Onko täällä ketään muita jotka jaksaa treenata myös raskauden aikana?

["reipas"]

Löytyykö täältä muita raskaana olevia jotka treenaa suht säännöllisesti?

Itse olin ennen raskautta hyvässä kunnossa, ja haluaisin olla suht hyvässä kunnossa myös lapsen syntymän jälkeen.

Alkuraskauden kroonisen väsymyksen aikanakin kävin salilla 4-5 kertaa viikossa. Pitkien sairastelujen takia tuli taukoa loppusyksystä, mutta nyt sen jälkeen olen vihdoin päässyt takaisin salille. Nyt käyn nelisen kertaa viikossa, teen omaa ohjelmaa edelleen melko normaalisti, tosin vatsat on jääneet jo pois. Huomaa myös, että painojen kanssa saa olla tarkempana, en enää niin herkästi lähde nostamaan vikalla sarjalla painoa.

Salilla kun käy niin eipä siellä paljoa odottavia äitejä näy. Mulla nyt rv 20 ja yhden kerran olen nähnyt siellä jonkun näkyvästi raskaana olevan

Jäättekö kaikki mammat kotiin makaamaan kun plussa ilmestyy testitikkuun?

 

[vierass]

Juu, kaikki muut raskaana olevat makaavat sohvalla ja syövät sipsejä ja jätskiä.
Vain sinä olet noin reipas ja pidät itsestäsihuolta. Tapu, tapu...

 

[ieras]

Osasipa olla ärsytävä aloitus. Onneksi en ole raskaana (lapset on jo tehty ja kohta aikuisia), niin ei tarvitse vastata.

 

[vierass]

Kyllä olen aina treenannut sinne rv 36 asti. Ensimmäistä odottaessa pidempäänkin.

Sitten kun on ollut useampia pieniä lapsia, joiden perässä pitää juosta koko päivä, niin ei ole ollut ihan samanlaista intoa lähteä treenaamaan. Kuitenkin n kolme kertaa viikossa on tullut käytyä.

Ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa jaksoin treenata myös alun pahoinvoinnin aikana, kolmannessa ja neljännessä kävin vain kävelylenkeillä.

Sillä on aika paljon eroa monesko raskaus on menossa ja kuinka hyvin saa levättyä.

 

["vvieras"]

Esikoista odottaessani kävin bodypumpissa ja koiran kanssa juoksemassa ja treeneissä aivan viimeisille viikoille asti. Pumpissa piti muutamia liikkeitä vähän soveltaa enkä omilla maximi painoilla tehnyt.
Toista odottaessa oli enemmän raskaudesta johtuvia vaivoja ja rajotuksia niin oli pakko jättää raskaammat lajit hetkeksi tauolle. Pitkiä kävelylenkkejä tein päivittäin ja käsi- ja jalkalihaksia treenailin kotona.

 

["reipas"]

Mulla on nyt siis toka tulossa ja tässä raskaudessa olen jaksanut paremmin treenata kuin ekassa. Ekassa raskaudessa oli myös supistuksia sen verran, että olin keskiraskaudessa pitkään sairauslomalla, joten senkin takia jäi jumpat ja lenkit väliin.

Nyt on kyllä olo niin loistava, kun saa itsensä liikkelle ja kroppa ei vielä ainakaan laita vastaan. Voihan se tosiaan olla että raskausvaivat jossain vaiheessa iskee päälle mutta se on sen ajan murhe.

Joo tiedän että muutkin jaksaa treenata enkä varmasti ole mikään sankari todellakaan. On myös mies joka on paljon kotona, joten on ylipäätään mahdollisuus käydä treenaamassa. Oon vaan tosiaan ihmetellyt, että eikö meidänkään salilla tosiaan kukaan muu ole raskaana!

Mun mielestä voisi enemmänkin puhua siitä, miten voisi jatkaa kuntoilua ihan vikoille viikoille asti. Nyt tuntuu siltä, että ainoat suositeltavat lajit on kävely ja ehkä joku mammajooga

 

["vvieras"]

Samassa bodypumpissa oli neljä raskaana olevaa
Ohjaajaa nauratti, että harvoin niin monta samaan ryhmään osuu.

 

["Mymmeli"]

Mulla viikkoja nyt 15+ ja edelleen käyn salilla/jumpissa mutta huomaan selkeästi kuinka syke nousee kovin korkeelle tosi herkästi! Raskaap painot tietyissä liikkeissä aiheuttaa mulla alavatsalla kiinnikekipua mutta aika monipuolisesti voi vielä treenailla Tuo syke-asia mietityttää, puolen välin jälkeen kun syke ei saisi pidempään nousta 150 päälle ja nyt tuntuu, että se pomppaa sinne jo alkulämmittelyissä! Päänvaivaa tämä siis aiheuttaa. Leposyke mulla on edelleen n.50 ja maksimisyke oli viime toukokuun puolimaratonilla 197. Noh, mutta jollain tasolla on tarkoitus liikkua jos vaan vointi sallii. Ei meidänkään salilla näy raskaana olevia juurikaan, ehkä käydään eri aikoihin tai sitten ei vaan satu olemaan samaan aikaan kukaan tiineenä Aiemmin voi hyvin olla että siellä on isovattaisia ollut, mutten vain ole kiinnittänyt heihin samanlailla huomiota kuin nyt kun itse oon raskaana. Kahdessa aiemmassa raskaudessa en juurikaan ole liikuntaa harrastanut, toivon että nyt paremmassa kunnossa ollessani myös palaudun nopeammin sitten synn jälkeen.

 

[vierasss]

Minä treenaisin mielelläni, mutta jos viikolla 6 alkoi sattua ja supistamaan, kun kävin salilla. Eli pakko lopettaa. Jo tunnin parin kevyehkö siivoilu kotona aiheuttaa saman, jos ei valmiiksi ole mitään rasitusta. Jos on, puolen kilometrin kävely aiheuttaa saman, joten pakko uskoa kroppaansa ja ottaa hyvin rauhallisesti. Jotkut eivät vaan voi treenata vaikka kuinka haluaisivat. Itselläni on ilmeisesti hyvin poikkeuksellisen supistusherkkä kohtu, muutamaa lähisukulaista lukuunottamatta ei ole tullut vastaan ketään, jolla olisi sama ongelma näin herkästi.

 

["reipas"]

Mymmeli mulla nousi kanssa jossain noilla viikoilla syke aika korkealle tosi helposti. Mä sitten otin vaan rauhallisemmin. Olin tosiaan myös kipeenä samoihin aikoihin joten osa meni senkin piikkiin. Neuvolasta kehotettiin myös juomaan todella paljon, mikä ehkä auttoikin, koska tuossa vaiheessa käsittääkseni elimistön nestemäärä kasvaa vielä ihan reippaasti.

Nyt tuntuu että tilannet on tasaantunut eli sykkeet pysyy paremmin aisoissa.

Mä treenaan nykyään aina sykemittarin kanssa, siitä on helppo seurata tilannetta enkä kyllä enää päästä sykettä tilapäisestikään yli 170. Keskisyke harjoituksessa pyörii siinä 150 tienoilla. Oma vointi on ollut tuossa kohtaa vielä hyvä ja neuvolassa sanottiin, että se riittää, että ei tarvii _niin_ orjallisesti sykkeitä tuijottaa.

Mä juoksin kanssa vielä loppukesästä puolimaratonin ja sekin jotenkin motivoi pitämään peruskuntoa yllä - oli mulle niin iso saavutus, että en hevillä luovu tästä saavutetusta kunnosta

 

["reipas"]

Minä treenaisin mielelläni, mutta jos viikolla 6 alkoi sattua ja supistamaan, kun kävin salilla. Eli pakko lopettaa. Jo tunnin parin kevyehkö siivoilu kotona aiheuttaa saman, jos ei valmiiksi ole mitään rasitusta. Jos on, puolen kilometrin kävely aiheuttaa saman, joten pakko uskoa kroppaansa ja ottaa hyvin rauhallisesti. Jotkut eivät vaan voi treenata vaikka kuinka haluaisivat. Itselläni on ilmeisesti hyvin poikkeuksellisen supistusherkkä kohtu, muutamaa lähisukulaista lukuunottamatta ei ole tullut vastaan ketään, jolla olisi sama ongelma näin herkästi.

Täähän on ihan totta eikä silloin tietenkään pidä provosoida supistuksia. Sitten ei voi muuta kuin nostaa jalat ylös hyvällä omatunnolla ja antaa muiden hoitaa raskaammat kotityöt

Edellisestä raskaudesta mäkin olin tosiaan 4 viikkoa sairauslomalla supistusten vuoksi, työssäkäyntikin oli kohdulle liikaa. Siksikin olen ollut niin tyytyväinen, kun tää toka raskaus onkin mennyt ihan eri tavalla.

Kaikkein tärkeintä on kuunnella omaa vointiaan ja vauvan vointia ja mennä sen mukaan.

 

["mamma"]

Itse en ole nyt raskauden aikana käynyt salilla ollenkaan.. jatkan siellä sitten taas, kun synnytys ja toipuminen ohi. Treenaan kotona mm. kuntopyörällä, jumppapallolla yms Lenkkeilen myös säännöllisesti. En ole raaskinut maksella raskauden aikana kuntosalia, koska omalla kohdallani olisi turhaa, sillä samat treenit pystyn tekemään kotioloissa. Tuon takia kinua ei siis salilla ole näkynyt Nyt rv 36+1

 

["reipas"]

[QUOTE="mamma";29470971]Itse en ole nyt raskauden aikana käynyt salilla ollenkaan.. jatkan siellä sitten taas, kun synnytys ja toipuminen ohi. Treenaan kotona mm. kuntopyörällä, jumppapallolla yms Lenkkeilen myös säännöllisesti. En ole raaskinut maksella raskauden aikana kuntosalia, koska omalla kohdallani olisi turhaa, sillä samat treenit pystyn tekemään kotioloissa. Tuon takia kinua ei siis salilla ole näkynyt Nyt rv 36+1[/QUOTE]

Okei sä ainakin olet mua reippaampi ihan kirkkaasti, mä en todellakaan jaksaisi treenata kotona! Siis yksi syy miksi treenaan on myös se, että silloin pääse pois kotoa...

 

["Mymmeli"]

[QUOTE="reipas";29470949]Mymmeli mulla nousi kanssa jossain noilla viikoilla syke aika korkealle tosi helposti. Mä sitten otin vaan rauhallisemmin. Olin tosiaan myös kipeenä samoihin aikoihin joten osa meni senkin piikkiin. Neuvolasta kehotettiin myös juomaan todella paljon, mikä ehkä auttoikin, koska tuossa vaiheessa käsittääkseni elimistön nestemäärä kasvaa vielä ihan reippaasti.

Nyt tuntuu että tilannet on tasaantunut eli sykkeet pysyy paremmin aisoissa.

Mä treenaan nykyään aina sykemittarin kanssa, siitä on helppo seurata tilannetta enkä kyllä enää päästä sykettä tilapäisestikään yli 170. Keskisyke harjoituksessa pyörii siinä 150 tienoilla. Oma vointi on ollut tuossa kohtaa vielä hyvä ja neuvolassa sanottiin, että se riittää, että ei tarvii _niin_ orjallisesti sykkeitä tuijottaa.

Mä juoksin kanssa vielä loppukesästä puolimaratonin ja sekin jotenkin motivoi pitämään peruskuntoa yllä - oli mulle niin iso saavutus, että en hevillä luovu tästä saavutetusta kunnosta [/QUOTE]


Mulla on myös melko alhainen hb eli sekin saattaa pistää puuskututtamaan normaalia herkemmin. Mäkin jotenkin ajattelisin että oma kroppa kertoo kyllä, jos täytyy himmailla mutta yksi noista jumppavetäjistä kertoi ihan tosi vakavissaan siitä, että kuinka istukkaverenkierto alkaa heiketä heti sykkeen noustessa tohon 150 paikkeille... No, lihaskuntoa tehdessä sykkeen saa aika helposti pidettyä tuon alapuolella ja spinningissä ymä aerobisessa sitten täytyy toivoa että tää herkästi korkeelle nouseminen olis nyt joku ohimenevä juttu, niinkuin ilm sullakin. Juomiseen pitää tosiaan panostaa, se herkästi jää liian vähälle! Tyhmä kysymys, ootko muuttanu sykemittariin sun painoa nyt raskaana ollessa? (Mun järki sanoo ettei, koska sitähän sais olla koko ajan muuttelemassa...) Eikö se paino vaikuta vaan mittarin laskelmiin kulutuksesta, ei se kai sykkeeseen vaikuta? Mulla on pieni stressi painonnoususta, tiedän että ei pitäis olla mutta oon pudottanut 20kg tässä kolmen viimeisen vuoden aikana ja jossain vaiheessa meni jo ehkä vähän syömishäiriön puolellekin, nyt pitää vaan ajatella vauvan parasta ja pitää huolta itsestä niin henkisesti, kuin fyysisestikin. <3

 

["lissu"]

Oon käynyt pari kertaa viikossa ryhmäliikunnoissa (step / combat). Sykettä en oo paljon vahtinut, keskisyke ollut vähän yli 150, maksimisyke jopa yli 170. Vatsalihaksissa on ollut pakko ruveta himmailemaan, muuten pystyn edelleen hyppimään normaalisti.

 

["reipas"]

[QUOTE="Mymmeli";29470994]Mulla on myös melko alhainen hb eli sekin saattaa pistää puuskututtamaan normaalia herkemmin. Mäkin jotenkin ajattelisin että oma kroppa kertoo kyllä, jos täytyy himmailla mutta yksi noista jumppavetäjistä kertoi ihan tosi vakavissaan siitä, että kuinka istukkaverenkierto alkaa heiketä heti sykkeen noustessa tohon 150 paikkeille... No, lihaskuntoa tehdessä sykkeen saa aika helposti pidettyä tuon alapuolella ja spinningissä ymä aerobisessa sitten täytyy toivoa että tää herkästi korkeelle nouseminen olis nyt joku ohimenevä juttu, niinkuin ilm sullakin. Juomiseen pitää tosiaan panostaa, se herkästi jää liian vähälle! Tyhmä kysymys, ootko muuttanu sykemittariin sun painoa nyt raskaana ollessa? (Mun järki sanoo ettei, koska sitähän sais olla koko ajan muuttelemassa...) Eikö se paino vaikuta vaan mittarin laskelmiin kulutuksesta, ei se kai sykkeeseen vaikuta? Mulla on pieni stressi painonnoususta, tiedän että ei pitäis olla mutta oon pudottanut 20kg tässä kolmen viimeisen vuoden aikana ja jossain vaiheessa meni jo ehkä vähän syömishäiriön puolellekin, nyt pitää vaan ajatella vauvan parasta ja pitää huolta itsestä niin henkisesti, kuin fyysisestikin. <3[/QUOTE]

Mä oon muuttanut sykemittariin painoa vasta kun tuli 5 kg lisäpainon rajapyykki ohitettua. Mun käsittääkseni se vaikuttaa nimenomaan vaan siihen kulutuksen laskemiseen, sykehän tulee sit sykevyöstä erikseen. Toisaalta jos muutat painoa korkeammaks niin silloin sun kulutuslukematkin nousevat

Mun täytyy nyt erikseen kysyä vielä neuvolasta tota sykeasiaa. Viimeksi täti otti vaan todella rennosti ja sanoi, jotenkin niin, että kun on tottunut liikkumaan niin voi jatkaa melko lailla entiseen malliin :O

Toi painonnousu on kieltämättä mullakin yksi stressitekijä. Kyllä se toki putoaakin sit useimmilla aika äkkiä synnytyksen jälkeen. Mulle tuli viime raskaudesta 17 kg ja tässä raskaudessa oma (salainen) tavoite on jäädä sen alle.

Noi 17 kg hävis vajaassa vuodessa, vaikken oikeastaan tehnyt mitään. Mut kropan koostumus, ryhti jne palasivat vähitellen ennalleen vasta kun aloitin uudelleen harjoittelun esikoisen ollessa 1,5 vuotta. Nyt oma vointi on vaan niin paljon parempi kuin silloin, kun en tehnyt mitään. Just toi omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on mullekin olennaista! Mitään pakkoa en haluaisi tästä itselleni tehdä vaan mennä fiiliksen mukaan ja olla nauttia hyvistä tuloksista

 

[Olisin halunnut]

Olisin halunnut ja ihan alun kävinkin. Sit kun pumpista juoksin vessaan oksentamaan pahoinvoinnin takia joiduin laittamaan sen tauolle. Kun pahoinvointi helpotti alkoi supistukset het kun jotain kävelyä reippaampaa yritti. Mammapilates toimi, mut se oli jotenkin niiiin rauhallista et ei se niin hirveästi houkuttanu. Koitin myös uinnin ja siitäkin supistuksia. Onneksi loppu ajasta pyöräily onnistui rauhallisesti ja silloin supistukset ei enää niin olisi haitannutkaan. Toivottavasti seuraavassa raskaudessa menee toisella lailla. Nyt oon päässy takaisin salille ja vauva on hyvä käsipaino kotona (4,5kk)
Kyllä meillä salilla silloin tällöin raskaanaolevia näkyy

 

["Mona"]

Kolmatta odotan ja käyn salilla pari kertaa viikossa. Kotona kaksi pientä lasta ja omaa aikaa on aika vähän. Olen kuitenkin väsyneempi nyt kuin normaalisti joten tulee jätettyä salikortti väliin ja levättyä.

 

[Bitch]

Treenasin kaksi ekaa raskautta lähes normaalisti lähes loppuun asti ja kolmannenkin siihen asti kun vauva kuoli kohtuun (ei johtunut mitenkään treenaamisesta). Neljännen kanssa jouduin puolitoista kuukautta ennen laskettua aikaa sairaalaan myrkytyksen takia enkä saanut nousta kuin vessaan. Siihen asti treenasin kyllä aika aktiivisesti.