O
onneton
Vieras
Olen tänne ennenkin avautunut, mutta nyt uusia käänteitä.
Mies siis lähti tammikuussa äkkilähdöllä, hommas viikossa eropaperit mulle käteen ja hankki asunnon itselleen. Eroilmoituskin tapahtui sähköpostilla. Samaan aikaan rinnastani löytyi joku kasvain, jonka laatu on edelleen epäselvä.
Meillä on ollut erittäin tulehtuneet välit; niin tulehtuneet ettemme ole pystyneet olemaan juuri missään tekemisissä.
Ehdotin miehelle useasti avioliittoneuvojalle menoa, ei tullut kuuloonkaan ja hän on ilmoittanut toistuvasti, ettei aio tulla takaisin. Uuden naisen olemassaolon kieltää.
Minä myönsin, että olen ollut kauhea nalkuttava akka ja menin terapiaan. Terapiassa selvisi, että minulla on vuosikausia kestänyt hoitamaton stressi ja minulla on vakava uupumus. Jäin samantien pitkälle sairaslomalle, sain lähetteen psykiatrian polille sekä lääkityksen.
Kerroin tästä miehelleni. Sanoin, että on aika kova hinta maksaa tästä avioliitollaan. Tuli taas puheeksi avioliittoneuvola. Mies sanoi, ettei se hänen mielestä hyödytä mitään, MUTTA ANTAA ASIAN HAUTUA JA PANNAAN MIETINTÄÄN. Ja että tällä hetkellä hän on sitä mieltä, ettei lähde sinne.
Onkohan tässä mitään toivoa enää? Tosin erosta vasta kuukausi, se on kai lyhyt aika toisen miettiä. Toisaalta en uskalla toivoa mitään, koska en kestä enää pettymyksiä enempää
Mies siis lähti tammikuussa äkkilähdöllä, hommas viikossa eropaperit mulle käteen ja hankki asunnon itselleen. Eroilmoituskin tapahtui sähköpostilla. Samaan aikaan rinnastani löytyi joku kasvain, jonka laatu on edelleen epäselvä.
Meillä on ollut erittäin tulehtuneet välit; niin tulehtuneet ettemme ole pystyneet olemaan juuri missään tekemisissä.
Ehdotin miehelle useasti avioliittoneuvojalle menoa, ei tullut kuuloonkaan ja hän on ilmoittanut toistuvasti, ettei aio tulla takaisin. Uuden naisen olemassaolon kieltää.
Minä myönsin, että olen ollut kauhea nalkuttava akka ja menin terapiaan. Terapiassa selvisi, että minulla on vuosikausia kestänyt hoitamaton stressi ja minulla on vakava uupumus. Jäin samantien pitkälle sairaslomalle, sain lähetteen psykiatrian polille sekä lääkityksen.
Kerroin tästä miehelleni. Sanoin, että on aika kova hinta maksaa tästä avioliitollaan. Tuli taas puheeksi avioliittoneuvola. Mies sanoi, ettei se hänen mielestä hyödytä mitään, MUTTA ANTAA ASIAN HAUTUA JA PANNAAN MIETINTÄÄN. Ja että tällä hetkellä hän on sitä mieltä, ettei lähde sinne.
Onkohan tässä mitään toivoa enää? Tosin erosta vasta kuukausi, se on kai lyhyt aika toisen miettiä. Toisaalta en uskalla toivoa mitään, koska en kestä enää pettymyksiä enempää