Toggle sidebar

Onko tämä normaalia 11-vuotiaan käytöstä? Sanokaa te, joilla on samanikäinen lapsi...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Tuntuu, että joka asiasta vängätään vastaan.
Juuri oli hautajaiset. Siellä lapsi vonkui ja valitti, että on tylsää ja saako sän ottaa DS:n mukaan muistotilaisuuteen?!!?

Kappelissa riisui kengät ja istui jalat ristissä sylissä ja nuokkui istualtaan penkissä! :headwall:

Vänkyttää vastaan niin että minulta on pinna palaa. En JAKSA enää joka asiasta valittaa, tuntuu, että mitä enemmän kiellän, sitä enemmän kapinoi. Käyttäytyy aika ajoin väkivaltaisesti ja uhkailee väkivallalla usein. Tätä emme tietenkään hyväksy.

Kiristää pinnaani aivan äärimmilleen, kiusaa pienempää sisarustaan, kaikki asiat on ei kiinnosta, en halua, ei paljo huvita.

Sanokaa, että tämä menee joskus ohi...:ashamed:
 
Ei kuulosta tutulle, ainakaan minun korvissani.... esikoinen oli hankala mutta käyttäytyi silti hyvin juhlissa jne. Joskus tuli kotona huutoriitaa mutta asiat selvitettiin pian.

Toinen lapsemme on nyt 11 - vuotias eikä ollenkaan kuvaamasi tyylinen. On rauhallinen ja höpsö, eikä ikinä käyttäytyisi noin epäkunnioittavasti hautajaisissa.
 
Tuli semmonen fiilis että rajoja olis voinut alkaa vetää aikaisemmin. Tai opettaa perustapoja. Mutta jos ne on opetettu niin ... ? Meillä 11v. poika, ei todellakaan käyttäytyisi noin hautajaisissa. Onko lapsenne liikaa viihteen äärellä? Tai saanut pienempänä pyörittää teitä kuus-nolla? Kannattais ehkä käyttää jossain psykologilla tm. Voihan olla että hänelle on sattunut jotain jonka vuoksi käyttäytyy noin. Koulukiusaaminen, lähentely, tai uusi kaveriporukka vie mukanaan? Joku ulkopuolinen ammattilainen ehkä saisi hänet avautumaan.
 
Ihan kuule kuulostaa esimurkkuiältä. Nyt vaan kannustusta, kiitosta ja kehuja kehiin aina kuin vain siihen on mahdollisuus, realistisesti toki ei lässytellen ja hyssytellen. Hankala olotila voi purkautua joillakin noin. iltasin kun lapsesi on käynyt pitkälleen tai on käymässä vois olla hyvä aika leppoisalle keskustelulle. Ilta-ja uniaikaan monesti lapset alkavat jutella mieltä painavista ja askarruttavista asioista.Tsemiä. KUN VANHEMMAT JAKSAVAT PYSYÄ AIKUISINA MURROSIKÄISTEN MYLLERRYKSISSÄ, NIISTÄ SELVITÄÄN. MURKKUIKÄ IKÄÄNKUIN PUHDISTAA LASTA.
 
Mulla on 11-v tyttö jolla on ihan selvä murkkuikä tulossa. Siltikään ei ikimaailmassa käyttäytyisi esmes juuri hautajaisissa tuolla tavalla, vänkyilee asioista silloin kun tietää että niistä "voi" vänkyillä, osaa kyllä käyttäytyä julkisilla paikoilla.
Ei kuulosta munkaan mielestä kovin hyvältä tuollainen käytös, ottaen huomioon tilnateen laadun..Onko teillä/ lapsella koulussa muuten kaikki ok? Lapsihan voi reagoida noin voimakkaasti moneenkin psyykkisesti rasittavaan asiaan.
 
No ei kuulosta tutulta, onneksi! Hurjan epäkunnioittavaa käytöstä! Meidän 11v:llä on kyllä jo selvästi murrosikä ja takkuaa kotona aikalailla, mutta en osaisi edes kuvitella sen kanssa tollasta tilannetta.
 
[QUOTE="vieras";23136692]Ihan normaalia teini-ikää!!![/QUOTE]

Ei teini-iällä voi selittää tollasta käytöstä! Ymärrän kyllä, että sen ikäistä ei huvita mennä tuollaisiin tilaisuuksiin, mutta kyllä oletan että sielä sitten käyttäydytään! Jossain menee raja teinienkin kiukutteluun!
 
Meillä 11v tyttö ja kotona huomaan pientä kismaa milloin mistäkin, esim kotitöistä laskee, että onko nuorempi tehnyt yhtä paljon tms. Mutta yleisillä paikoilla, juhlissa, käyttäytyy loistavasti, auttaa mm. minua pienempien kanssa.
 
Ja miten ap sinä reagoit lapsen käytökseen siellä hautajaisissa?? Annoit siis ilman kenkiä nuokkua penkillä? Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan, vaan siinä paikassa kengät jalkaan ja ruoto suoraan, muuten olisi tullut lähtö ulos odottamaan kunnes tilaisuus on ohi. Sanoisin, että tuollaiset tilanteet on ihan teidän vanhempien omaa mokaa, kun ette osaa pistää lasta kuriin. Laiskuutta, välinpitämättömyyttä...

Oma serkkuni oli juurikin samanlainen jo tuossa iässä ja tämä hautajaisesimerkki toi vahvasti muistot mieleen oman mummomme hautajaisista. Voi häpeä, mitä käytöstä ja mitä puheita... Nykyään on jo reippaasti yli 20v ja edelleen ihan tuuliajolla. Vanhemapnsa eivät ole koskaan mitään rajoja asettaneet, vaan tavaralla on lahjottu ja annettu käyttäytyä miten tahansa. Valittaneet vaan, kuinka haastava lapsi on ja ei tottele mitään. No ei kait...
 
Ei mielestäni normaalia murrosikää. Meillä kaksi jo käynyt ko. iän läpi, kotona huudettiin, raivottiin, uhmattiin, temppuiltiin jne. mutta kodin ulkopuolella käyttäydyttiin - asiantuntijat jossain sanoneetkin, että raja menee siinä että käytös kuitenkin tarvittaessa löytyy, kotioloissa höyryjä on lupa päästellä. Olisin kyllä hiukan huolissani ja tarttuisin asiaan ajoissa. Voimia!
 
Kuulostaa sinällään tutulta, että meidän 11-vuotias on myös aivan mahdoton vänkääjä. Välillä suorastaan hämmennyn siitä, miten epäreilu, epärehellinen ja inhottava hän on meitä vanhempia kohtaan. Mutta olen samaa mieltä tuolla edellisen kanssa siitä, että hautajaisissa (tai muussa vastaavassa) noin EI VOI TEHDÄ. Vanhemmalla pitää löytyä sitä selkärankaa laittaa kakara ojennukseen.

Ammattiapua voi hakea jos haluaa. Minä en ammattiapuun usko. Jos vähänkin oma pää kestää, niin kotona ne on lapset kasvatettava. Jotkut lapset vaan on sitkeämpiä kuin toiset. Ja sitten aikuisen on oltava vielä sitkeämpi. Sitä voi kestää vuosikausia. Yksikin tuttu kertoi, että oli viisi vuotta (!) poikansa kanssa sotajalalla. Vasta armeijasta palattuaan poika rauhoittui ja oli todennut, että "sä olet hyvä mutsi".

Murrosikäiset voivat vaikuttaa aivan häiriintyneiltä. Eivät ne ole sitä sen enempää kuin me muutkaan kovissa kriiseissä. Aikuisen pitää elää siinä vierellä, vetää rajoja, tukea ja odottaa parempia aikoja.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa