Onkohan tämä masennusta?

[nuutunut]

Olen kotona kahden pienen lapsen kanssa, mieheni on yrittäjä ja tekee paljon töitä. Tunnen itseni yksinäiseksi, mutta samalla välttelen ystäviäni, enkä jaksa solmia/ylläpitää ystävyyssuhteita. En jaksaisi olla vain lasten kanssa, mutta harrastuksetkaan eivät enää kiinnosta.

Pahinta mielestäni on se, että tunnen itseni jatkuvasti huonoksi äidiksi, sillä huomaan vain suorittavani äitiyttä odottaen, että lapset menisivät nukkumaan. En jaksaisi kuunnella vanhemman lapsen juttuja tai touhuta lasten kanssa. Kun lasten kanssa on ongelmia (itkevät, kiukuttelevat, ovat hankalia) minulle tulee todella voimakas tarve hajottaa tavaroita ja lähteä kokonaan pois.

Tunnen jatkuvaa huonommuutta, kritisoin itseäni ja koen syyllisyyttä aivan mitättömistä asioista. Olen heikko kun en pysty olemaan tämän parempi ihminen, olen liian itsekäs, en ole tarpeeksi antelias, avulias, viisas jne.

Lapsuuteni oli aika 'vaikea'. Minua on ruvennut vaivaamaan epämääräinen tunne siitä, että eräs sukulainen on tenhyt minulle jotain lapsuudessani, mutta en muista mitään. Voiko näin olla?

Varmaan aika tylsää tekstiä. Ei ole tarkoitus pyöriä itsesäälissä, minua vain ihmetyttää tämä olo. Olen aina pitänyt itseäni vahvana selviytyjänä.

 

[lh]

Ensinnäkin voimia sinulle,jokainen joka on pienten lasten kanssa kotona tuntee itsensä joskus yksinäiseksi ja voi olla jopa masentnut:taidat ollat aika itsekriittinen itsäsi kohtaan ja omaat lapsuuden jota et ole vielä kohdannut.Ehkä olisi parasta että juttelisit asiasta jollekkin esim.psygologille joka voisi auttaa sinua. "Elämää voidaan ymmärtää katsomalla taaksepäin,mutta vain eteenpäin katsomalla voimme sitä elää"

 

[minä]

Hui, kuulostat ihan minulta. Mulla on ihan samanlainen olotila.

 

[nuutunut]

Tosiaan, voi olla, että pitäisi mennä jonkun kanssa juttelemaan noista lapsuuden jutuista. Minusta on todella vaikeaa ottaa asia puheeksi kenenkään kanssa. Pelkään olevani jotenkin 'hölmö', kun en saa itse hoidettua asioitani. En edes tiedä mikä olisi oikea paikka hakea apua.

Kiitos kauniista sanoista lh.

 

[nuutunut]

Kamalaa sanoa näin, mutta jotenkin helpottavaa kuulla, että joku muukin painiskelee samojen asioiden kanssa. Voimia sinulle 'minä'!