Onko vinkkiä vierastamiseen!?

[allipiipero]

Hei, kirjoittelen nyt tänne taaperoihin vaikka meidän neiti on vasta reilu 5kk. Vierastaminen alkaa olla nyt kuitenkin niin kurjaa, että ajattelin kysästä vähän teidän vanhempien kokemuksia. Onko jollain mennyt vierastaminen ohi vaan itsellään, iän karttuessa? Kuinka hurjia huutajia teillä on ollut? Minkä ikäisinä olivat pahimmillaan? Oliko jotain mikä olisi ehkä helpottanut tilanteita? Meillä joulun tienoolla alkoi tulla tilanteita, että muiden sylit aiheuttivat huudon. Nyt kotiin kahville tulevat isovanhemmat ovat niin pelottavia, että äidinkin sylissä pitää varmuuden vuoksi välillä huutaa... Ikävää. Neiti on täysimetyksellä ja iskä on paljon töissä. Käymme kuitenkin ihmisten ilmoilla melkein päivittän, on vauvauintia ja -jumppaa, samanikäisiä serkkuja tavataan... niissä ei vierastamista juuri ole ollut. Mutta jos joku aikuinen ottaisi syliin, niin huuto alkaa olla aika taattu. Pitäisikö jättää muiden sylit nyt joksikin aikaa vai päin vastoin...
Vastauksista ja kokemuksista kiitollinen!!!

 

[Miskan äiskä]

Lasta ei kannata väkisin laittaa muiden syliin "opettelemaan olematta vierastamatta". Sanot vain että tämä neiti nyt vähän vierastaa eikä halua olla muiden sylissä ja sillä selvä.

Lapselle tulisi myöhemminkin antaa itse tutustua aikuisiin rauhassa äidin helmoissa eikä väkisin tuupata esille ja hokea että "olehan nyt reipas ja sano tädille päivää."

Meidän poika on ainakin usein miten ensin kattellu touhua sylistä ja välillä itkenytkin ja olen menny vähän kaemmaksi hänen kanssaan muista ihmisistä, mutta noin puolen tunnin päästä vierastaminen on menny ohi ja poika on kuin kotonaan.

Vierastamiskausia voi olla aika monta lapsen elämässä ja ne kestävät aika yksilöllisesti pitkään tai ei niin pitkään. Siihen pitää aikuisen vain sopeutua - niin kuin kaikkeen muuhunkin - ja koittaa nähdä asia lapsen näkökulmasta ja antaa lapselle aikaa.

 

[anki]

Vierastaminen kuuluu lapsen kehitykseen ja kertoo että lapsi kehittyy normaalisti. Niitä vierastamiskausia tulee ja menee, eikä niihin oikein "karaisu" auta. Toiset lapset lämpenee hitaammin leikkimään ja syliin menemään, voi vaatii useita useita kertoja mutta vähitellen kun lapsi luottaa että tää onkin ihan ookoo, niin alkaa ottaa kontaktia. Tärkeintä taitaa olla, että se vierastaminen ei ole mikään "outo" juttu, josta lapsi vaistoaa että hän ei tee nyt oikein kun olo on jo valmiiksi kurja vaan kannattaa ikään kuin muina miehinä tehdä tilanne mukavaksi, kyllä se lapsi siitä rohkaistuu. Kerroit että liikut lapsen kanssa paljon eli hän näkee kyllä muitakin kuin sinut. Älä huoli, aika aikaa kutakin.