Oon pettynyt itseeni ja kateellinen sisarilleni. Oon perheen musta lammas.

[miuku]

Mulla on kaks vanhempaa siskoa jotka on molemmat lääkäreitä ja niillä on miehet ku ridge forresterit -tyyliä ja rikas suku. Kaiken lisäks ne on vielä kauniita -pitkiä ja hoikkia eikä niillä oo lapsia ja sen kyllä näkee vartalosta. Mä pyrin lukion jälkeen kätilöks enkä päässy, olen siis tyhmempikin vielä ja nyt oon sit lähihoitaja. Miettikää miltä tuntuu samassa seurassa kertoo olevansa lähihoitaja ku siskot on lääkäreitä ja vanhemmatki on nii helkutin akateemisia olevinaan et huhhuh. Mut tää ei tietenkää jää tähän. Sen lisäks et muut perheenjäsenet on yli 170senttisiä niin mä oon 160cm pitkä, onneks en sentään kovin lihava vaikka kaks lasta oonkin saanut, molemmat alle 20vuotiaana, putkimiehen kanssa =). Voitte kuvitella kenestä vanhemmat ei oo kovin ylpeitä. Aina ku perheellä on jotain juhlia niin siskot on kyllä kutsuttu sinne ihan vieraina mut äiti soittaa sit mulle ja alottaa puhelun tyyliin "kuule, nyt tarvittais kahvinkeittoapua, niin ja järjestyiskö lapsille joku hoitopaikka". en tiedä enää miten saisin ylpeyteni tai jonkinlaisen ihmisarvontunteen vielä takasin....

 

[-]

Sillä, että et anna muiden ihmisten määrittää sun paremmuutta tai olemista vaan teet sen ihan itse.

Tittelit ei kenestäkään sen parempaa ihmistä tee. Mutta se tyytyväisyys ja onnellisuus lähtee susta itsestäsi.

 

[Kyy]

Minä kyllä ottaisin sinuna etäisyyttä perheeseen, joka ei rakasta sinua itsenäsi vaan pelkkiä saavutuksiasi. Luulisi, että vanhempasi olisivat ylpeitä kun ovat saaneet edes lapsenlapsia.

 

[miuku]

olisivat ylpeitä lapsista jos olisin saanu ne vasta sitten ku oon saavuttanu elämässä jotain muutakin ku ylioppilashatun. Nyt ne on lähinnä heidän mielestään este mun saavutuksille...

 

[maissihiiri]

No sulla on varmasti jotain muuta sen koulutuksen ja mammonan tilalla? Ainakin olettaisin.

Sun täytyy itse olal tyytyväinen itseesi ja elämääsi ja valintoihisi, muuten tuo kynnysmattona oleminen ei lopu ikinä. Mulla itsellä on suvussa vähän samantyyppinen tilanne, en tiedä mitä puhuvat tai ajattelevat siitä ettei mulla ole ammattia ja lapset nuorena saanut, mutta en anna sen haitata, itse tiedän että olen onnellinen ja tyytyväinen siihen mitä olen elämästäni tehnyt.

Vähän ylpeyttä ja itsekunnioitusta peliin nyt!

 

[Madicken04]

Eiköhän tuossa kannata olla lähinnä pettynyt niihin sukulaisiin jos kohtelevat sinua noin?

 

[miuku]

välillä mä ihmettelen ku oon niin tyytyväinen mun työhöni ja kaikkeen, on syyllinen olo siitä et tuntuu et pitäis haluta aina vaan enemmän vaikka todellisuudessa oon tyytyväinen. mulla olis suoraansanottuna mehut ihan pihalla jos olisin vähänkään enemmän vastuullisessa asemassa, en vaan oo mikään johtajatyyppi ja tuntuu et opiskelukin sujuu 100kertaa tuskasemmin ku sisaruksilla, mulle oli jo tässä lähihoitajakoulutuksessa haastetta tarpeeks. Kai tää syyllisyyden tunne johtuu vaan siitä et on kasvanu tollasessa ihme perhedynastiassa missä asiaan kuuluu kilpailuhenkisyys ja arvot on muutenki ku jostain vuosisatojen takaa.

 

[j]

Ajattele asia näin: sulla on ihana perhe, jota sun siskoilla ei ole. Olet erityinen; juuri se oikea äiti sun lapsille! :heart:

 

[Kyllä]

Meillä minä ja veljeni ollaan akateemisia "Forrester"-ihmisiä ton sun määritelmän mukaan ja sisko on lähihoitaja, ollut tosin äippälomailemassa jo viis vuotta. Ja kaikki me ollaan onnellisia ja ilosia ja tyytyväisi omaan valintaamme.

Sinä teit niinkun halusit, nauti siitä mitä sulla on ja anna siskojen nauttia omista valinnoistaan!

 

[just]

provo. kukaan äiti ei pyydä yhtä lapsista kahvinkeittäjäksi ja toisia juhlimaan, ihan mikä ammatti tahansa.

 

[just]

provo. kukaan äiti ei pyydä yhtä lapsista kahvinkeittäjäksi ja toisia juhlimaan, ihan mikä ammatti tahansa.

eikä hommaa lapsenlapsiaan hoitoon.

 

[miuku]

Onnea vaan forresterit. Annan siskojeni nauttia omista valinnoistaan mutta viimeksi kun olin perhejuhlien aikaan yllättävää taas keittiön puolella niin toinen sisko tuli sanomaan et "kuule pitäiskö sun oikeesti tehdä jotain sun elämälläs" Mua se loukkas tosi paljon koska itsestä tuntuu et teen elämälläni just niin paljon kuin pystyn tekemään. Sanoinkin et oon tehny elämälläni parhaani ja et oon tyytyväinen työpaikkaani. Siihen sisko tuumas et sä et kyllä pääse elämässä eteenpäin tolla asenteella. Musta tuntuu oikeesti että mua kohdellaan vähintään kuin jotain alkoholistia vaikka oon kuitenki ihan tavallinen työssä käyvä ihminen. Niin ja unohdin muuten mainita et lasteni isä ei oo ollenkaan tervetullut vanhempieni kotiin, sanomattakin tiedän että se johtuu siitä että hän on putkimies., siitä ei vaan tarvi puhua, on kirjoittamaton sääntö. Vois tulla riitaa ja ääneen riitely on rahvaanomaista.

 

[miuku]

joo on hienoo et toisista tää mun elämä tuntuu provolta. hienoa tietää et tää ei ainakaan kuulu normaaleihin perheisiin...

 

[vieras]

Ota etäisyyttä. Opettele kieltäytymään noista kahvienkeitoista, sanot vaan että kun teillä on jo muuta sovittua perheen kesken tekemistä niin hoitakoot jonkun muun.

Jos miehen suku on yhtään ok niin olkaa enemmän sen kanssa tekemisissä, ei tule alemmuden vaan samanarvontuntoa jolloin itseluottamus kasvaa ja huomaat taas ettei ihmisarvo ole ammatista tai tilin saldosta kiinni.

:hug:

 

[miuku]

Niin äiti vaan kerran hienotunteisesti sanoi että kai sä ymmärrät ettei "pekan" tarvitse tulla tänne. Mä sanoin että on mun lasten isä.. "mutta kyllähän sä ymmärrät että kaikki ei ymmärrä noita teidän valintojanne".. joo kaikki, lähinnä vaan oma perhe.

 

[eri mieltä]

provo. kukaan äiti ei pyydä yhtä lapsista kahvinkeittäjäksi ja toisia juhlimaan, ihan mikä ammatti tahansa.

eikä hommaa lapsenlapsiaan hoitoon.

Itseasiassa pyytää kyllä, vaikka kaikki olis ammatiltaan ns samaa tasoakin. meillä kahvit keittää ja käytännön hommat järjestää se lapseton koska sillä on aikaa, eihän työn jälkeen VOI olla muuta elämää kun ei ole lapsia (vielä ).

Eli arvatkaa kuka :wave:

 

[miuku]

kyllä ootte ihan oikeessa ja me ollaankin vietetty tosi paljon aikaa miehen perheen kesken ja siellä lapsilla onkin ihana mummi!

 

[Madicken04]

kyllä ootte ihan oikeessa ja me ollaankin vietetty tosi paljon aikaa miehen perheen kesken ja siellä lapsilla onkin ihana mummi!

Miksi sitten edes vaivautua olemaan yhteyksissä siihen omaan sukuun?

 

[Emäntä]

provo. kukaan äiti ei pyydä yhtä lapsista kahvinkeittäjäksi ja toisia juhlimaan, ihan mikä ammatti tahansa.

eikä hommaa lapsenlapsiaan hoitoon.

Kuulkaas, kyllä vaan pyytää!
se kertoo siitä että äidillä on läheisimmät ja luonnollisimmat välit tähän tyttäreensä, häntä saattaa pyytää.

Ap.lle sanoisin että voithan vielä opiskella vaikka mitä, ehkä juuri kätilöksikin jos ammatti sinua kiinnostaa vielä.

 

[vieras]

kyllä ootte ihan oikeessa ja me ollaankin vietetty tosi paljon aikaa miehen perheen kesken ja siellä lapsilla onkin ihana mummi!

Olette sun puolen kanssa tekemisissä kerran vuodessa tms ja ne tulee teille, muuten kommentoit että kiitos meille ei sovi, menette KOKO PERHE xxx paikkaan tai xxx kanssa jonnekin, sinne kun kaikki ovat tervetulleita ja teillä on yhdessä mukavaa.

Tai sanot että kaikki tai ei kukaan. Ja että jos sä olet elämääsi tyytyväinen (kukaan ei ole rikollinen ja muutenkaan muita ei vahingoiteta) ja se haittaa heitä niin palataan asiaan kun osaavat olla arvostelematta, pyydät neuvoja jos siltä tuntuu. Siihen asti suu kiinni.

Tsemppiä! :flower: Helppo neuvoa kun ei ole omalla kohdalla, tiedän...

 

[Madicken04]

kyllä ootte ihan oikeessa ja me ollaankin vietetty tosi paljon aikaa miehen perheen kesken ja siellä lapsilla onkin ihana mummi!

Olette sun puolen kanssa tekemisissä kerran vuodessa tms ja ne tulee teille, muuten kommentoit että kiitos meille ei sovi, menette KOKO PERHE xxx paikkaan tai xxx kanssa jonnekin, sinne kun kaikki ovat tervetulleita ja teillä on yhdessä mukavaa.

Tai sanot että kaikki tai ei kukaan. Ja että jos sä olet elämääsi tyytyväinen (kukaan ei ole rikollinen ja muutenkaan muita ei vahingoiteta) ja se haittaa heitä niin palataan asiaan kun osaavat olla arvostelematta, pyydät neuvoja jos siltä tuntuu. Siihen asti suu kiinni.

Tsemppiä! :flower: Helppo neuvoa kun ei ole omalla kohdalla, tiedän...

Esimerkiksi noin. Jos pyytävät sinua jonnekin niin sanot vaan että olette jo luvanneet mennä sinne toiseen mummolaan ja kerrot vaikka kuinka hauskaa teillä siellä on.