Onko vauvan huudattamista, kun vauva huutaa öisin perhepedissä kainalossa?

["kysymys?"]

Pahoittelen pitkää tekstiä, mutta neuvoja ja mielipiteitä kaipaisin.

Meillä on vauva 8 kk nyt enemmän tai vähemmän alkanut huutamaan öisin. On pieniä parkaisua, joista rauhoittuu heti kun silittää ja sitten niitä tunninkin kestäviä huutokonsertteja, joissa vauva on jo hysteerinen ja sitten lopulta nukahtaa. Näissä tapauksissa vaihtelevasti pidän vauvaa syissä, silittelen, laulelen tai pidän kainalossa, niin että vauva on koko ajan kosketusläheisyydessä. Tästä huolimatta itku välillä kestää ja hysteeristä.

Mietin, että mitä pitäisi tehdä? Aikaisempien lasten kohdalla itkut ovat tällä tyylillä aina rauhoittuneet muutaman minuutin sisällä. Nyt kuopuksen kohdalla ei. Tuntuu, että itkee unissaan ja ainoa tapa vauvan rauhoittumiseen on hänen herättäminen ja ns. päivätouhujen aloittaminen. Mutta sitten on vauvan mielestä päivä ja nukkumaan aletaan vasta 3 - 4 tunnin päästä. Eikä tämä ainakaan minusta tunnu oikealta tavalta, sillä silloin vauvan vuorokausirytmi on täysin sekaisin.

Eli mitä teidän mielestä pitäisi tehdä? Olenko sadisti äiti, joka huudattaa vauvaa ja aiheuttaa hänelle loppuelämäksi itsetuntoongelmia? Mikä olisi parempi tapa toimia? Olen miettinyt, että johtuukon vauvan huutaminen siitä, että hänen tarpeisiin ollaan vastattu viiveellä? Kyse on siis kuopuksesta, jonka huutoon en ole aina pystynyt välittömästi vastaamaan, koska 4 ja 2 vuotiaat sisarukset ovat vieneet huomiosta veronsa. Vauva on tosin ihan synnäriltä saakka ollut sellainen, että ei ole pahemmin varoitellut, vaan esim. yöllä herätessään alkanut huutamaan aina täysillä.

Olen siis ihan hukassa tämän kolmannen kanssa...

 

["vieras"]

No ei se mun mielestä huudattamista ole, jos vauvaa kuitenkin pidetään sylissä ja hyssytellään. Hän nyt vaan jostain syystä itkee enemmän kuin teidän aikaisemmat lapset.
Tuleeko hampaita?

Se on huudattamista, jos vauva on yksikseen toisessa huoneessa eikä kukaan vastaa hänen itkuunsa.

 

["vieras"]

No meillä on kyllä suosiolla annettu huutavalle vauvalle kipulääkettä, ja usein pian lääkkeenannon jälkeen lapsi rauhoittukin. Eli jos vaikka hampaat vaivaa, niin miksi suotta huudattaa kun voi lasta auttaakin. Oletko kokeillut auttaako särkylääke?

 

[Eedla]

No se on vauvan kannalta ihan eri asia että huutaa sinun kainalossa kuin että huutaa yksin omassa huoneessaan.

 

[Moraalinvartija]

Jotkut lapset myös ahdistuvat sylittelystä ja paijailusta ollessaan väsyksissä ja vähän hysteerisiä. Meillä on näitä ollut kaksi kolmesta. Oletko kokeillut, jos rauhoittuisi omaan sänkyyn? Itse olen nukkunut tällöin lattialla pinniksen vieressä ja pitänyt kättä pinnojen välistä lapsen lähellä; lapsi aistii läheisyyden mutta ei saa virikekuormaa kun ei kosketella.
Voi tietysti olla kipuja tai allergiaakin, itse varmaan osaat sen arvioida parhaiten.
Mutta tuo siis ei ole huudattamistaa, kun kerran yrität. Enkä usko vauvan kärsineen siitä, että on joskus joutunut odottamaan (jos nyt kuitenkin ihan normiajoista puhutaan).

 

["aloittaja"]

Vauva on huutanut öisin enemmän tai vähemmän koko ajan. Olen antanut aika ajoin kipulääkettä, koska olen ajatellut hampaiden vaivaavan. Välillä on auttanut ja välillä ei. Myös korvat on pari kertaa tarkistettu. En siis "panttaa" kipulääkettä", mutta en haluaisi sitä joka yö vain varoiksi antaa. Hampaiden vaivatessa lapsi on ollut hieman kärttyinen päivisinkin, mutta nyt hän on yhtä päivisin hyvin iloinen ja hyvinvoivan oloinen. Eniten epäilen tällä hetkellä, että liikkumisen alkaminen on alkanut häiritä öitä. En vain tiedä miten tämän lapsen kanssa pitäisi toimia...

 

["juu"]

En pystyisi makuuttamaan karjuvaa vauvaa, kantaisin että rauhoittuu.

 

[Lentokala]

Mitä huudattamista se on jos vauva huutaa vaikka on kainalossa?
Meillä oli kuopuksen kanssa joskus samanlaista.
Ei siinä mikään auttanut hiljentämään sitä ( kävely, heijaus, silittely tai mikään)..
Välillä jopa istuttiin kuulosuojaimet korvilla, vauva sylissä: /

Tiedän että jotkut lähtee öisin ajeleen autolla jotta saavat itkun loppumaan, mutta siihen me ei edes ajateltu lähteä.

 

["vieras"]

Onko nälkäinen. Rahoittuuko maidolla?

 

["kolmen äiti"]

Itse olen vielä tuonikäistä imettänyt ja yleensä saanut hyvin rauhoittumaan rinnalle tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta jos tämä ei olisi vaihtoehto, niin varmaan en tuntia olisi sängyssä vain, vaan nousisin vähän kentelemaan ja yrittäisin katkaista tilanteen jotenkin. Jo ihan muunkin perhen unien turvaamiseksi. Särkylääkettäkin kokeilisin, jos itku tosiaan tunnin jatkuisi. Ja kävisin tarkistuttamassa ainakin korvat.

Kuitenkin olen sitä mieltä, että ei niin kauan kuin vanhempi on lapsen vieressä yöllä, ei itketys ole varsinaisesti itketystä. Ja ohi tuokin vaihe menee, se varma

 

["kolmen pojan äiti"]

Olet hyvä,huolehtiva ja rakastava Äiti lapsillesi, se selviää jo ensimmäisistä lauseistasi, eikä sinulla ole mitään syytä sitä kyseenalaistaa myöhemminkään.

Itkulle ei aina löydy ihan selvää syytä. Olet varmaan kaikki perushommat kokeillut, löytämättä niistä ratkaisua.

En tiedä mitä mieltä teidän perheessä ollaan vaihtoehtoisita hoidoista, joita mykyään on paljon tarjolla. Itse olen niitä käyttänyt lasteni hoidossa vauvasta saakka, lääketieteen rinnalla. En siis ole minkäänlainen kiihkoilija suuntaan enkä toiseen.

Esim. vyöhyketerapia on paljon vauvoilla käytetty hoitomuoto, jota voisi kokeilla. On hyvä kuitenkin etsiä sellainen hoidon antaja, jolla on kokemusta nimenomaan vauvojen hoidosta. Se selviää yleensä jo ilmoituksesta, mutta viimeistään kun soittaa ja kyselee, kertoo vaivasta, ja kuulostelee, mitä sanotaan vastaukseksi.

Koska me kaikki ihmiset olemme erilaisia, niin kaikki hoitojen tekijät eivät välttämättä tunnu oman tyylisille. Siinä neuvoisin toimimaan itsekkäästi sen perusteella, miltä itsestä tuntuu. Ei kannata varata aikaa hoitajalle, jonka kanssa ei ole samalla linjalla, ja juttu kulje mukavasti. Soittaa rohkeasti seuraavalle palveluntarjoajalle. Sieltä se oikea tekijä löytyy.

Usein vaihtoehtoisten hoitojen tekijät osaavat useampia eri menetelmiä, ja tuntevat verkoston muita tekijöitä, joten heiltä kannattaa kysellä myös, mitä vaihtoehtoja heillä nousee mieleen.

Toivon teidän perheelle hyviä unia jatkoon ja valoisaa kevättä.

 

["..."]

Meillä oli sama tilanne kuin ap:llä eli vauva huusi joka yö. Meillä siihen auttoi RELA-tipat ja omaan huoneeseen siirto eli hän oli kai ahdistunut kun huoneessa oli muitakin nukkumassa... en tiedä mutta nyt kuitenkin nukkuu yöt läpensä omassa huoneessa.

 

["vieras"]

Kuulostaako lapsi kipeältä vai huutaako kuin olis jäänyt "levy päälle"? Joillakin voi auttaa esim. juominen tai ulos vieminen. Meillä nuo pysäyttivät kolmannen lapsen tuollaiset tolkuttomat huudot ja sitten takaisin nukkumaan. Hän oli tosin n. vuoden ikäinen aloittaessaan. Kausi kesti noin puoli toista vuotta, mutta sitten ne loppuivat lähes seinään.

 

["aloittaja"]

Kiitos kaikille vastanneille! Sain niiden ansiosta itselleni hieman mielenrauhaa, sillä tässä on tosiaan alkanut kyseenalaistaa omat toimintamallinsa.

Vauva todellakin kuulostaa juuri siltä, että "levy jää päälle". Eli ei osaa enää rauhoittua. Olen yrittänyt juottamista (pullosta, sillä imetys loppui jo pari kuukautta sitten), ja saattaa auttaa hetkellisesti, mutta sitten seuraavalla kerralla ei enää autakaan. Sama tutin kanssa, unilelun kanssa, kanniskelun kanssa, jne. Ainoa, mikä tosiaan auttaa on kokonaan ylös nouseminen, mutta huono se on päivä aloittaa esim kello 1 yöllä. :/

Tuo vyöhyketerapia oli kuitenkin oiva idea! En tullut itse sitä ajatelleeksi, sillä kyseessä ei ole koliikkivauva.

 

["aloittaja"]

Ajattelin palata tähän vanhaan ketjuun kertomaan miten meillä tilanne ratkesi vauvan yöheräilyjen ja -huutamisen kannalta.

Ja "syy" oli minussa (eli äidissä). Muutimme nukkumisjärjestelyt niin, että mies nukkuu vauvan kanssa samassa huoneessa (omissa sängyissä) ja minä nukun yksin. Ilmeisesti minun totaalinen väsymystila, stressi, jne. aiheuttivat herkälle vauvalle myös stressin. Isänsä kanssa vauva nukkuu kuin tukki, eikä edes heräile. Heillä on pieni yövalo päällä ja isänsä kuorsaa kuin korsteeni vieressä. Vauvalla lienee turvallinen ja rauhallinen olo.

 

[Moraalinvartija]

Onnea yöunista

 

[SuzieQ.]

Meillä vauvan tuntikausien (pääosin öisin) huutaminen johtui maito-ja kotimaisten viljojen allergiasta, joka selvisi vasta allergiasairaalan ns. sokkoaltistustesteissä.

Suosittelen käyttämään varmuuden vuoksi lasten allergialääkärillä. (yksityisellä, tk-lääkärit eivät useinkaan tunnista jos allergia on suolisto-oireinen eikä iho oireile)

Erittäin paljon voimia, olen ollut samassa veneessä!! :hug:

 

["vieras"]

no ei todellakaan ole tuo vauvan huudattamista.

 

["hellu"]

[QUOTE="aloittaja";28139951]Ajattelin palata tähän vanhaan ketjuun kertomaan miten meillä tilanne ratkesi vauvan yöheräilyjen ja -huutamisen kannalta.

Ja "syy" oli minussa (eli äidissä). Muutimme nukkumisjärjestelyt niin, että mies nukkuu vauvan kanssa samassa huoneessa (omissa sängyissä) ja minä nukun yksin. Ilmeisesti minun totaalinen väsymystila, stressi, jne. aiheuttivat herkälle vauvalle myös stressin. Isänsä kanssa vauva nukkuu kuin tukki, eikä edes heräile. Heillä on pieni yövalo päällä ja isänsä kuorsaa kuin korsteeni vieressä. Vauvalla lienee turvallinen ja rauhallinen olo. [/QUOTE]

siis ratkesi oikeasti,vai nukkuuko mies vaan niin pirun sikeesti että vauva itkee yksin itsensä uneen? toivottavasti oikeesti ratkesi

ite oon ton ikäisiä vielä imettänyt öisin,että enpä olis osannut muuta sanoa kuin että onhan refluksi pois suljettu?

 

[MorbidMama]

Toivottavasti sun kysymyksesi oli vitsi. Se oli nimittäin äärimmäisen ärsyttävä. Tuntuuko susta todella että se jos et osaa hiljentää vauvaa ja olet neuvoton huudon jatkuessa on huudattamista?