Onnellisen miehen kesäyö, K-18 versio

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Insinööri Jaatinenko se taas siellä kuhia uistelee? Tulkaahan sisälle sieltä, minä keitän vaikka kahvit." Naisäänen heleä kutsu kaikui kauniisti tyynen Kuusjärven pinnalla. Päätin toki noudattaa kutsua ja heilautin kättäni myöntymisen merkiksi. Kaunis kesäpäivä oli kääntynyt kauniiksi kesäillaksi, joka sekin oli jo kääntymässä kohti loppuaan. Soudin kohti pienen saaren rantaa. Pian veneeni pohjassa kolisivat jo rannan kivet. Vedin purteni kuiville ja nostin uistimeeni käynyttä isoa kalaa rehvakkaasti näytille. "Voi kamala kun teillä on suuri kala, minä en taida uskaltaa enää mennä uimaan tähän järveen jos siellä on tuollaisia petoja. Onko kuha ihmiselle vaarallinen?" Tuo kaunis vaaleahko naisihminen asteli kepeästi edelläni ja johti kulkumme kohti saaren keskellä sijaitsevaa hirsimökkiä. Nainen puhui koko ajan ja jossain välissä kertoi olevansa nimeltään Leea. Minun nimenihän hän tuntui jo tietävänkin joten vastasin lyhyen suunvuoron saatuani olevan iloni tutustua. Leealla oli kauniisti kihartuvat hiukset ja vartalo, jonka kauniita kaarteita uumalta tiukasti sidottu satiiniaamutakki ei täysin piilottanut, jos ei tuonut tarkoituksellisestikaan esille.

Mökissä Leea alkoi valmistella kalan paistoa uunissa - sähköisessä sellaisessa - ja minä sain tehtäväkseni virittää tulen takkaan. Loppukesän ilta alkoi tosiaan jo viiletä ja takkatuli olikin tarpeen. Emäntäni keitti lupaamansa kahvit ja totesi että noin suuri kala ja hyvä kalaonni ansaitsee konjakkia kahvin kumppaniksi. En tosiaan ilmoittanut haluavani sylkeä lasiin vaan kiitin tarjouksesta. Leea kertoi tilanteestaan. "Minun mieheni, rehtori Rummukainen, lähti jo illalla kirkolle. Minä niin rakastan luontoa että jään usein yksikseni tänne saareen. On ihanaa olla yksin omien ajatustensa kanssa. Vaikka kyllä minua joskus pelottaakin. Äskenkin minä ajattelin että kukahan se meidän saareen oikein soutaa. Sitten minä rohkaisin mieleni ja tulin puhumaan teille." Vastasin pulleita konjakkilaseja kilisteltyämme. "Olen rakennellut pienen harrastuksen itselleni tuosta soutelemisesta. Kyllästyin asumaan työmaaparakissa ja ei ole paljon haluja ollut käydä kirkollakaan ja niin minä ostin veneen." Leea oli luonteva juttukaveri ja minunkin kielenkantani alkoivat kirvota, ehkä sitä mukaa kun konjakin pinta pullossa vajosi. Konjakin ja kahvin jälkeen päädyimme jatkamaan ruokaviinillä. Leea kuitenkin pysyttäytyi teitittelemässä minua, enkä tohtinut ehdottaa sinunkauppojakaan. Lopulta Leea palasi kuusmäkeläisten yleiseen käsitykseen minusta. "Voi jos mieheni tietäisi että minä olen vielä valveilla ja istun täällä teidän kanssanne, niin hän kyllä saisi raivarin, tarkoitan että eihän hän voisi ymmärtää sitä. Teistä puhutaan kylällä vaikka minkälaisia tarinoita. Vaikka kyllä nämä ihmiset ovat niin sulkeutuneita, että joskus ihan oikein suututtaa." Leea kaatoi lisää viiniä, ja huudahti: "Eeeiii, mutta mehän ihan unohdimme sinun kalasi uuniin!" Sieltähän ne sinunkaupat lopulta tulivat, ihan luontevasti.

Söimme vähän sitä kuhaakin. Ilta oli jo pimentynyt ja me iloisesti humaltuneet konjakista, viinistä, Suomen suven suloista ja kieltämättä toisistammekin, tai ainakin minä olin. Jossain välissä saunakin lämmitettiin ja pesulle menon koittaessa olimme jo aikuiseen tapaan ja pikkaisessa hiprakassa avoimin mielin valmiita saunomaan yhdessä. Vältin tarkoituksella Leean vartalon liiallista katsomista saunassa. Suomessahan sauna ei ole eroottinen paikka, vaan paikka puhdistautua ja antaa löylyn henkien pestä paha pois. Suomalainen järvi, sen sijaan, voi sitä olla! Tovin saunottuamme oli aika kylpeä. Leea kirmasi polulla edelläni järven rantaan, pakarat ja rinnat keikkuen ja hyttysiä käsillään huitoen. Minä juoksin perässä, jo vähän turvonnut kaluni heiluen. Kahlasimme loivaa rantaa syvemmälle järveen ja molemmista taisi noin puolen reiden syvyyteen päästyämme tuntua siltä ettei vesi ole ainakaan liian lämmintä. Leea kirkaisi kun veteen juostessani roiskaisin järven viileää vettä hänen saunan lämmittämälleen iholle. Kohta roiskimme vettä toistemme päälle kuin pienet lapset, kiljuntamme ja kikatuksemme varmaan kantautui kaikille järven rannoille asti! Leikkisää Leeaa oli ilo katsella ja ajatukseni alkoivat vaellella sopimattomille poluille. Uimme lopulta pienen kierroksen ja palasimme saunalle.

Saunalla Leea kietoutui ensin suureen pyyhkeeseen ja alkoi sitten kuivatella sillä kiharia hiuksiaan. Minäkin kuivailin itseäni emäntäni antamalla pyyhkeellä. Ajatukseni harhailu, niille sopimattomille poluille, kuitenkin jatkui. Leealla oli sirot nilkat mutta muodokkaat pohkeet, kaunis vartalo jossa oli lantion ja poven kaarta mutta kapea vyötärö… vähän hedelmällisyyden merkkinä kumpuileva alavatsa, ja terhakka povi. Jotainhan minun piti tehdä. En ollut edes nähnyt muita naisia kuin Tappojoen vanhan sillan pyörillään ylittäviä mummoja juhannuksen jälkeen, eikä sekään ollut päättynyt ilotulituksiin. Astuin lähemmäksi ja käänsin hänen kasvonsa tavoittaakseni hänen katseensa. Leea painoi ensin katseensa häveliäästi alas mutta nosti pian sen takaisin kohti minua. Hänen silmissään loisti päättäväinen himo. Suutelimme ensin varovasti tunnustellen mutta pian kielemme jo kietoutuivat toisiinsa. Pudotimme molemmat pyyhkeemme lattialle ja takerruimme seisaallaan toisiimme. Kätemme vaelsivat toistemme selillä ja pian siirryimmekin tuvan makuualkovin puolelle.

Parivuoteessa Leea veti jo minua päälleen mutta minä tahdoin toisin. Suutelin hänen rintojaan ja etenin suukotellen navan ja alavatsan yli kohti hänen pyhintään. Annoin ensin moiskahtavan suukon koko pesälle ja tarkensin sitten tuuhean häpykarvoituksen alla tykyttävään, jo turvonneeseen häpykieleen. Suukotin sitä ensin, ja sitten nuolaisin. Oli kuin olisin painanut jotain Leean starttinappulaa. Hän alkoi huokailla ja lantionsa alkoi voimakkaan keinumisen, jossa minun oli vaikeaa pysyä mukana. Nuolin välillä ulompia häpyhuulia ja välillä lipaisin keskeltä avoimena ammottavaa kosteaa naiseuttaan. Maku oli yhdistelmä puhdasta naiseutta ja suomalaista järveä. Kurotin välillä kielelläni myös niin syvälle Leeaan kuin suinkin ulotuin. Käsilläni oli muuta tekemistä, ne vuorotellen hyväilivät hänen rintojaan ja muuta ylävartaloaan. Nimeäni soperrellen Leea pian laukesi suulleni. Upea kokemus minullekin. Leea tarttui toiseen käteeni ja alkoi imeä ensin yhtä, sitten kahta sormeani, ja pyysi saada vuorostaan maistaa minua. Kaluni seisoi varmaan kovempana kuin vuosiin, kun Leean huulet nappasivat kullinnuppini hyväilyynsä. Olin yllättynyt minkälainen kielitaituri rehtorinrouva Rummukainen olikaan. Imu ja kielen leikki kauan paitsiossa olleelle kalulleni tuntuivat hyvältä. Tosi hyvältä, voi Leea…

Olin hajareisin Leean päällä kun hän imutteli kaluani. Käteni hakeutui kohti Leean syliä ja tavoitti kosteana ja liukkaana odottavan pillun. Esileikit riittivät jo. Leea avasi sylinsä levittämällä jalkansa ja minä nousin ratsaille. Hieroin vielä kaluni kärjellä tuota tulvivaa häpyä, mutta Leea nosti lantiotaan ja suorastaan imaisi minut kerralla sisäänsä. Siitä alkoikin varsinainen valssi kesäyössä. Rehtori Rummukaisen aviovuode natisi ja rehtori Rummukaisen aviovaimo vikisi kun kaksi toisistaan villiintynyttä ihmistä nautti toisistaan. Löysimme yhteisen tahdin jossa keinuimme. Vuorottelimme piitkiä ja hiitaita, ja tiheämpiä ja lyhyempiä liikkeitä. Nautin ja ihmettelin jo tovin omaa kestoani, mutta Leean noustessa taas aallonharjalle ja voihkien lauetessa, en voinut muuta kuin liittyä mukaan ja murahdellen purkautua syvälle Leeaan. Voi miten hyvältä se tuntui. Kiihkon laannuttua makasin vielä Leean päällä ja suukottelimme toisiamme. Kaluni alkoi nytkähtäen supistua ja vetäytyä naisesta. Jokaisella nytkähdyksellä Leea säpsähti ja huokaisi, kunnes pieni ryppyinen nysäni putosi maiskahtavan äänen päästäen kokonaan ulos.

Laskeuduin Leean rinnalle ja halasin häntä. Vedin peiton päällemme ja hyväilin häntä välttäen rintoja ja syliään. Suutelimme, höpötimme ja nauroimme vaimeasti. Tuntui hyvältä. Leean käsi hakeutui kurttuiselle kalulleni ja hyväili sitä hiljalleen. Vein käteni Leean pillulle ja levitin sieltä tursuavaa tahmaa hänen häpykarvoilleen. Mieleeni juolahti kysyä häneltä ehkäisystä. Leea vastasi ettei ole käyttänyt ehkäisyä vuosiin eikä ole tullut raskaaksi vaikka on sitä nuorempana kovinkin yrittänyt, viime vuosina ei ole oikein enää yrittänytkään.

Sormeni hakeutui kuitenkin jo kohti Leean liukasta vakoa. Etusormeni kaivoi lisää liukastetta häpyhuulilta ja toi sitä häpykielelle. Leea kääntyi selälleen ja levitti jalkansa minulle. Peitto lensi taas syrjään. Hyväilin hennonhennosti sormeni alla olevaa nappulaa ja käväisin välillä häpyhuulilla. Leea tarttui toisella kädellään käteeni ja painoi sormiani häpyynsä, toisen kätensä hyväillessä kiihtyvällä vimmalla kaluani, joka ei suinkaan ollut immuuni saamalleen huomiolle. En kuitenkaan ollut vielä läheskään valmis uuteen erään. Etusormeni upposi kosteaan pilluun ja kirnusi siellä omiani ja Leean omia nesteitä. Työnsin toisenkin sormeni märkään pilluun ja Leean lantio lähti laukalle. Imin ja suutelin jämäkästi seisovia nännejä ja nuolin niitä ympäröiviä tummia nännipihoja. Yritin peukalollani osua häpykieleen samalla kun etu- ja keskisormeni tekivät temppujaan naisessa. Leea suorastaan puuskutti. Hän laukesi, taas, ja minun oli siinä keinutuksessa vaikeaa osua peukalollani oikeaan paikkaansa.

Leea veti syvään henkeä, ja katsoi minuun hymyn tuike silmissään. Hän hämmästyi, kun huomasi että kaluni sojotti jo täydessä terässään, ja totesi sitä hieroessaan, että tälle pitää vielä tehdä jotain. Leea kiepahti päälleni ja hieroi kaluani pilluaan vasten. Hän nousi otti kalustani kiinni ja sujautti sen suit sait takaisin sisäänsä. Nyt oli minun vuoroni vaan olla ja nauttia kyydistä. Leea keinui sylissäni ja päätti sekä tanssin tahdista että askeleiden pituudesta. Välillä pidempään, niin että tulin melkein kokonaan ulos, ja välillä hän istui syliini ja kallisti vartaloaan taaksepäin niin että kaluni upposi niin syvälle kuin voi. En tiedä kauanko rakastelumme kesti, mutta minkäänlaista kiirettä siinä ei ollut. En tiedä sitäkään, saiko Leea enää tällä kerralla mutta minä tulin pitkään ja voimallisesti. Leea kierähti viereeni ja veti peiton takaisin päällemme. Nukahdimme sylikkäin, toisiimme kietoutuneina.

Puolihuolimattomasti saaren rantaan vetämäni soutuvene oli loppuillasta virinneen tuulen voimasta irronnut ja ajelehtinut Kuusmäen kirkonkylän rantaan. Aamutuimaan vene oli löydetty ja tunnistettu minun veneekseni. Pitäjässä nousi huoli, onko siltatyömaan päällikölle käynyt kalpaten? Kunnan väestönsuojelupäällikkö, rehtori Kauko Rummukainen, ilmoitti lähtevänsä mökilleen saaressa kysymään, josko vaimonsa Leea olisi kuullut yöllä jotain avunhuutoja järveltä. Rehtori Rummukainen saapui mökilleen ja avasi tuvan oven, järkyttyen näkemästään.

Heräsin huutoon "Ylös huorat, minä tapan". Tuijotin haulikon tuimaan kaksoispiippuun… mitäköhän tästä vielä seuraa?
(Jatkuu sensuroituna Arto Paasilinnan kirjassa "Onnellinen mies" ja siitä tehdyssä TV-sarjassa)
P.S. Olen kirjoittanut jonkun aiemman tarinan nimimerkillä VeskuPesku mutta sillä kirjautuminen ei enää onnistunut.
 

Yhteistyössä