Meille kävi eilen niin kun oltiin ulkona että 4v poika ajoi fillarin kanssa kyyn yli, mä en toivu tästä ollenkaan: Mua ällöttää ja oksettaa ja pelottaa mennä koiran kanssa ulos, mä näin ihan kamalaa painajaista siitä käärmeestä ja sisälläkin mun pitää koko ajan katsoa jalkoihin ettei vaan oo mitään lieroa missään.
Mä oon aina pelännyt käärmeitä ( ja matoja ) ihan hysteerisesti, nyt tänä kesänä oon kuitenkin vähän voittanut mun pelkoa ja uskaltanut käydä koiran kanssa metsälenkeillä ( siis ihan oikeesti oon ylittänyt itseni ). Nyt kun me törmättiin tohon käärmeeseen ihan tiellä (eikä siis metsässä tms. ryteikössä) niin mulla on ihan kauhee olo ja pelottaa suunnilleen kävellä parkkipaikalle. En tiä miten hoidan koiran ulkoilutuksetkaan ennen talvea kun pihalla sydän hakkaa ja oksettaa.
Mä en edes oikeastaan pelkää että käärme puree vaan ihan
sitäkin että mä taas näkisin sellaisen.
Muuttaa me ei nyt voida, mä sain tietää että täällä on käärmeitä vasta kun kaupat asunnosta oli tehty ja tosissani silloin suunnittelin kauppojen perumista.
Ihan hirvee olo.
Mä oon aina pelännyt käärmeitä ( ja matoja ) ihan hysteerisesti, nyt tänä kesänä oon kuitenkin vähän voittanut mun pelkoa ja uskaltanut käydä koiran kanssa metsälenkeillä ( siis ihan oikeesti oon ylittänyt itseni ). Nyt kun me törmättiin tohon käärmeeseen ihan tiellä (eikä siis metsässä tms. ryteikössä) niin mulla on ihan kauhee olo ja pelottaa suunnilleen kävellä parkkipaikalle. En tiä miten hoidan koiran ulkoilutuksetkaan ennen talvea kun pihalla sydän hakkaa ja oksettaa.
Mä en edes oikeastaan pelkää että käärme puree vaan ihan
sitäkin että mä taas näkisin sellaisen.
Muuttaa me ei nyt voida, mä sain tietää että täällä on käärmeitä vasta kun kaupat asunnosta oli tehty ja tosissani silloin suunnittelin kauppojen perumista.
Ihan hirvee olo.