opiskelut + vauvahaaveet

[Minni :)]

Itse olen vielä opiskelija, mutta vauvakuume on ollut jo pitkään kova. Olen koittanut saada opintoja vauhdilla eteen päin, jotta pääsisimme yrityksen aloittamaan. Tiedä sit miten kauan vielä jaksan odotella yrityksen aloittamista... Olemme vähän suunnitelleet, että jos syksyllä jätettäisiin pillerit pois.

Onko täällä muita vauvakuumeisia opiskelijoita? oletteko ajatelleet aloittaa yrityksen opintojen aikana / yritättekö saada lasta jo, vaikka opinnot ovat kesken?

Itseäni kovasti mietityttää kuinka sovittaa yhteen opinnot, työt ja sitten jos vielä olisi lapsi/-a... Arveluttaa jaksaako sitä kunnialla hoitaa kaikki.... Mitä muut opiskelijat olette ajatelleet selviävänne?

Tottakai vielä mietityttää monet muutkin asiat lapsiin ja yleensäkin elämään liittyen, kuten parisuhde, olenko valmis kasvattamaan lasta tms.

Kiva olisi kuulla muiden mietteitä näistä asioista .

 

[Prinressa...]

On täällä muitakin opiskelijoita...

Itse opiskelen ja ois opintoja vielä 2vuotta jäljellä, mies työelämässä. Yritys ollaan jo syksyllä aloitettu, kun aina voi välivuoden pitää. Aika näyttää milloin tärppää jos on tärpätäkseen. Tuu juttelemaan vaikka tuonne viilaajiin, meillä taitaa joku muukin opiskelija siellä...

 

[e-s]

Itse olen 26v toista ammattia opiskeleva nainen.Mies ollu nyt töissä,mutta hänellä opiskelut vasta edessä,toivottavasti ens syksynä aloittaa.Vauvakuumetta pukkaa,mutta mies sanoo että sitten vasta kun opiskelut ohi Itsellä jäljellä ehkä 3v ja miehellä kaikki vasta edessä joten aika kauan tässä täytyisi odottaa jos mies ei tosta innostu.Itse voisin kyllä opiskeluista taukoa pitää ja opiskella hissukseen (koska yksi lukion jälkeinen ammatti jo on) samalla töitä tehden jos lapsi olisi,mutta katsoo nyt.En haluaisi kovin vanhana ensimmäistä odottaa,mutta tärkeintä että kummatkin sitä todella haluavat...

 

[mii83']

En ole enää haaveilia, mutta kirjoittelen silti.

Esikoisen yritys alkoi siinä vaiheessa kun ajattelin vaihtaa opiskelupaikkaa. Pääsykokeissa olin sitten raskaana ja sain paikan. Koulu olisi alkanut syyskuussa kun esikoinen sitten syntyi marraskuussa. Ensimmäisen vuoden olin ihan kokonaan poissa. Aloitin opiskelut sitten seuraavana vuona ja esikoinen meni hoitoon 10kk ikäisenä. Mies on ollut koko ajan töissä.

Viime kesänä alkoi taas vauvatoiveet ja yrityskin alkoi. Tammikuussa sitten plussasin. Tulevaisuus ja uusi tulokas näyttää miten opiskelut ensi vuona järjestän. Joko jatkan koko ajan hiukan, tai olen puoli vuotta pois ja sitten jatkan hiukan tai sitten olen vuoden kokonaan pois.

Opiskelu+perhe+työ yhdistelmä on toisinaan todella rankka, mutta useimmiten antoisa. Työssä ja opiskelussa saan omaa aikaa ja sitten jaksaa uhmailevaa esikoista paremmin. Meillä lisärasitteena on ollut esikoisen sairastelut. Molemmat opiskeluvuoteni ovat menneet silleen että esikoinen joka kuukausi kipeänä. Ekana vuotena oli kaksi viikon sairaalapätkääkin. Toisaaltaan opiskelu on kärsinyt, mutta toisaaltaan rankkoina aikoina opiskelu on ollut pako paikka muusta arjesta. Kyllä sitä tuntee joskus itsensä huonoksi äidiksi vähäisen ajan takia, mutta noin on vain hetkellisiä aikoja. Kaikki tuntevat itsensä joskus huonoksi äidiksi, se vain on niin.

Yllättävän hyvin olen saanut kaikki kurssit läpi ja olen samassa aikataulussa muiden kanssa. Nyt tietenkin tulee viivytyksiä toisen lapsen myötä. Vankka tukiverkosta on ollut meillä ehdotonta, ilman mummoja ei oltaisi pärjätty näin hyvin. Välillä kyllä hirvittää miten toisen kanssa sitten pärjää, jos siitä tulee samanlainen sairastelija. Aika näyttää sen.

En ole ollenkaan katunut sitä että tein/teen lapset kesken opiskelun. Kyllä meitä on useita.

 

[Tildu]

Itse olin vuoden vanhan tytön yh, kun aloin opiskella ensimmäiseen ammattiini, en missään vaiheessa kokenut opiskelua ja pientä lasta liian rankaksi yhdistelmäksi. Tytöllä oli aivan ihana hoitotäti ja omat vanhempani olivat myös suureksi avuksi esim. joskus jos oli tenttiviikko tulossa, niin tyttö meni mummolaan koko viikoksi

Toinen lapsi syntyi kesken viimesein opiskeluvuoteni, avokin kanssa päätettiin ryhtyä yrittämään ehkä hieman aikaisessa vaiheessa, kun ajattelin ettei se välttämättä kuitenkaan tärppää niin äkkiä, mutta kuinka ollakkaan tärppi tuli heti ekalla yrittämällä valmistuin kuitenkin ihan suunnittelemassani aikataulussa, koulussa kannustusta tuli tosi hienosti ja joustoa myös muutamien kurssien suorittamiseen. Avokki oli juuri saanut omat opintonsa päätökseen eikä ollut vielä löytänyt töitä, joten hän oli vauvan kanssa kotona aina tarvittaessa.

Nyt olen juuri valmistunut toiseen ammattiin ja lapset ovat jo 6 ja 9vee. Tämäkin opiskeluaika on lasten kanssa sujunut melko kivuttomasti Lasten sairastuessa ei ole tarvinnut mitään erikoisjärjestelyjä keksiä, koska ei ollut koulussa mitään läsnäolopakkoa kursseilla ja rästissä olen käynyt tenttejä suorittamassa.

Välillä on tietenkin ollut sellaisia jaksoja että on ollut huono omatunto kun lapsille ei ole pahemmin jäänyt kauhean kiireen vuoksi aikaa, mutta hyvin on selvitty taloudellisessa tilanteessa ei nyt ole ollut hurraamista, mutta mielestäni emme ole joutununeet luopumaan mistään, tosin ei ole tarvinnut mitään etelänmatkoja suunnitella Siis, miehen palkalla ja minun opintotuella ollaan elelty viimeiset kolme vuotta

 

[Rouvakas]

Aiiii kiva täältä löytyi tämmönenkin topic, ite aloittelin tuota "koska olisi oikea aika vauvalle"-topikkia, sieltä siis hieman omasta tilanteestani. Pitääpä postitella tännekin aatoksia, kunhan lounastauko saa..

 

[Rouvakas]

Aiiii kiva täältä löytyi tämmönenkin topic, ite aloittelin tuota "koska olisi oikea aika vauvalle"-topikkia, sieltä siis hieman omasta tilanteestani. Pitääpä postitella tännekin aatoksia, kunhan lounastauko saa..

niin siis täällä: http://plaza.fi/ellit/perhe/keskustelu/t1591982