Oonks mä nyt loppuikäni sitten "vanhapiika"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja höh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

höh

Vieras
Vaikka ei kai se virallinen nimike enää oo.
Mutta kun erosta on nyt puoli vuotta ja tuntuu etten voi koskaan enää tuntea jotain ihmistä niin läheisesti kuin exää, tai päästää tähän arkeen saati lasten lähelle.
Ja mistä sellasen ehdokkaan edes löytäis kun en tykkää käydä missään illanvietoissa kovinkaan paljoa.

Ja jos jossain käy, ne varteenotettavat on joko ihan pikkupoikia ikänsä puolesta tai sitten liian vanhoja äijänköriläitä kaljamasuineen. =/

kai oon koko loppuelämäni ilman miestä.
 
Tarkoitan siis että kaikki jotka mua sillä silmällä katsoo on ihan liian nuoria, tiedä sitten että miksi.
Tekis mieli joskus sanoa että voi kuule, voisin olla sun äitis (melkein)!
 
Alkuperäinen kirjoittaja höh:
Oon jopa harkinnut ottavani exän takaisin kun kaipaa sitä kokonaista perhettä ja toista aikuista vaikka syyt miksi erottiin ovat edelleen olemassa.

No sitä nyt ei varmaankan kannata tehdä... Kyllä se arki siitä lähtee sujumaan ja varmaan löydät vielä jonkun siihen vierellesi.
Mie erosin kuukaus sitten ja vaikka kuinka haluisin että vieressä olis toinen niin takas en ala ottamaan.
 
Tarvit aikaa. Aikaa itsellesi, aikaa vanhojen asioiden käsittelyyn, aikaa lasten kanssa, aikaa siihen, että uskallat avata sydämesi uudelleen. Se uusi kumppani tulee elämääsi, sitten kun on tullakseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aurinkokunta:
Anna ajan kulua... ½ vuotta on kuitenkin tosi lyhyt aika.
Ja älä etsi etsimällä, onni kävelee tielle yleensä silloin, kun sitä vähiten odottaa :)

Niin kai se on.
En toisaalta olisi valmiskaan vielä mihinkään uuteen.
Mutta tuntuu vaan siltä että en voi koskaan enää ottaa tosissani ketään muuta miestä. =/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vartooja:
Alkuperäinen kirjoittaja höh:
Oon jopa harkinnut ottavani exän takaisin kun kaipaa sitä kokonaista perhettä ja toista aikuista vaikka syyt miksi erottiin ovat edelleen olemassa.

No sitä nyt ei varmaankan kannata tehdä... Kyllä se arki siitä lähtee sujumaan ja varmaan löydät vielä jonkun siihen vierellesi.
Mie erosin kuukaus sitten ja vaikka kuinka haluisin että vieressä olis toinen niin takas en ala ottamaan.

joo kyllä ne negatiiviset asiat tulee mieleen aina jos tuota vähääkään harkitsen.

Nyt olis niin kiva tehdä joku kesälomareissukin, mut olis paljon kivempaa jos olis se toinenkin.

Kaikki tuntuu niin väkisin yrittämiseltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piparjuuri:
Tarvit aikaa. Aikaa itsellesi, aikaa vanhojen asioiden käsittelyyn, aikaa lasten kanssa, aikaa siihen, että uskallat avata sydämesi uudelleen. Se uusi kumppani tulee elämääsi, sitten kun on tullakseen.

Aika auttaa toivottavasti.
Ja ehkä se että lapset kasvaa.
En tiedä, kuka mies edes haluaisi naisen jolla on lähes suurperge jo valmiina???
 

Yhteistyössä