina silloin tällöin kasvattajille esim ajanpuutteen tai allergioiden takia. Jos sulla on nimenomaan pentukuume niin sanoisin että unohda koko juttu vähäksi aikaa, kuulostaa ettet ehtisi panostaa pentuun juuri nyt niin paljon kun se vaatisi.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä ottaisi tuohon tilanteeseen. Kehtaan epäillä, että sulla ei ole tarpeeksi aikaa koiralle. Etenkin pentu vie paljon aikaa ja resursseja. Ellei sun lapset sitten ole jo isoja kouluikäisiä.

Tällä hetkellä vähän harmittaa tuo koiruus, kun ei sille tunnu jäävän tarpeeksi aikaa edes tällä kokoonpanolla.
 
Minä kadun että otin koiria! Nyt olen tullut pahasti alllergiseksi ja pitää aiheuttaa surua perheelle kun koirat täytyy hävittää ja kärsin varmaan loppuelämäni silmäoireista aina kun olen koiran lähellä.
 
Mä kadun, välillä. Tuntuu ettei riitä yksinkertaisesti aikaa sekä lapsille että koiralle. Ja se koira on tässä tilanteessa tietysti kakkossijalla ja ns. "ylimääräinen". Harmittaa että otettiin koira, mut tuntuu ettei sitä voi poiskaan antaa, saatikka lopettaa. Ja meidän koti on tuolle koiralle jo toinen, eli kärsisi valtavasti jos joutuisi vielä seuraavaan kotiin.
 
[QUOTE="mie";29224534]Mä kadun, välillä. Tuntuu ettei riitä yksinkertaisesti aikaa sekä lapsille että koiralle. Ja se koira on tässä tilanteessa tietysti kakkossijalla ja ns. "ylimääräinen". Harmittaa että otettiin koira, mut tuntuu ettei sitä voi poiskaan antaa, saatikka lopettaa. Ja meidän koti on tuolle koiralle jo toinen, eli kärsisi valtavasti jos joutuisi vielä seuraavaan kotiin.[/QUOTE]

Ajattelen ihan samoin. Kyllä olisi ollut parempi olla ottamatta koiraa : /

Ap, onko sinulla tiedossa koiralle hoitopaikkaa, jos tulisi sellainen tilanne että lähdette jonnekin tai esim. itse sairastut pahasti etkä pysty hoitamaan koiraa? Minkä ikäiset lapset, pystyvätkö hoitamaan edes osan ulkoiluttamisesta?

Saisitko jonkun tuttavan koiraa teille hoitoon? Saisit jotain hajua siitä millaisia ajatuksia herättää ulkoiluttamiset vaikka sen yövuoron jälkeen jne.
 
Meillä on cairnterrieri. On kohta 3v. Kesti vuosi, ennen kuin tuo oppi sisäsiistiksi, vaikka tehtiin kaikki oikein. Kuulemma normaalia pikkukoirille. Oli se kyllä aika helvettiä. Koira on kuin yksi lapsi lisää. Meillä oli tuolloin lapset 2v ja 6v. Vaikka taivaalta satais paskaa aamulla kun kello herättää 5.00 ja pitää lähteä töihin ja pakata lapset mukaan, ei siinä kaikki, koiran kusetus ja ruokinta sessio vie aikansa. Sillä aikaa kun olette poissa, pentu syö kaiken teiltä lattioille jääneen, kusee ja paskoo ja oksentaa syömänsä tavaran jäämän. Kalliit kengät kannattaa ainakin laittaa kaappiin.

Ja se rahan meno, jos koira sairastelee! Huh huh! +madotus, rokotukset, ruuat, lelut, luut, peti, talutushihna, vakuutus, trimmaus, kampaus, harjaus, kynsihuolto.

Meidän koira on vieläkin aivan adhd. Mieti ainakin tarkkaa, millaisen koiran haluat.

Meidän koira oli kuin lelu pentuna, niiiin pieni ja söpö. Ei ollut sellaista vastaantulijaa, joka ei olis hymy huulilla pysähtynyt ulkona. Se hetki, mikä oli ennen "oma", huokaus töiden jälkeen, se on nykyään koiran lenkityshetki.
 
Koiraa ei voi jättää pitkäksi aikaa yksin isompanakaan. Reissuun ei voi lähteä, ellei koiralle ole hoitopaikkaa. Siivoustarve lisääntyy huimasti: kuraa kantautuu sisälle ja karvoja on joka paikassa.

Meillä on koira. Hyvin toimii, kun toinen on kotona, mutta jos oltaisiin molemmat työelämässä, niin ei onnistuisi.
 
En ole katunut, enkä kadu. Kusi- ja paskarumbaa kesti toki aikansa, mutta ei se minusta mitään hirveää ollut.
Matotkin oli pois lattioilta, joten ei tullut sellaista pyykkiä.

Kuraa meille ei ole tullut koskaan sisään, tassut pyyhitty/koira pesty tarvittaessa.
Siivota saa vähän useammin, kuin ennen, jos haluan ettei joka paikka ole karvoja täynnä ja ainahan niitä karvoja jossain on (se onkin oikeastaan ärsyttävin juttu, inhottavaa kun karvat tarttuu vaatteisiin jne.).

Kenkiä tms. koiramme ei ole purrut rikki. Joitain asioita kyllä tuhoutunut.

Se, että pitää lähteä säällä kuin säällä ulos, on minusta oikeastaan vain hyvä juttu; virkistyy omakin mieli, kun aloittaa päivänsä kävelyllä.

Raha on vain rahaa, ja tiedän turhempiakin kohteita, kuin koira ja sen hoito.
 
Lisään vielä. Meillä koira matkustaa mukana mutta olemme joutuneet luopumaan, ainakin toistaiseksi, pidemmistä kotimaan matkoista, sillä ensimmäkään koiramme ei pidä kovasti autoilusta ja toisekseen, en koe niin pitkiä matkoja hyväksi koiralle.
 
Lisään vieläkin :D

Niin ja siellä matkoilla onkin omat haasteensa. Koko ajan saa vahtia koiraa mm. mökin pihassa.
Tai entäpä vaikka rannoilla, en nyt puhu yleisistä, vaan sellaisista mihin voi viedä koiran. Yritäpä ottaa rennosti aurinkoa, kun koirasi on luonteeltaan ei-makaavaa sorttia.
 
Lisään vieläkin :D

Niin ja siellä matkoilla onkin omat haasteensa. Koko ajan saa vahtia koiraa mm. mökin pihassa.
Tai entäpä vaikka rannoilla, en nyt puhu yleisistä, vaan sellaisista mihin voi viedä koiran. Yritäpä ottaa rennosti aurinkoa, kun koirasi on luonteeltaan ei-makaavaa sorttia.


Siis täh? :D Ei kait kukaan ota koiraa mukaan aurinkoa ottamaan? :D

Me matkaillaan aika paljon kesäisin autolla ja koirat tulevat kulkemaan mukana, saatiinkin esimakua jo pari viikkoa sitten kun otettiin koirat mukaan Naantalin kylpylään. Hotellissa on lemmikkihuoneita ja pakko olla ihan ylpeä meidän elukoista, reissu meni oikein hyvin! :)
 

Yhteistyössä