O
"opiskelija"
Vieras
jostain arvioinnista kiitettävän ja toisen kerran samasta jutusta hyvän?
Minulla oli tänään työssäoppimisen loppuarviointi ja täysin yllätyksenä - sain tulokseksi kiitettävän. Tosin meillä on työssäoppimisen ohjaajan kanssa synkannut hyvin yhteen ja hänen kanssaan on ollut mukavaa tehdä töitä. Hän antoi myös todella hyvän palautteen minusta.
Mutta toisaalta en jotenkin osaa iloita tuosta kiitettävästä, koska luulen, että näytön arvioinnista kuitenkin saan H 2:sen eli hyvän. Koska minusta tuleva näytön arvioija on toisaalta ihan jees tyyppi ja toisaalta taas ei. Minua häiritsee näytön arvionnissa se piirre, että jos olen jotain työtä tekemässä, hän puhisee siihen malliin, että vauhtia jo hommiisi ja olet täysi tossu. Hän myös tekee jotenkin rutiininomaisesti työtehtävät. Hän myös jotenkin ohjailee tekemisiäni ja siinä sitten osittain katoaa minulta oma-aloitteisuus, ryhdyn vain kuulostelemaan, että minne hän seuraavaksi minut käskee menemään.
Harmittaa, kun kahdessa aiemmassakin työssäoppimisessa on mennyt niin, että ohjaajan kanssa on kemiat pelanneet yhteen. Mutta sitten näytön arvioijasta en ole pitänyt yhtään, vaikken sitä hänelle näytäkään. Tosin viime keväänä jännitin niin rajusti näyttöviikolla näytön arvioijaani, että sössin kerran hommat ihan kunnolla ja hyvä etten saanut paniikkikohtausta.
Mutta on tosi harmillista se, että joutuu näyttöviikolla jännittämään näytön arvioijaansa. Eikä voi omalla luontevalla tavallaan tehdä töitä vaan koko ajan vain pingottaa ja pohtii, että olenko tehnyt nyt oikein vai onko tässä työtavassa arvioijan mielestä jotain sanomista. Sitten siinä pian käy niin, että kaikki menee täysin metsään ja mönkään.
Minulla oli tänään työssäoppimisen loppuarviointi ja täysin yllätyksenä - sain tulokseksi kiitettävän. Tosin meillä on työssäoppimisen ohjaajan kanssa synkannut hyvin yhteen ja hänen kanssaan on ollut mukavaa tehdä töitä. Hän antoi myös todella hyvän palautteen minusta.
Mutta toisaalta en jotenkin osaa iloita tuosta kiitettävästä, koska luulen, että näytön arvioinnista kuitenkin saan H 2:sen eli hyvän. Koska minusta tuleva näytön arvioija on toisaalta ihan jees tyyppi ja toisaalta taas ei. Minua häiritsee näytön arvionnissa se piirre, että jos olen jotain työtä tekemässä, hän puhisee siihen malliin, että vauhtia jo hommiisi ja olet täysi tossu. Hän myös tekee jotenkin rutiininomaisesti työtehtävät. Hän myös jotenkin ohjailee tekemisiäni ja siinä sitten osittain katoaa minulta oma-aloitteisuus, ryhdyn vain kuulostelemaan, että minne hän seuraavaksi minut käskee menemään.
Harmittaa, kun kahdessa aiemmassakin työssäoppimisessa on mennyt niin, että ohjaajan kanssa on kemiat pelanneet yhteen. Mutta sitten näytön arvioijasta en ole pitänyt yhtään, vaikken sitä hänelle näytäkään. Tosin viime keväänä jännitin niin rajusti näyttöviikolla näytön arvioijaani, että sössin kerran hommat ihan kunnolla ja hyvä etten saanut paniikkikohtausta.
Mutta on tosi harmillista se, että joutuu näyttöviikolla jännittämään näytön arvioijaansa. Eikä voi omalla luontevalla tavallaan tehdä töitä vaan koko ajan vain pingottaa ja pohtii, että olenko tehnyt nyt oikein vai onko tässä työtavassa arvioijan mielestä jotain sanomista. Sitten siinä pian käy niin, että kaikki menee täysin metsään ja mönkään.
Harvalla on kuitenkaan mahdollisuus valita työkavereitaan.
