Oonko mä outo kun oon yleensä hyvällä tuulella ja viihdyn arjessa?

[..silti onnellinen]

Pakko nyt ihmetellä ääneen. Tuntuu tosiaan että kaikki kaverit ja tutut vain valittaa jatkuvasti, milloin vituttaa, ärsyttää, elämä on tylsää, tarttis jotain piristystä yms.. Pitäis ostaa sitä ja tätä ja halutaan kaikkea... Mutta ikinä siis ei oo asiat hyvin. Niinpä oonkin tässä miettinyt, että onko oikeesti ihmisillä noin vaikeeta kaikki vai miten? Kun en vaan ymmärrä.

Ja ei, ei mullakaan ole elämä aina ruusuilla tanssimista, on ollut välill pahojakin karikkoja ja vaikeaa, mutta en mä silti viittis valittaa kokoajan. Ja muutenkin, tulee sellainen olo että mistään kivasta ei saa iloita vaan sitten katsotaan jo oudosti...

 

[mumx6]

Meillä ei elämä ole tällä hetkellä lainkaan helppoa, mutta olen kuitenkin onnellinen...olen ollut aina onnellinen. Miehenikin on onnellinen, toivottavasti lapsemmekin. :heart:
Talous on äärimmäisen tiukilla tällä hetkellä ja moni asia painaa päälle ja lapset ovat kaikki vielä pieniä, mutta periaatteeni on, että aina täytyy pyrkiä eteenpäin ja nähdä yli vaikeuksien...

 

[äitimyy]

Mietin tätä ihan itsekkin näinä päivinä..mutta juuri siltä valittajan kannalta ikävä kyllä..Miksi ei voisi olla onnellinen?Miksi koko ajan täytyy saada ja haluta kaikkea..en tiedä!!Haluaisin itsekkin olla onnellinen(no kukapa ei)ja eikä koko ajan valivali..Jossain olikin texttiä että pidemmän päälle sellainen ystävä käy raskaaksi joka koko ajan vaan valittaa..Mutta miten sitä osaisi kääntää ajatuksensa positiivisiksi??

Pakko nyt ihmetellä ääneen. Tuntuu tosiaan että kaikki kaverit ja tutut vain valittaa jatkuvasti, milloin vituttaa, ärsyttää, elämä on tylsää, tarttis jotain piristystä yms.. Pitäis ostaa sitä ja tätä ja halutaan kaikkea... Mutta ikinä siis ei oo asiat hyvin. Niinpä oonkin tässä miettinyt, että onko oikeesti ihmisillä noin vaikeeta kaikki vai miten? Kun en vaan ymmärrä.

Ja ei, ei mullakaan ole elämä aina ruusuilla tanssimista, on ollut välill pahojakin karikkoja ja vaikeaa, mutta en mä silti viittis valittaa kokoajan. Ja muutenkin, tulee sellainen olo että mistään kivasta ei saa iloita vaan sitten katsotaan jo oudosti...

 

[Manna]

Et ole outo. Sinun kaltaisia ihmisiä pitäisi olla maailmassa enemmän

 

[Tervettä meininkiä]

Luulenpa, että olet vain mieleltäsi perusterve ja tasapainoinen, ei sen kummempaa.

 

[shakkiruutu]

Mäki olen yleensä iloinen. Tai no liian usein mä tiuskin miehelle jotain turhaa kun se tulee kotiin, mutta nautin kyllä olostani ja elostani kotiäitinä.

Paitsi nyt muuton jälkeen oon ollu vähän maassa mut se alkaa pikkuhiljaa haihtua

 

[ööö]

mäkin mietin just aamulla kuinka onnellinen olen. mies lähti ihan innoissaan töihin, niin kuin yleensäkin. vauvan kuolemasta on jo tarpeeksi aikaa, että näkee hyviä asioita elämässä jo. elämä on oikeesti kivaa ja loppuu kuitenkin jossain vaiheessa, niin yritetään ottaa ilo irti. Mutta oon kyllä ollut onneton, jos esim. huonossa työpaikassa, enkä oo tajunnut vaihtaa vaan ollut vaan vaikka masentaa. Pitäis osata tehdä elämästä mahdollisimman hyvä niiltä osin kuin itse pystyy vaikuttaa.

 

[Odeka]

Olen kyllä kateellinen teille jotka osaatte iloita pienistäkin asioista.
Ite mietin tuossa yks päivä, kun itellä paha tapa haluta koko ajan jotain ja kaikki on muka jatkuvasti pielessä. Pysähdyinkin miettimään, että mitä kaikkea mulla jo on. Tosi kiva koti, mies, lapsi, toinen tulossa, ruokaa on ja kaikkee tarpeellista, monilla asiat huonomminkin.
Silti vaan oon sellanen turhanpäivänen kitisijä yleensä.. onneks mies saa palautettuu maanpinnalle ja paremmalle tuulelle sitten...

 

[sannulii]

mäkin olen yleensä sellainen että olen aihan arkipäivään tyytyväinne ja hyväntuulinen, mutta nyt raskaana, :kieh: pinna palaa ihan pienistäkin.. sanoi mun mieskin, että pian saan takaisin mun oman vaimon sieltä..

 

[ap]

mäkin mietin just aamulla kuinka onnellinen olen. mies lähti ihan innoissaan töihin, niin kuin yleensäkin. vauvan kuolemasta on jo tarpeeksi aikaa, että näkee hyviä asioita elämässä jo. elämä on oikeesti kivaa ja loppuu kuitenkin jossain vaiheessa, niin yritetään ottaa ilo irti. Mutta oon kyllä ollut onneton, jos esim. huonossa työpaikassa, enkä oo tajunnut vaihtaa vaan ollut vaan vaikka masentaa. Pitäis osata tehdä elämästä mahdollisimman hyvä niiltä osin kuin itse pystyy vaikuttaa.

Niin tottakai jokainen on joskus onneton, ja se sallittakoon kaikille, mutta lähinnä tarkoitin just sitä että kun ikinä ei ole mikään hyvin... Mutta liittyisköhän se muutenkin jotenkin tähän aikaan ja nykyiseen elämäntapaan..? Ja sen oon huomannut että monesti nää valittajatyypit on myös kovasti materian perään. Itse en taas niin välitä tavaroista, mulle tärkeintä on oma perhe ja yhdessäolo.

 

[vieras]

OLET ihan outo!!! Mua niin v'tuttaa kun mua v'tuttaa kokoajan ja kaikki mää oon aina äksyp'rkele kun ennen olin niin kiltti ja ihana- nyt katkera vanha p'ska.

Mutta onneks olkoon sulle

 

[ööö]

mäkin mietin just aamulla kuinka onnellinen olen. mies lähti ihan innoissaan töihin, niin kuin yleensäkin. vauvan kuolemasta on jo tarpeeksi aikaa, että näkee hyviä asioita elämässä jo. elämä on oikeesti kivaa ja loppuu kuitenkin jossain vaiheessa, niin yritetään ottaa ilo irti. Mutta oon kyllä ollut onneton, jos esim. huonossa työpaikassa, enkä oo tajunnut vaihtaa vaan ollut vaan vaikka masentaa. Pitäis osata tehdä elämästä mahdollisimman hyvä niiltä osin kuin itse pystyy vaikuttaa.

Niin tottakai jokainen on joskus onneton, ja se sallittakoon kaikille, mutta lähinnä tarkoitin just sitä että kun ikinä ei ole mikään hyvin... Mutta liittyisköhän se muutenkin jotenkin tähän aikaan ja nykyiseen elämäntapaan..? Ja sen oon huomannut että monesti nää valittajatyypit on myös kovasti materian perään. Itse en taas niin välitä tavaroista, mulle tärkeintä on oma perhe ja yhdessäolo.

oon kyllä huomannut samaa... ja joskus mietin onko se vain joidenkin tyyli puhua asioista, että aina valittaa... rassaa kyllä aina kuunnella. varsinkin kun oli paljon oikeaa surua, niin teki mieli jeesustella jokaiselle, että olisit onnellinen kun perusasiat on kunnossa. mutta eihän niin voi sanoa. joskus kai pienetkin ongelmat tuntuu suurilta jos ne kaikki kasaantuu... en mä tiedä. mutta oikeasti on ihana olla onnellinen. minuakaan ei ole kyllä koskaan materia niin kiinnostanut, että kovin masentaisi sen puute...