Oon ihan poikki näihin pätkätöihin- millaista muilla jotka tekee pätkiä?

[vieras..]

Oon nyt ollu 1,5 kk yhtäsoittoa töissä. Tais olla viides työsopimus minkä tällä viikolla allekirjoitin tälle ajalle.
Tykkään työstä ja työpäivät sujuu hyvin. Työnantajalta oon saanu välillä kiitostakin. Eli vika ei siinä. Se ongelma on etten tiedä työvuoroja kuin max viikon eteenpäin. Eli nyt tiedän ensi viikon työvuorot vaikka työsopimus on kolme viikkoa. Pahimmillaan niin että perjantaina tiedän la ja ma työt ja sitten maanantaina saan loppuviikon vuorot.

Tuota jaksaa jonku aikaa mutta nyt tuntuu että alkaa olla mitta täynnä. Esim tän viikon vuoroissa huominen vapaa. Pomo soitti pari tuntia sitten et pääsenkö huomiseksi töihin. Et se niistä omista suunnitelmista. Ei siis mitään todella pakollista ollut suunnitelmissa mut jotain kuitenkin.

Mies on yrittäjä ja tekee 12 tuntista päivää. Lisäksi meillä autotallin rakennus alotettu tänä keväänä eli on siellä sit sen mitä ehtii. Lapsia on kuusi, kaikki jo koululaisia. Vaikka lapset ns isoja niin ei nuo kotityöt itestään täällä hoidu. Välillä ihan järkyttävä kaaos kun lapset suurinpiirtein viikon eläneet keskenään. Ja sitte on todella hankala saada mitään vanhempain vartteja hammaslääkäreitä ym järjestyyn kun ei tiiä yhtään omia vuoroja. Sit sata kertaa säädät yhtä aikaa et saa onnistumaan.

Mietin vaan et onko kaikilla muillakin pätkätyöläisillä sama tilanne?

 

[oravanpyörä]

Sen siitä saa kun äänestää oikeistoa. 25 vuotta kurjistamista ei ole riittänyt kansalle. Pian olet kuntouttavassa työtoiminnassa sinäkin.

 

["a p"]

Sen siitä saa kun äänestää oikeistoa. 25 vuotta kurjistamista ei ole riittänyt kansalle. Pian olet kuntouttavassa työtoiminnassa sinäkin.

???
En ole kortistossa jos sitä tarkoitit. hoidan omia lapsia sit ne pätkät mitä en ole töissä.

 

[sijainen]

Minä tykkään päytkätöistä ja siitä että työpaikat saattaa muuttua jopa päivittäin. En tykkää olla samassa työpisteessä pitkään. Olin kerran puolivuotta, alkoi tympiä ja ahdistaa. Olen aina ollut menevä ihminen, siksi tykkään että saa liikkua. Olen tehnyt yli 4v sijaisuuksia, työsuhteiden pituudet 1pv-2kk! Nyt olen ollut yli vuoden saikulla ja ensi viikolla odotan soittoja töihin. Mutta aloittajan kysymykseen.En tiedä minäkään aina mitä seuraava päivä tuo tullessaan ja en myöskään työvuoroja. Minulle se sopii.

 

["Qwerty"]

Miksi olet niin suostuvainen kaikkiin työnantajasi oikkuihin? Opettele valehtelemaan pakollisista menoista juuri niille päiville, kun työnantaja pyytää töihin. Jos lapsiakin on noin paljon, voit aina sanoa että lapsi on sairas tai pitää käyttää lasta jossain. Tuskinpa nuo työt alta ihan heti karkaa, vaikka joskus pitäisitkin kiinni suunnitelluista vapaistasi.

 

[uiioori ri]

Ymmärrän tunteen. On ikävää kun on suunnitellut jotain ja sitten tuleekin töitä ja kaikki menee mönkään. Toisaalta tunne, että uskaltaako sanoa ei, jotta töitä riittäisi jatkossakin. Minä en tuollasta kauan jaksaisi. Minua on ahistanut jo se, että on töitä jonku kuukauden ja taas työttömänä. Kirjota ja lähetä ja selitä... Selitä miksi oot työtön, lähetä hakemuksia, siis työhakemuksia ja työttömyyskorvaushakemuksia... Kaikki se yleinen säätäminen ja yritä vielä siinä tietää, että millon on lapset hoidossa. Ku pitäs varata kesähoito päivystysajalle huhtikuun lopussa. Olen niin henkisesti ja pääkoppani sisällä välillä loppu, että mietittiin jo miehen kanssa, että otanko kolmen kuukauden karenssin ja jään kotiin lasten kanssa koko kesäksi...

 

["a p"]

Edellisen kirjoitus just sitä miltä minusta tuntuu. Mies ei oikein tajua mitä ressaan. Sanoo vaan et ottaa päivän kerrallaan. Mut ei niin voi elää jatkuvasti. Varsinkin näin ison sakin kans on vaan pakko saada suunniteltua asoita etukäteen.

Minä oon edelleen se joka hoitaa kaikki juoksevat asiat. Käytän lapset niin lääkärissä kuin harrastuksissa. Teen kaikki ruoka ja vaateostokset. Viime viikko oli niin älytön etten ehtiny kotona juuri kotitöitä tehdä ja nyt sit miehellä palo pinna tähän sotkuun. Sanoo vaan et enhän tee kuin kuuden tunnin päivää et hyvin viel ehdin pyörittää tän huushollinki.

Yritän nyt sopeutua et otan aina viikon kerrallaan. Mut vaikeaa se on. Nytkin piti olla kolme päivää vapaata. Pomo soittaa eka päivänä et pääsenkö toisena päivänä töihin. Eli olin sit sen keskimmäisen vapaan töissä.

Ja olen kyllä tunnistanut itsestäni piirteitä kiltin tytön syndroomasta. Eli en todellakaan ala valehtelemaan menoja. Mut pitää opetella sanomaan millon oikeasti on muutakin.

 

["a p"]

Meillä siis siitä hyvä tilanne ettei lapset ole hoidossa. Nuorin on kerran viikossatai kahdessa kavereillaan muutaman tunnin ns hoidossa.

 

[Fjuuh]

Lapset ainakin voisivat hoitaa osuutensa, samoin mies. Jokainen laittaa tavarat paikoilleen ja vanhin auttas nuorinta.

 

["Minttu"]

Tutulta kuulostaa..