Onko täällä muita, jotka ovat päässeet lopullisesti eroon sairaasta ja väkivaltaisesta suhteesta? Mitkä oli keinonne, miten pääsit

[erittäin hyvä ellei täydellinen]

Itse pääsin irti 7 vuoden suhdehelvetistä vain tekemällä päätöksen, että nyt riitti. Nyt jo 10 vuotta siitä suhteen päättymisestä. Ero oli elämäni paras teko, sillä nyt mulla on ollut 8 vuotta maailman ihanin ja kiltein mies. En voi käsittää, miksen päässyt siitä kusipäästä eroon aiemmin. No, eihän se ole niin helppoa.

Onko muita, joiden elämä muuttui kertaheitolla, kun pääsitte eroon väkivaltaisesti käyttäytyvästä miehestä? Täytyikö teidän salata numeronne ja osoitteenne? Miten teitte eron?

Tämä on suunnattu myös teille, jotka pyristelette huonossa suhteessa. Jos uskaltaudutte erota, voitte löytää ihanan miehen!

 

[jeppis]

joo. ilmoitin lähteväni kun mitta tuli täyten sitä huutamista, juomista käsiksi kymistä ja räyhäämistäja. tessin mukaan sain palkallisen muuttovapan työpäiväksi, jolloin mies oli tietty töissä. en ilmoittanut uutta osoitetta ja puhelinnumero meni vaihtoon ja muutti samalla salaiseksi. ja muutin vain noin 2 km päähän

nyt olen naimisissa maailman ihanimman miehen kanssa.

 

[Mä]

kestin väkivaltaisessaliitossa 5v. Mies oli alkoholisti, hakkas sairaalaan monesti ja väliajat haukku, pelotteli ja kyttäs sairaalloisen mustasukkasena. Ite juoksi vieraissa.
Yhtenä päivänä vaan sain tarpeeks ja lähdin.
Tavarat hain poliisin kanssa ja sain poliisien kuullen vielä tappouhkauksia ja löysin ladatun ja laittoman aseen makuuhuoneesta. Poliisit otti aseen ja kirjasivat uhkaukset, kehottivat pysymään poissa näkyvistä jonkin aikaa.

Nyt olen 5 tytön äiti ja naimisissa onnellisesti hyvän ja kiltin miehen kanssa.

Lähtö oli elämäni paras päätös. Naimisiinmeno sen hirviön kanssa oli huonoin...

 

[päätön]

sairaasta kyllä, ei väkivaltasesta.
en ole sen onnellisempi kun ennenkään.

 

[vieras]

sairaasta kyllä, ei väkivaltasesta.
en ole sen onnellisempi kun ennenkään.

saako udella millä tavalla sairaasta? oletko löytänyt uuden miehen?

 

[harmaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

 

[päätön]

sairaasta kyllä, ei väkivaltasesta.
en ole sen onnellisempi kun ennenkään.

saako udella millä tavalla sairaasta? oletko löytänyt uuden miehen?

utele pois, en miehestä eroo päässy kun naisesta, olen ite mies...
toinen oli niin mustasukkanen että normaali elämä ei enää onnistunu.

mieluummin elelen itekseni ...

 

[Rieputarallaa]

Olen itse huomannut, että irroittautumiseen tarvitaan sisäistä motivaatiota. Vaikka kuka sanoisi mitä, lähteminen ei onnistu, jos ei itse rakasta itseään. Minä ainakin luulin, että en ansaitse parempaa, ja tyydyin kohtalooni, kunnes tajusin, että menen lopullisesti rikki, jos en lähde. Niinpä marssin asuntotoimistoon ja sanoin, että mikä tahansa luukku kelpaa, kun vain pääsen pois. Miehelle en puhunut asiasta mitään ennen kuin oli pakko ruveta pakkaamaan; kaiken muun järjestin siis salassa. Mies olisi kuitenkin taivutellut minut jäämään, jos olisi tiennyt.

Samoin sanoin kuin ap, eroaminen oli elämäni paras ratkaisu. Aikaa siitä on nyt reilu kuusi vuotta - ja noista vuosista reilu neljä olen saanut viettää nykyisen, ihanan mieheni kanssa. Lisäksi sain vuosia kaipaamani lapsen - herra kolme vee on todellakin elämäni Valo :heart:

Itse haluaisin myös kannustaa huonossa suhteessa roikkuvia naisia rakastamaan itseään ja panemaan stopin alistamiselle ja väkivallalle. Kukaan, ei kukaan meistä ole ansainnut sellaista kohtelua (mutta moni meistä sellaista saa).

 

[vieras]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

 

[Sprite]

Mä vaan päätin, että nyt se loppuu kun vielä olen hengissä.

Keräsin kamani ja lähdin. Sanoin, että en tule enää takaisin.
Kyllä se yritti suostutella ja vaivutella mua jäämään, miettimään edes päivän, jne.. Mutta mulla soi korvissa vaan että "nyt jos et lähde, niin henki lähtee". Ja varmaan se olis tehnytkin sen jos olisin yöksi jäänyt. Mutta onneks sen lapsi oli paikalla eikä se lapsen takia onneksi ruvennut ihan päättömästi riehumaan.

Ihmeen helpolla se lopulta kävi, ottaen huomioon sen sekopäisyyden.
Jonkun aikaa osoite oli sama, samoin numero. Aikansa se soitteli ja kävi oven takana, mutta olin niin paljon töissä (ihan tarkoituksellisesti) ettei mun tarvinnut sitä kohdata. Vapaapäivätkin vietin muualla kun kotona.
Selitin (puhelimessa, pari kertaa nähtiin julkisella paikalla) eroa sille niin että se ymmärsi ettei sillä ole mitään kostettavaa (koska kostoa pelkäsin, ja olihan se useasti uhannut tappaakin mut). Se sai vastaukset kysymyksiinsä ja ilmeisesti hyväksyi ne. Ja ymmärsi että mä en sen mainetta aio pilata enkä muuta..

Sit se soittelu loppui, ilmeisesti keskittyi sitten niihin muihin naisiinsa (joita sillä siis oli ollut kaikkien meidän suhteen ajan)..
Muutin vähän tämän jälkeen. Osoite ei ole salainen, koska oikeasti uskoin että sillä on nyt muita piinattavia enkä mä enää kiinnosta.
Yhtään kertaa ei ole sitä täällä päin näkynyt, puhelimeen tuli kerran yöllä soitto, mutta sekin saattoi olla vahinko ja siitäkin on jo vuosia.

Kyllä välillä hirvittää että mitä jos se tietää että mulla on lapsia ja missä mä asun.. Mut jos se olis halunnut kostaa, olis se jo näiden vuosien aikana sen tehnyt.
Ihan varmasti.

Lähteminen sinä päivänä oli paras ratkaisu mitä olen koskaan tehnyt!!

Nyt mun elämä on ihanaa. Mulla on maailman ihanin mies ja kaksi pientä aarretta :heart:
Ei vois olla parempaa.

 

[harmaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

 

[eräs]

Liittoa kesti vain kaksi vuotta.
Sen kahden vuoden aikana minua kohdeltiin kuin koiraa, tai vielä huonommin.
Kaksi raskautta päätyi keskenmenoon kun hän hakkasi.
Hän pilasi maineeni, luottotietoni ja elämäni.

Lukemattomat kerrat karkasin hankeen paljain jaloin ja juoksin niin lujaa kuin pääsin.
Istuin sohvalla puukko kädessäni ja uhkasin tappaa hänet jos hän koskisi. Olisin tappanutkin, hän kai näki silmistäni että olin tosissani ja väistyi.
Hän koetti myydä minua huumevelkojensa takia velkojilleen, onneksi raha on diilereille tärkeämpi.
Hakkaaminen, potkiminen, kuristaminen eikä tukehduttaminen minua lannistanut, suurempi oli se henkinen väkivalta.

Hän sai viranomaiset uskomaan, että minä olin se hullu ja hän on niin kiltti kun jatkaa suhdetta kanssani.
Se, että makasin sairaalassa sisäisen verenvuodon takia henkihieverissä, oli varmasti omaa aikaansaannostani.
Ensi ja turvakodin väki vuoronperään kävi haukkumassa minut, koska kohtelin kurjasti niin hienoa miestä.
Ainoa joka uskoi minua, oli sosiaalitoimistosta nainen joka koetti piilotella minua. Se ei onnistunut, joten katosin itse.

Vaihdan puhelinnumeroa tasaisin väliajoin. Osoitteeni on salainen.
Olen muuttanut monen sadan kilometrin päähän. Silti vaivaa pelko.

Se suhde muutti elämäni, pääsin irti, mutta maksan vieläkin velkoja, niin rahallisia kuin henkisiä siitä suhteesta.

 

[vieras]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Parempi lapsille, ku sairaassa kodissa eläminen! Ja sä saat aina viikon huilitaukoa ja ladattua akkuja. Voit tehdä mitä vain, nukkua jne. nin että jaksat sit ku lapset sulla. Mutta jos et halua erota, niin sitten on pakko kärsiä. Muutos lähtee itsestä, ei muista.

 

[Rieputarallaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Miten niin et pärjää? Ja toisaalta - ei meistä kukaan ihan yksi pärjää.

 

[ap]

Mä kanssa jouduin ottamaan heti uuden puhelinnumeron ja muutin sen salaiseksi. Samoin muutin uuteen osoitteeseen, jonka salasin. Pelkään vieläkin, että hän löytää ja kostaa jättämiseni.

 

[harmaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Parempi lapsille, ku sairaassa kodissa eläminen! Ja sä saat aina viikon huilitaukoa ja ladattua akkuja. Voit tehdä mitä vain, nukkua jne. nin että jaksat sit ku lapset sulla. Mutta jos et halua erota, niin sitten on pakko kärsiä. Muutos lähtee itsestä, ei muista.

En usko,että mies suostuu viikkoa pitämään, vaan ottais kaksi isointa (4+2) aina sillon tällön (eli varmaan pari krt viikossa) kun itelleen sopii...hänelle tärkeää on juominen ja oma elämä..pienin olis aina mulla.
Ja kyllä haluan erota,kyse ei ole siitä,se ei vaan ole niin yksinkertaista,kun on elänyt narsistin kanssa vuosikausia...

 

[harmaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Miten niin et pärjää? Ja toisaalta - ei meistä kukaan ihan yksi pärjää.

Siksi kun kaikki kolme on vielä erittäin pieniä -ja mulla on vaan kaksi kättä. Yöllä pienin herää n.5-10krt yössä ja keskimmäinen saman verran..en voi palvella kahta samaa aikaa,enkä varmaan kovin kauan jaksaisikaan. Mun lapset on kaukana "helpoista", niin päivällä kun yölläkin.

 

[eräs]

Mä kanssa jouduin ottamaan heti uuden puhelinnumeron ja muutin sen salaiseksi. Samoin muutin uuteen osoitteeseen, jonka salasin. Pelkään vieläkin, että hän löytää ja kostaa jättämiseni.

Puhelinnumeroa kannattaa vaihtaa tasaisin väliajoin. Se muuten voi jäädä esim
kaupungin tietokantaan, tai kulkeutua vääriin käsiin.
Itse käytän prepaideja, enkä ole koskaan kirjautunut minnekkään tai ladannut netistä liittymään. Olen ehkä vainoharhainen, mutta en halua että hän saa minut enää koskaan käsiinsä.

 

[vieras]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Miten niin et pärjää? Ja toisaalta - ei meistä kukaan ihan yksi pärjää.

Siksi kun kaikki kolme on vielä erittäin pieniä -ja mulla on vaan kaksi kättä. Yöllä pienin herää n.5-10krt yössä ja keskimmäinen saman verran..en voi palvella kahta samaa aikaa,enkä varmaan kovin kauan jaksaisikaan. Mun lapset on kaukana "helpoista", niin päivällä kun yölläkin.

Lapset voivat oireilla yöheräämisillä teidän sairaasta suhteestanne! Oletko miettinyt sitä? Mitäpä jos lapsien unihäiriötkin korjaantuisivat, ku saisivat olla rauhassa sun kanssa kotona ilman isää?

 

[harmaa]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Miten niin et pärjää? Ja toisaalta - ei meistä kukaan ihan yksi pärjää.

Siksi kun kaikki kolme on vielä erittäin pieniä -ja mulla on vaan kaksi kättä. Yöllä pienin herää n.5-10krt yössä ja keskimmäinen saman verran..en voi palvella kahta samaa aikaa,enkä varmaan kovin kauan jaksaisikaan. Mun lapset on kaukana "helpoista", niin päivällä kun yölläkin.

Lapset voivat oireilla yöheräämisillä teidän sairaasta suhteestanne! Oletko miettinyt sitä? Mitäpä jos lapsien unihäiriötkin korjaantuisivat, ku saisivat olla rauhassa sun kanssa kotona ilman isää?

En oikein usko...sairauksia paljon.Ja nytkin ollaan oltu erossa,vasta kyllä muutama päivä,ja yöt yhtä h..vettiä,kun en saa nukuttua ollenkaan kun joku itkee koko ajan

 

[vieras]

Mä kanssa jouduin ottamaan heti uuden puhelinnumeron ja muutin sen salaiseksi. Samoin muutin uuteen osoitteeseen, jonka salasin. Pelkään vieläkin, että hän löytää ja kostaa jättämiseni.

Puhelinnumeroa kannattaa vaihtaa tasaisin väliajoin. Se muuten voi jäädä esim
kaupungin tietokantaan, tai kulkeutua vääriin käsiin.
Itse käytän prepaideja, enkä ole koskaan kirjautunut minnekkään tai ladannut netistä liittymään. Olen ehkä vainoharhainen, mutta en halua että hän saa minut enää koskaan käsiinsä.

Mä olen miettinyt sellaista, että voiko sen osoitteen onkia lehtitilauksista? Jos ex tietää, että tilaan tiettyjä lehtiä. Esim. mies laittaa jonkun naispuolisen kaverinsa soittamaan esim. Hesarin tilauksiin esiintyen minuna ja sit kysyy, että mikäs osoite se teillä on minulle, kun ei ole lehteä kuulunut. Jos mies tietää myös sotuni, niin eikö tolleen selviäis osoite?

 

[vieras]

No meillä on juuri tilanne, että yritetään erota..Mutta vaikka tiedän,etten saa suhteesta mitään,niin silti tuntuu NIIN PAHALTA...Kolme yhteistä pientä lasta, ne mietityttää eniten...Ja oma sydänkin kaipaa, vaikka tosiaan syytä ei olisi

No mutta eikö ero olis parempi lapsilleki. Ei kannata ajatella "lasten takia yritämme olla yhdessä". Ajattele "lasten takia eroamme, koska se on lapsille paras"

No niin yritän ajatellakin,mutta mietin miten paljon lapsiin sitten vaikuttaa jatkuva eri osotteiden välillä ravaaminen...Toisessa paikkaa ne kaipaa äitiä, toisessa isää...Ei kiva tilanne. Ja yksinkään en pärjää

Miten niin et pärjää? Ja toisaalta - ei meistä kukaan ihan yksi pärjää.

Siksi kun kaikki kolme on vielä erittäin pieniä -ja mulla on vaan kaksi kättä. Yöllä pienin herää n.5-10krt yössä ja keskimmäinen saman verran..en voi palvella kahta samaa aikaa,enkä varmaan kovin kauan jaksaisikaan. Mun lapset on kaukana "helpoista", niin päivällä kun yölläkin.

Lapset voivat oireilla yöheräämisillä teidän sairaasta suhteestanne! Oletko miettinyt sitä? Mitäpä jos lapsien unihäiriötkin korjaantuisivat, ku saisivat olla rauhassa sun kanssa kotona ilman isää?

En oikein usko...sairauksia paljon.Ja nytkin ollaan oltu erossa,vasta kyllä muutama päivä,ja yöt yhtä h..vettiä,kun en saa nukuttua ollenkaan kun joku itkee koko ajan

Mitä ne itkee? Minkä ikäisiä?

 

[eräs]

Mä kanssa jouduin ottamaan heti uuden puhelinnumeron ja muutin sen salaiseksi. Samoin muutin uuteen osoitteeseen, jonka salasin. Pelkään vieläkin, että hän löytää ja kostaa jättämiseni.

Puhelinnumeroa kannattaa vaihtaa tasaisin väliajoin. Se muuten voi jäädä esim
kaupungin tietokantaan, tai kulkeutua vääriin käsiin.
Itse käytän prepaideja, enkä ole koskaan kirjautunut minnekkään tai ladannut netistä liittymään. Olen ehkä vainoharhainen, mutta en halua että hän saa minut enää koskaan käsiinsä.

Mä olen miettinyt sellaista, että voiko sen osoitteen onkia lehtitilauksista? Jos ex tietää, että tilaan tiettyjä lehtiä. Esim. mies laittaa jonkun naispuolisen kaverinsa soittamaan esim. Hesarin tilauksiin esiintyen minuna ja sit kysyy, että mikäs osoite se teillä on minulle, kun ei ole lehteä kuulunut. Jos mies tietää myös sotuni, niin eikö tolleen selviäis osoite?

Kyllä.
Tuon takia meille ei tule lehtiä. Tuon takia puhelinnumerot kannattaa vaihtaa tasaisin väliajoin.
Olen itse pyöritellyt esim numeropalvelun ihmisiä, tiedän että lankaan voi mennä.
On aina joku tutuntuttu, joka pääsee esim tietokantoihin käsiksi (tk, laskutus, tms ) ja sieltä kautta saa henkilökohtaisia tietoja.

 

[vieras]

Periaatteessa en olekaan turvassa, koska tilaan lehtiä........

Entäs auto? Saako jostain mun nimellä tietoon, onko mulla autoa, mikä on rekkari ja mikä on osoitteeni?

 

[eräs]

Periaatteessa en olekaan turvassa, koska tilaan lehtiä........

Entäs auto? Saako jostain mun nimellä tietoon, onko mulla autoa, mikä on rekkari ja mikä on osoitteeni?

Autosta en osaa sanoa, rekkarinhan saa selville, jos pistää rekkarin tiedot johonkin palveluun.
Mutta mun käsittääkseni noitakin tietoja saa salaisiksi. Sun kannattaa soittaa maistraattiin tai poliisille. Maistraatin sivuilta saa tietoa että mitkä saa salaisiksi.

Mutta älkää kuitenkaan olko yhtä vainoharhaisia kuin minä Olen siinä asiassa ihan ekspertti. Suomessa on vaikea kadota ihan kokonaan. Ei siinä onnistu kuin puolittain.