Onko täällä koiraihmisiä paikalla? Neuvoja tarvitsen :)

[Koiralle koti?]

Meillä on harkinnassa että ottaisimme mun isovanhemmiltani 6-vuotiaan sekarotuisen koiran,koska heillä alkaa olla vaikeuksia jaksamisessa. Kysyisinkin nyt kokoeneemmilta koiranomistajilta että mitä tulee ottaa huomioon,kun täysikasvuinen koira vaihtaa pehettä?

Koiraa ei hirveästi ole koulutettu eikä se ole tottunut olemaan yksin. Sitä on oikeastaan kohdeltu enemmän eläintä kuin ihmistä,ihan ravinnosta lähtien.

Kuinka helposti ihmisruokaan tottunut koira oppii aikuisena syömään eläinkaupan koirannappuloita?

Tottuuko koira enää olemaan yksin päivisin?

Aiheuttaako tuon ikäiselle koiralle totaalinen elämänmuutos enemmän stressiä kuin hyötyä? (vaikka koiran elämänlaatu käytännössä paranisi,niin onko sen vaikea jättää jo opitut tavat ja tottumukset?)

Ihan ensin olisi ajankohtaisena koiran leikkauttaminen. Kyseessä terrieriuros ja lenkillä käydessä on hieman hankaluuksia kun muita koiria tulee vastaan. Koira myös haukkuu paljon,joten toimiiko esim. sitruunapanta sisätiloissa?

Kertokaa rehellisiä mielipiteitänne ja kokemuksianne

Haluaisin tietää,että hyötyykö koira oikeasti siitä jos pääsee jaksavampaan kotiin,vai ahdistuuko vain liikaa ympäristön ja tapojen muuttumisesta ja olisiko tässä tapauksessa armeliaampaa päästää koira vihreämmille niityille?

Haluaisimme todella yrittää tämän koiran kanssa,sillä olemme kuitenkin kiintyneet siihen ja tuntuu typerältä päästää koira päiviltä sen takia ettei sitä jakseta käyttää lenkillä. Koira suhtautuu lapseemme rauhallisesti ja iloisesti,ainoa ongelma on kouluttamattomuus ja se ettei koira ole koskaan oppinut tietämään paikkaansa perheessä isovanhempieni luona. Ovatko nämä asiat vielä korjattavissa?

Miehellä on ollut kaksi koiraa aikaisemmin,eli on kouluttanut pentuja,mutta ei koskaan täysikasvuista vierasta koiraa. Minulla oli koira lapsuudenkodissani,mutta siihen oma kokemukseni koiranomistajana rajoittuukin.

 

[ap]

Ja sori kirjoitusvirheet,hieman kiireessä kirjoitin

 

[ap]

ja siis on kohdeltu enemmän ihmistä kuin eläintä

 

[ap]

nosto

 

[Pretty]

En osaa neuvoa, kun itse on otettu koirat pentuna.

Kannattaa kai kysyä koirat.com:sta tms. niin saat asiantuntevia vastauksia =)

 

[koira itselläkin]

Meillä on harkinnassa että ottaisimme mun isovanhemmiltani 6-vuotiaan sekarotuisen koiran,koska heillä alkaa olla vaikeuksia jaksamisessa. Kysyisinkin nyt kokoeneemmilta koiranomistajilta että mitä tulee ottaa huomioon,kun täysikasvuinen koira vaihtaa pehettä?

Koiraa ei hirveästi ole koulutettu eikä se ole tottunut olemaan yksin. Sitä on oikeastaan kohdeltu enemmän eläintä kuin ihmistä,ihan ravinnosta lähtien.

Kuinka helposti ihmisruokaan tottunut koira oppii aikuisena syömään eläinkaupan koirannappuloita?

Tottuuko koira enää olemaan yksin päivisin?

Aiheuttaako tuon ikäiselle koiralle totaalinen elämänmuutos enemmän stressiä kuin hyötyä? (vaikka koiran elämänlaatu käytännössä paranisi,niin onko sen vaikea jättää jo opitut tavat ja tottumukset?)

Ihan ensin olisi ajankohtaisena koiran leikkauttaminen. Kyseessä terrieriuros ja lenkillä käydessä on hieman hankaluuksia kun muita koiria tulee vastaan. Koira myös haukkuu paljon,joten toimiiko esim. sitruunapanta sisätiloissa?

Kertokaa rehellisiä mielipiteitänne ja kokemuksianne

Haluaisin tietää,että hyötyykö koira oikeasti siitä jos pääsee jaksavampaan kotiin,vai ahdistuuko vain liikaa ympäristön ja tapojen muuttumisesta ja olisiko tässä tapauksessa armeliaampaa päästää koira vihreämmille niityille?

Haluaisimme todella yrittää tämän koiran kanssa,sillä olemme kuitenkin kiintyneet siihen ja tuntuu typerältä päästää koira päiviltä sen takia ettei sitä jakseta käyttää lenkillä. Koira suhtautuu lapseemme rauhallisesti ja iloisesti,ainoa ongelma on kouluttamattomuus ja se ettei koira ole koskaan oppinut tietämään paikkaansa perheessä isovanhempieni luona. Ovatko nämä asiat vielä korjattavissa?

Miehellä on ollut kaksi koiraa aikaisemmin,eli on kouluttanut pentuja,mutta ei koskaan täysikasvuista vierasta koiraa. Minulla oli koira lapsuudenkodissani,mutta siihen oma kokemukseni koiranomistajana rajoittuukin.

itse olen ymmärtänyt että terrieri on aika haastava rotu. Otin aikaisemmat collieni molemmat aikuisina koirina toinen oli 3 v ja toinen 5v kun tuli meille. Hienosti sopeutuivat, ovat kylläkin rotuina aika rauhallisia ja olivat molemmat jonkin verran koulutettujakin. Toinen koirista kyllä näki entistä omistajaansa aika usein ja heidän välillään oli side jota ei koskaan täysin muodostunut meidän uusien omistajien välille. Ihan positiiviset kokemukset jäi, nyt itsellä pentu ja aika kouluttaminen on tästä uudesta tulokkaasta.

 

[ap]

Ok,kiva että on positiivisia kokemuksia koira siis sekarotuinen,isä parsonrusselin terrieri ja äiti tiibetinspanieli,mutta kyllä luonteensa puolesta taitaa enemmän käydä terrieristä

 

[koira itselläkin]

Ok,kiva että on positiivisia kokemuksia koira siis sekarotuinen,isä parsonrusselin terrieri ja äiti tiibetinspanieli,mutta kyllä luonteensa puolesta taitaa enemmän käydä terrieristä

pitää vielä lisätä että nyt kun käymme koirakoulutuksessa niin sieltä kuulin että he myös järjestävät ongelmakoirien koulutusta eli kannattaa omalta paikkakunnalta selvittää olisiko sellainen apu mahdollista. Vaatii varmasti hermoja ja aikaa että koira sopeutuu aivan eri ympäristöön ja sääntöihin, mutta luulisin että vaiva palkitaan jos vaan jaksamista riittää!