Opi lisää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pulmikas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pulmikas

Vieras
Kaipaisin neuvoja. Miten saisin tämän iänikuisen ongelman pois päiväjärjestyksestä?
Eli kaikille pitkässä suhteessa oleville ihmisillehän tämä on tuttu. Miehen kanssa on ihanaa sängyssä aina silloin, kun sattuu olemaan noin niinkuin itsestään tosi seksinhimoisella tuulella, asiat sujuu nopeasti eteenpäin, orgasmikin on helppo saada, ja mies tuntee itsensä tosi äijäksi kun saa naisen kuumenemaan. Mutta se tapahtuu harvoin, yleensä seksi menee vähän ohi kun mies ei syystä tai toisesta anna tarpeeksi aikaa eikä näe tarpeeksi vaivaa esilämmittelyvaiheelle..
Eli en ehdi kiihottua tarpeeksi ennen yhdyntää, ja siitähän seuraa kipuja ja hiertyneitä limakalvoja. Kipujen ja hitaamman lämpenemisen takia minua nolottaa,ja seksi alkaa jännittää... Lisäksi oma kroppa hävettää, vaikka hoikka olenkin, ja senkin takia seksi tuntuu pelottavalta, ja on vaikea rentoutua ja nauttia. Niinpä en yleensä yhdynnässä saa orgasmia, ja se aiheuttaa miehelleni huonommuuden tunteita, itsetunto-ongelmia, turhautumista ja huonoa omatuntoa..Mies saa nautintonsa myös siitä, kun itse nautin, ja jää jotain vaille kun en tule.Ja se särkee sydämeni, koska en muuta tahtoisi kuin tehdä hänen elämästään onnellista. Aikaisemmin sain orgasmeja yhdynnässä, koska mies lämmitteli minua kärsivälisemmin..
Ollaan puhuttu asiasta todella usein ja avoimesti, olen kertonut mistä pidän, kokeillaan aina välillä uusia juttuja ja muu seksi sujuu ihanasti. Suhde on muuten kuin unelma, ollaan mielettömän rakastuneita ja osoitetaan hellyyttä toisillemme jatkuvasti. Mies on romanttinen ja toivoo minun nauttivan, mutta ei tee tarpeeksi sen eteen, että kiihottuisin.

Tässä miehille siis vinkkiä (jotka toimii ainakin minulla mainiosti): pidä naistasi kokonaisvaltaisesti hyvänä!Unelmien esileikki voisi mennä esim. näin: Saan tehdä itse aloitteen suutelemalla miestä pitkään ja kiduttavan hitaasti, aletaan hyväillä toisiamme samalla vaatteiden päältä.. Selästä, niskasta, hiuksista, rinnasta ja pakaroista.. Kaadan miehen sänkyyn ja makaan päällä suudellen ja imien kieltä, ja annan hänen hyväillä vartaloani, kiehnään itse häntä vasten ja nautin hänen lämpimästä rintakehästä, huulista ja tuoksusta.. Istun miehen sylissä ja riisun häneltä paidan, hyväilen rintaa ja niskaa, suutelen kiihkeästi ja annan miehen rutistaa minua itseään vasten... Tässä vaiheessa ihanalta tuntuu myös tuntea miehen etumuksen kovuus housujen läpi.. Annan miehen riisua paitani, hyväillä paljasta selkää ja puristaa ja hyväillä rintoja, suudella ja imeä niitä ja kaulaa.. Mies riisuu rintsikkani ja kaataa minut selälleni sängylle, nuolee ja kiusoittelee nännejäni ja painaa huulilleni ja kasvoilleni kuumia suudelmia.. Riisun häneltä paidan ja avaan housut.. Hyväilen hänen kaluaan hellästi boxereiden läpi,katselen hänen nauttivaa ilmettään ja vastaan kiihkeisin suudelmiin... Riisun miehen housut kokonaan, vedän hänet uudestaan päälleni ja kiedon itseni hänen vartalonsa ympärille.. Hän suutelee minua, hyväilee reisiäni ja alavatsaani , nuolee kroppaani ja suutelee kylkiäni kiusaten.. Hyväilee taas reisiäni, painaa kätensä housujen päältä niiden väliin ja hieroo koko aluetta kiusaten ja nauttien kun kiihotun ja hengitykseni kiihtyy.. Mies riisuu housuni, nuolee ja suutelee alavatsaani ja kiusaa pikkareiden päältä suulla ja käsillä.. Hän asettuu viereeni ja jatkaa hyväilyään samalla kun suutelemme kiimaisina, hieroo minua kiusaten niin että olen pikkareiden läpi kostea,ja antaa minun riisua hänen boxerinsa ja tarttua kaluun, leikkiä sillä ja nuolla sitä.. Mies riisuu pikkarini ja ottaa minut syliinsä..Kiehnään vartaloani häntä vasten, annan hänen hyväillä klitoristani ja työntää sormensa (yhden!) sisääni hitaasti.. Hieron itseäni hänen kaluaan vasten, kidutan meitä kumpaakin antamalla hänen kalunsa liukua minua vasten, haaroissani,edes takaisin (mutta ei vielä sisälläni) ja painan hänet selälleen.. Asetun hänen kasvojensa päälle niin, että hän juuri ja juuri yltää lipomaan klitoristani kielellään... Sen kauemmin tuskin kestäisin enää, tuossa vaiheessa se kaivattu kiima olisi jo räjähdyspisteessä!
Miten saisin mieheni tekemään nuo asiat, kun hän vaikuttaa kyllästyneeltä leikkimään kanssani ja valmiilta siirtymään itse asiaan jo kun olemme saaneet paidat ja housut pois? (Kuten ehkä huomasitte, tykkään kun minut kiusataan lähes huipulle, koska saan niin harvoin kiihottua omaan tahtiini! Jatkuva itsensä hoputtaminen laskee tunnelmaa pahasti..) Miten saisin hänen mielenkiintonsa ja kiihotuksensa pysymään niin kauan, että ehtisin mukaan?Kuinka oppisin pitämään kroppaani kauniina ja saamaan rohkeutta?Pukeudun seksikkäisiin vaatteisiin, ja kuulen mieheltäni todella usien kehuja, mutta silti arastelen ja masentelen kehoani..Kertokaahan siskot myös, mikä teidät saa kiihottumaan, ehkä nuo epätietoiset miehet lukevat näitä ja oppivat! :)
 
Kertomasi toiveet ja menettelytavat ovat juuri sellaiset, joita jokainen kunnon mies noudattaa ja toteuttaa vaimonsa kanssa. Oletteko suhteellisen nuoria vielä vai miksi mieheltäsi unohtuu se, mitä olet toivonut hänen ottavan huomioon? Tosin jotkut eivät opi koskaan - ikävä kyllä.

Ei kai siinä ole muuta neuvoa, kuin puhua ja puhua. Kertoa juurta jaksaen, mitä sinä tunnet, unohtamatta sitä, mitä tunnete epäonnistumistenkin myötä. Kysyä sitä, miksi hän unohtaa.

Olisikohan teille apua vaikka John Grayn kirjasta Mars ja Venus vuoteessa (muutkin Grayn kirjat ovat lukemisen arvoisia) Seksielämässä pitäisi olla vaihtelua: välillä pitkäkestoista ja äärimmäisen nautinnollista gourmet-seksiä, välillä ""tavallista"" ja joskus mies kaipaa myös aivan pikapanoja. Silloin ei tarvitse ajatella muita kuin itseään :)
Olisiko sinun itsetuntosi päässyt jotenkin alamaihin, kun miehesi kehuista huolimatta tunnet vartalostasi alemmuutta. Ihan suotta, kuten olen rivien välistä lukevinani.
 
Sun pitää olla sinut itsesi kanssa Jos kaihdat itsesi alastomuutta,etkä osaa olla vapaasti alasti ollessasi...et varmaan voi nauttia miehesi hyväilyistä niin kuin pitäis Mä itse olen aika lihava(vajaa 90kg) mut pystyn olemaan miehen kanssa vapaasti alastomanakin...en ajattele sängyssä läski-makkaroitani Hyvä seksi vaatii vapautuneen olon,ei turhia ajatuksia omasta alastomasta itsestä
 
Onhan tuota Grayn planeettaopusta tullut luettua, hieman stereotyyppistä meininkiä siinä, mutta myös uskomattoman paljon osuvia juttuja! Voisin kyllä lukea muitakin vastaavia kirjoja. (Olen sitä tyyppiä, joka haluaa opiskella parisuhdetta oikein nöyrällä asenteella, heh..)
Nuoriahan me,ja osa tilannetta on toki se, että innokkaana miehenä hän kiihottuu hyvin nopeasti. Ymmärrän kyllä, että silloin kun itse olisi jo valmis, on varmasti rasittavaa jäädä työstämään toista, koska oma kiihotustila voi lähteä laskuun, ja se on noloa! Minä jos joku tiedän... Tiedän kyllä, että opettelun halun puutteesta ei ole kyse, ehkä hän ei vaan ymmärrä että naisena saatan vaikuttaa jo valmiilta, mutta vaikka olisinkin kostea, se ei tarkoita sitä että olisin päässyt jo oikeaan tunnelmaan tai että olisin muulla tavoin kiihottunut.
Pikaisia on silloin tällöin, ja tykkään niistäkin. Muistan myös antaa hänelle muutakin seksiä,vaikka välillä sekin harmikseni jännittää.
Nuo itsetunto-ongelmat voi johtua siitä, että olen saanut paljon negatiivista palautetta ja jopa kiusaamista osakseni ulkonäön takia, vaikka niistä ajoista on jo kauan, eikä minulla ole syytä ottaa paineta vanhoista jutuista. Mutta nimittelyt jäävät päähän kaikumaan, eikä ole naisena ihan helppoa ajatella olevansa kaunis, kun joka paikasta tulvii supermallin näköisiä (tosin varmasti tietokonekäsiteltyjä) naisten kuvia...
 
Kiitos rohkaisevasta kommentistasi. Ilman itsevarmuutta on tosiaan vaikeaa olla seksikäs ja rentoutua, ja ainakin itselläni se menee juuri niin ,että ellen rentoudu ja ole vapautuneesti, en pysty saamaan orgasmia,ainakaan helposti. Kummallista, että sängyssä itsevarmuuteni luhistuu, kun muuten olen rohkea ihminen!
Olen ollut vaihtelevasti hyvinkin aallonpohjalla oman vartaloni ja painoni kanssa jo vuosia ennen nykyistä suhdettani,sekä muiden ihmisten kommenttien että oman itsekriittisyyteni takia kai. Mieheni saa minut tuntemaan itseni jo paljon paremmaksi, ja itsetuntoni on suhteemme ajan ollut korkeammalla kuin koskaan! Kuitenkin epävarmuuteni vielä heijastelee sänkyelämäämme, ja se harmittaa..
Kertokaahan siis, miten olla sinut itsensä kanssa? Olen huomannut, ettei se onnistu noin vain...
 
Olen samaa mieltä Grayn kirjasta: osa kategorista, mutta suurin osa aivan hyvää ""opetusta"". Onko miehesi lukenut oppaita? Mikäli ei, yritä saada hänet lukemaan, ei siitä ainakaan haittaa ole :) Hyvin varustetusta kirjastosta ja kirjakaupasta löytyy muitakin. Eräs parhaista mielesstäni on Harville Hendrixin ""Kaikki se rakkaus, mikä sinulle kuuluu"" (muistaakseni nimi on tuo). Hyllyssä oli monia kirjoja, mutta penskat ovat näköjään vieneet.

Nuorena mies on kärsimätön, kuten sanot ja haluaa ""heti pukille"". Mutta jos haluaa ottaa kumppaninsa todella huomioon, voi sitä nuori mieskin kehittyä.. Kirjoista puheen ollen apua saattaisi olla esim Stanwayn kirjasta Aistillisen rakastamisen opas. Muitakin on. Hyvä on myös Kari Heusalan ""Naisen seksuaalisuus"" - varsinkin miehen lukea.
Kiihottumisen laskua ehkä pelkäät suotta. Kun mies saa lisää kokemusta ja kärsivällisyyttä toteutuu se vanha sanonta, että ""jokainen minuutti pillua nuollessa tietää milliä lisää munanvarteen"".

Sinä voit opettaa miestäsi kertomalla reilusti sen, että et ole vielä valmis ja haluaisit enemmän kiihotusta. Kerrot, mitä toivot ja mikä tuntuu erityisen hyvältä. Kyllä ymmärtävä ja oppimishaluinen mies toiveesi toteuttaa. Välillä miehen mieliksi niitä pikaisia, niin tasapaino säilyy. Kun osaat käsitellä häntä oikein, (vähän negatiivisesti ilmaistu, mutta ajatus on juuri se) hyvä rakastaja on sinulla sängyssäsi.
Negatiivinen palaute pysyy mielessä, mutta sinulla ei ole muuta keinoa, kuin yrittää unohtaa ne ja uskoa siihen, mitä miehesi sanoo. Keskustelemalla ja kertomalla pelkosi ja toiveesi saat hänet varmasti ymmärtämään oman tilanteesi. Ja mikä parasta, pääset myös entisten kokemustesi yli. Se ei välttämättä tapahdu päivässä eikä kahdessa, vaan pikkuhiljaa.
Supermallit voit unohtaa tyystin. Rakastava mies ei niistä perusta, vaikka joskus kenties vähän vilkaiseekin - todetakseen, että oma rakas on se paras.
 
Olen Heusalan kirjoja ajatellut ostaa omaksikin,vaikka en ole vielä lukenut,selannut vain. Kiitos lisävinkeistä, pitääpä käydä kirjaston hyllyllä...
Tuosta että suoraan kertoisin että kaipaan lisää aikaa ja hyväilyjä, on tullut kaksipiippuinen juttu.. Useinhan käy näin, että rakastelemme, ja mies hetken hiljaa oltuaan kysyy, mikä meni mönkään,kun en tullut.Tunnemme toisemme niin hyvin, että hän kyllä näkee jos minua sattuu, tai jos kiihotukseni häipyy pois. Vaikka minulla olisikin ollut hauskaa, en voi olla (hienovaraisia sanankäänteitä käyttäen) kertomatta,etten oikein ehtinyt mukaan,ja ehdotan että jospa ensi kerralla saisin lisää aikaa ja huomiota. Tästä mies ikävä kyllä usein harmistuu ja vaikka kerron, että hauskaa oli kuitenkin, ei se lohduta. Hän tuntee itsensä huonoksi rakastajaksi, vaikka yritän selittää, että jos minulla olisi enemmän aikaa ja vähemmän paineita, tulisin kyllä, eikä hänessä itsessään ole vikaa.
Toinen tie käy yleensä näin, että esileikin lomassa näytän ja kerron suoraan, mistä pidän,mutta mies harmikseni alkaa kerätä paineita: ensin hän tekee minulle niitä mukavia asioita, joita pyydän, ja hyvin tarkkaavaisena seuraa jokaista liikettäni ja reaktiotani. Kun tuollaisen valvonnan alla alan jännittää entistä enemmän, hän pettyy siihen etten kiihotukaan, vaikka annoin ymmärtää että haluan seksiä,ja tottakai menettää myös oman kiihotuksen tunteensa,omien sanojensa mukaan liian odottelemisen takia. Joskus tilanne menee niin pitkälle,että hän yhdynnän aikanakin vain katsoo minua ja yrittää mukailla tuntemuksiani,ja se tekee minut hulluksi! Siinä on mahdotonta rentoutua, ja jälleen hän harmittelee kun en saa orgasmia vaikka mitä tekisi. Joskus kun pyydän hieman lisää aikaa kiihottuakseni, hän alkaa passivoitua, lopettaa hyväilyt ja on vain paikallaan ja odottaa että kiihottuisin itsestään!
Poden siis huonoa omatuntoa myös siitä, että niin usein latistan hänen hyvän olonsa, ja siksi jännitän ja tunnen itseni entistäkin huonommaksi.
Ongelma on osittain myös siinä, että koska seksimme on jonkin verran vähentynyt näiden asioiden takia, hän hyörii ympärilläni jatkuvasti,suorastaan vonkaa aika ajoin. Koen moisen innokkuuden ahdistavaksi,ja paineeni vain kasvavat kasvamistaan.. Jos hän vain hillitsisi itsensä ja jättäisi minut rauhaan edes hetkeksi, tekisin mielelläni aloitteen. Minun vain täytyisi saada unohtaa seksipaineet ja koko seksi ylipäätänsä ennen kuin voisin taas haluta ihan itse. Tästäkin olen kertonut, mutta mies ei tunnu oikein ymmärtävän,vaan harmistuu siitä etten tee aloitetta. Kysehän ei ole siitä,etten haluaisi, vaan siitä etten saa tilaisuutta tehdä asioita omaan tahtiin.
Monimutkaista! :D
 
Monimutkaistahan se joskus on :) Mutta samalla myös haasteellista.
Heusalalla on myös miehen seksuaalisuutta käsittelevä kirja ""Asento - lepo"". Liekkö otettu uusi painos, edelinen oli jossain vaiheessa loppu.

Vaikuttaa siltä, että teidän seksielämämme vaikeudet kulminoituvat liikaan yrittämiseen. Kumpikin haluaa tuottaa toiselle mielihyvää mahdollisimman paljon, ja jos se ei onnistu täysin, seuraa pettymys.

Ehkä teidän kannattaisi kokeilla sitä seksuaaliterapiasta tuttua kuviota, että toinen hyväilemällä kiihottaa kumppaninsa laukeamiseen saakka. Mitään velvollisuutta vastavuoroisuuteen ei ole. Sinä voisit tyydyttää miehesi ensin, jotta hän pääsisi miehen päämäärään: pikaiseen laukeamiseen. Mies voisi sitten ajan kanssa kiihottaa sinua rauhallisesti niin kuin toivot. Sinun täytyisi rentoutua ja vain ottaa vastaan se, mitä miehesi tekee - vain nauttien käsillä olevasta hetkestä. Kummankaan ei tulisi pettyä siihen, jos kaikki ei menekään kuten oli suunniteltu. Kuten sanottu, aikaa se vaatii ennenkuin pääset eroon aikaisemmista kokemuksistasi.

Vonkaamisellaan mies osoittaa vain sen, että rakastaa sinua. Seksi parisuhteessa on hänelle rakkauden osoitus häneltä sinulle.

Jos mies oppii ""hidaskätiseksi rakastajaksi"" hän saa ennen pitkää lämmitettyä naisensa tämän toivomalla tavalla. Miehelle on ainakin nuorempana vaikeaa ymmärtää naisensa tarpeita, koska hän ei itse koe samalla tavalla. Mutta aina voi oppia uutta, jos on siihen halua.
Kannattaisiko teidän ajatella seksuaaliterapiaa?
 
Mitäs ihmettä tämä on? Ei kai seksin saloja kirjoista opita tai Ellien palstoilta???? Nyt,nyt. Keskustelkaapa vaan rohkeasti kumppaneidenne kanssa siitä, mitä kumpikin haluaa ja mikä tuntuu hyvältä. Voihan näitä juttuja tietysti soveltaa yms. Tärkeintä on kuitenkin yhteunen nautinto, eikä mikään toisen mieltymysten täyttäminen. Tässä taas tätä MINÄ,MINÄ,MINÄ ajattelua! Siksi toisekseen, kukapa sitä aina jaksaa miellyttää. Erilaiset kokeilut ja sellaiset tietysti luovat uutta tunnelmaa seksielämään. Se on vaan näköjään niin, että ne huonoimmat kokemukset jäävät aina päälimmäiseksi ja sit alkaa haukku. Muu on pois pyyhittyä... Ne naiset, ne naiset...
 
Taas yksi, joka luulee tietävänsä kaiken luonnostaan. Sisälukutaitokin ja ainakin luetun ymmärtäminen vaatisi kohennusta. Eikö ap juuri kerro siitä, että he ovat puhuneet puhumasta päästyään. Ongelma onkin siinä ""yhteisen nautinnon"" hakemisessa. Kun se ei onnistu, silloin tarvitaan apua niistä sinun halveksimistasi kirjoista, keskustelupalstoilta tai asiantuntijoilta. Naisten syyllistämisellä et pääse puusta pitkään.
 
En mä kyllä niitä kirjoja millään lailla halveksi. Saahan sieltä neuvoja ja vinkkejä. Jos se joitain auttaa, niin hyvä niin. Kyllä kokeilla kannattaa, saattaahan se tie taivaaseen sitä kautta löytyä. Enkä mä naisia syyllistä sen enempää kuin tekään miehiä syyllistätte....
 
Nyt on hyllyssä tuo ""Miehen seksuaalisuus""-niminen opus, ja ""Naisen seksuaalisuus"" on ilmeisesti huomenna hankinnassa. Ensin mainittu on jo puoliksi luettu,ja vaikka aika paljon sisältääkin asioita numeroina (stereotypian mukaan kai helpompi esitystapa miehille,heh..),olen tykännyt kovasti.Mielenkiintoista luettavaa.Toivottavasti solmut selviävät!
Jonkin verran harrastetaankin silloin tällöin tuota ainoastaan toiseen osapuoleen keskittymistä,ja mukavaahan tuo.( Mieheni on aivan loistava suustaan... ;D ) Siinäkin tosin se tilanne,jossa itse olen passiivisena,kilpistyy usein täysin turhaan jännittämiseen. Sehän johtuu siitä, että mies tuntuu pitävän minua hyvänä lähinnä siksi, että saisin orgasmin,ja sepä sitten taas aiheuttaa paineita minulle. Suorastaan naurettavaa, mutta minkäs teet..
Minusta on kieltämättä vähän harmillista,että silloin kuin itse teen vastaavia asioita hänelle (useimmiten yhdyntöjen lisäksi ainakin kerran viikossa),hän haluaa tulla nopeasti,kun itse mielelläni kiusaisin ja kiduttaisin edes muutaman minuutin pidempään. Mutta jos hän tuosta pitää ja se tekee hänet tyytyväiseksi,niin toki teen niin kuin hän haluaa.
Vonkaamisesta puhuttaessa voisin sanoa, että minua ei häiritse se,että mies haluaa ja rakastaa seksiä kanssani,vaan se,miten hän aloitteen tekee. Iholle tunkeminen (äkkiarvaamatta ja riehakkaasti) ja ihme nylkytys ruumiinosiani vasten ei tuo muuta kuin lisäpaineita,eikä ole kovin romanttista.. (Ja romanttisuus on minusta hyvä juttu,varsinkin silloin kun toisella on pelkoja,epävarmuutta omasta kehosta ja jännitystä.) Olen tästäkin yrittänyt sanoa,että kaipaan vähän hienovaraisempaa lähestymistapaa,mutta ei tunnu tehoavan.Ehkä hän ei vain muista olla kiltisti,kun himottaa. Voi hyvinkin olla,että juuri siksi hän ei muista tai osaa toteuttaa toiveitani,koska on itse niin erilainen. Miehet kokemukseni mukaan pitävät enemmän suorasta lähestymistavasta ja nopeasta esileikistä,ainakin useimmiten. En kuitenkaan vaadi mitään useiden tuntien leikkejä tai yhdynnässäkään enempää kuin ehkä kymmentä minuuttia. Eihän se ole paljoa.
Terapiaan ei ole rahaa eikä aikaa,mutta kirjat ym.tieto auttaisivat varmasti.
En vain ymmärrä,miten mies suhteemme alussa jaksoi leikkiä kanssani joka tavalla ja pitkäänkin,vaikka välimatkojen takia oli ollut ilman yhteistä seksiä jopa viikkoja,kun nyt kun asumme yhdessä,hän haluaa kaiken hauskan heti. Minulle se pääasia on kuitenkin juuri se esileikkivaihe,tai oikeastaan tarkoitan ettei yhdynnästä ole mitään iloa ilman sitä. Aikaisemmin seksiä saattoi olla 8 kertaa vuorokaudessa,ja olimme molemmat parhaimmillamme vasta kolmannella kerralla,mutta nyt liian vähäisestä kiihottumisesta (jolla tosiaan on osansa miehen kärsimättömyydellä) johtuen limakalvoni rikkoutuvat jo ensimmäisellä kerralla,ja kivut muilla kerroilla ovat niin kovat,ettei niitä tulekaan kuin korkeintaan kaksi,joista en itsestäänselvästi pysty nauttimaan.
Pakko kai puhua vain lisää.
 
Lue ennen kuin arvostelet.
Ensinnäkin,todellakaan en miestäni (tai muitakaan) haukkunut,vaan kerroin että haluan hänen olevan onnellinen ja tyytyväinen.
Toiseksikin,mielestäni kyseistä ""MINÄ,MINÄ,MINÄ""-ajattelua ei edusta se,jos lähes aina suostun seksiin vaikka en itse saa orgasmia,vaan lähinnä kipuja. Jaksan myös antaa miehelleni muuta seksiä,koska rakastan häntä. Ja onko itsekästä kainosti toivoa edes vähän jotain (edes mukavuutta) itselleen kun harrastaa seksiä elämänkumppaninsa kanssa? minusta viestissäsi oli aistittavissa ikävä kaiku siitä ettei naisella olisi oikeutta toivoa nautintoa tai orgasmia.
Kolmanneksi: älä yleistä. Muilla naisilla ja minulla ei ole tekemistä toistemme kanssa tässä tapauksessa. En ole miehistä puhunut mitenkään pahasti,ja jos joku muu on,se ei ole minun ongelmani.
Ja viimeiseksi: neuvoja pyysin,ja kuten kerroin,keskusteltu on. Halusin vain kuulla muiden mielipiteitä,koska omia asioita tarkastelee joskus turhan yksiulotteisesti.
Onnea lukutaidon opetteluun..
 
Tuossa yllä ""toinen mies"" kirjoittaa: <Kiihottumisen laskua ehkä pelkäät suotta. Kun mies saa lisää kokemusta ja kärsivällisyyttä toteutuu se vanha sanonta, että ""jokainen minuutti pillua nuollessa tietää milliä lisää munanvarteen"".>

Tuo saattaa nuorilla pitää paikkanasa, mutta itselle on ihan tuttua, että kun kumppania on viritellyt ja pidellyt hyvänä huipennukseen saakka - mikä voi viedä joskus 15 minuuttia joskus ihan hyvin tunninkin - niin siitä omasta halusta joka sai alunperin ryhtymään koko hommaan ei kenties ole jäljellä enää mitään. Sitten vain hampaat pesemään ja kurlauksen jälkeen vaikka kahvin keittoon.

 
Mieheni tunnen,ja välillä käynytkin näin,että miehen fiilikset ovat ehtineet ohi. Tämä tosin tulee yleensä vain silloin,kun hän huomaa minun jännittävän,ja siis tietää etten ole kiihottunut vaikka vaivaa olisi nähty paljonkin. Silloin paha mieli aiheuttaa laskuja.
Pidän häntä myös tottakai hyvänä esileikin aikana,ja pitäisin enemmänkin,ellei kaveri käskisi lopettamaan ettei kiihotu liikaa. :D
 
Se mitä kirjoitat tässä viestiketjussa miehesi käyttäytymisestä (mm halu laueta pian, lähestyminen seksin toivossa jne.) on kuin suoraan Grayn kirjasta. Vaikka kirjaviisaudesta voidaan olla monta mieltä, ei tiedon hankkiminen koskaan ole pahasta. Sen soveltaminen käytäntöön on sitten jokaisen oman mielikuvituksen asia. Ei kirja kädessä toki tarvitse sängyssä olla! Jos hän ei ole lukenut parisuhdeoppaita, voisit pyytää häntä lukemaan, ehkä hän silloin muistaisi sinun toiveesi pidempään.

Totta on, että jännittäminen tappaa halut sekä miehellä että naisella ja naisella myös kyvyn orgasmiin. Siitä jännittämisestä sinun tulisi vaan itsesi rentouttamalla päästä pois. Keskustella miehen kanssa siitä, että ei se maailmaa kaada, jos ei onnistukaan joka kerta naiselleen orgasmia tuottamaan.

Kertomastasi päätellen kuulostaa vielä siltä, että teillä määrähakuisuus korvaa laadun. Ei kahdeksan kertaa - tai vähemmänkään pitäisi olla tavoitteena (ehkä ei olekaan), vaan se, että se yksikin kerta on hyvä. Jos kertoja tulee enemmän, sehän on vain bonusta.
 
Toki tuo mies onneksi lähestyy muullakin tavoin,ja vietämmekin suuriman osan yhteisestä ajasta alasti ja hyvin lähellä toisiamme,nukumme alasti kainalokkain,käymme suihkussa yhdessä ja kuljemme ulkona käsi kädessä. Monelle miehelle noin paljon läheisyyttä aiheuttaisi ahdistusta ja vastareaktioita,mutta omani tuntuu olevan omimmillaan juuri silloin kun vietämme aikaa lähekkäin,eikä kapinasta ole merkkiäkään. Onkin ehkä jopa vähän ristiriitaista,että hän normaalisti on niin hellä ja huomaavainen,mutta käyttäytyy kuin koira juuri silloin kun pitäisi varoa olemasta liian innokas. Kai ainakin tässä tapauksessa himo laittaa pään sekaisin..
Siksi juuri usein harrastammekin monia lyhyitä akteja peräjälkeen,sillä silloin harvoin kun osaamme olla rentoina, molemmilla (varsinkin hänellä) on valtavat seksuaaliset paineet,joita ei saa kontrolliin kuin purkamalla ne seksillä. Siksi usein vasta kolmas kerta on paras,koska olemme jo hieman rauhoittuneet,ja mies jaksaa pidempään kuin muutaman minuutin.. Toisaalta onnistunut seksi ilman että kumpikaan on pettynyt itseensä tai toiseen (ja olen itse pääsyt mukaan,hip huraa),tuottaa rennomman olon ja seksiä on mukava sitten harrastaa koko loppupäivä. :D
Nyt mies on ainakin kiinnostunut lukemaan tuon ""Naisen seksuaalisuuden"",ja taannoin luki kyllä lainaamaani Suzi Godsonin ja Mel Agacen ""Seksikirjaa"" mielellään. Arvostan sitä että hän yrittää ymmärtää minua,vaikka ei aina onnistukaan.Myönnän olevani varmasti erittäin haasteellinen tapaus syömishäiriöineni ja masennuksineni...
 
Eipä tuossa teillä taida muuta vaihtoehtoa olla, kuin hankkia tietoa, puhua ja antaa aikaa sekä itselle että toiselle päästä yli entisistä huonoista kokemuksista. Kärsivällisyys palkitaan - jos homma ei luonnistu tänään tai vielä muutaman viikon päästäkään, toivoa ei pidä menettää.
 
Näinhän se kai on. Rakkautta ja läheisyyttä suhteessamme kuitenkin riittää,joten uskon että asiat kääntyvät oikein päin. Onhan tässä elämä aikaa opetella olemaan toiselle juuri se ainoa oikea. :)
Kiitos asiallisista kommenteistasi,on mukavaa että tämän viestiketjun taso on pysynyt kohtuullisen hyvänä.
Tässä samalla peräänkuulutan kuitenkin vielä niitä ensimmäisessä viestissä mainitsemiani naisten neuvoja ja kokemuksia. Siis vielä kerran: miten olette ratkaisseet eritahtisuutenne aiheuttamat ongelmat? Mistä kiihotutte? Mitä erityisen kiihottavaa mies voisi tehdä, jota hän ei vielä tee?Miten kertoa miehelle asiasta loukkaamatta?Miten opettaa miestä tekemään itselle kivoja asioita? Miten itsetunto-ongelmista ja vääristyneestä ruumiinkuvasta pääsee yli? Miten suhtautua nykyajan mahdottomiin kauneusihanteisiin? Siinä hieman pohdittavaa.. :D
 

Yhteistyössä