PÄIVÄKOTEJA

Minkälaisia kokemuksia teillä on eri alueiden päiväkodeista, oletteko päässeet/joutuneet vertailemaan eroja?

Asia on mulle ajankohtainen, koska hain ja sain pk paikan lapselleni kantakaupungissa sijaitsevasta Helsinkiläisestä päiviksestä. Mulle sanottiin, että hoitopaikat jaetaan yleensä osoitteen perusteella, eli etusijalla ovat kulmakunnan lapset jne.
Aika paljon jännittää, koska en juuri tiedä ko. päiviksen tavoista tai hoitajista mitään; menemme kyllä tutustumaan. Silloin vasta teen lopullisen päätöksen, että jätänkö lastani sinne vai en.

Tutkiessani meille mahdollista pk tarjontaa, oikein nauratti ( inhotti ), miten eräässäkin Helsingin ""paremman"" alueen pk:n ilmoituksessa luki jotain tällästä, että ""päiväkodissamme yhteydenpito EIRALAISvanhempiin on tiivistä...""
Joopa joo. Että älkää Mellunmäkeläisvanhemmat vaan kuvitelkokaan tuovanne lähiökakaroitanne tänne meidän Hienoon Eiraan...
Mutta, kyllä kyllä, niinhän se menee; toki on viisainta? viedä lapsi siihen päiväkotiin, mikä on lähimpänä; ainakin monen aikuisen mielestä.
Tosiasia varmasti on se, että idyllisessä ""Eiralais""pk:ssa varmemmin on koulutetummat hoitajat ja paremmat puitteet, kuin jonkun elementtilähiön kivijalassa, Siwan naapurissa toimivassa pk:ssa, joka jo näyttää niin ankealta, ettei sinne varmaan kukaan haluaisi lastansa jättää, tai asua siellä - eikä haluasisi sellaiseen ympäristöön töihin - MIKÄLI saisi valita.
Mutta aika harva saa.

Itse olin 90-luvun lopulla, ehkä 8 eri helsinkiläisessä pk:ssa sijaisena joitain kuukausia.
Taso vaihteli eri paikoissa todella merkittävästi ja valitettavasti joudun väittämään kalliimpien asuinalueiden päiväkoteja kaikin tavoin tasokkaimmiksi, kuin jotkut - useimmat- ""lähiö""-päiväkodit olivat.

En mitenkään sano tätä siksi, että siinä on mielestäni mitään hyvää, että näin on, mutta näin nyt vaan ON.
Tasan ei todella käy onnen lahjat ja se tosiaan näkyy.
Mutta onko mitään oikeasti uskottavaa tutkimusta koskaan tehty, liekö pystytä edes toteuttamaan, onko ja kuinka paljon merkitystä lapselle tulevaisuudessa ja pärjäämisessä mm. hyvällä/huonolla hoitopaikalla, mikäli hän viettää siellä esim. vuoden/vuosia..

Muistan kerrankin, miten menin aamulla erääseen päivikseen ekaa kertaa, aamu kuudeksi ( vartija oli avaamassa ovia ), ottamaan vastaan täysin tuntemattomia pienokaisia ja heidän vanhempiaan.
Kyseessä oli kait tälläinen sisarusryhmä tms, lapsia oli ""vaan"" n. 12 ja heistä ""vaan"" muutama alle 3v.

Olin silloin valmistunut joitain vuosia sitten Mielenterveyshoitajaksi, opiskelin yliopistolla, mitään koulutusta/kokemusta lapsiasta mulla ei siis ollut.

Kyllähän sitä pärjää, pärjäsi ihan ""hyvinkin"", mutta ei siinä mitään perushoitoa ja ""vahtimista"" enempää kerinnyt.
Ohjeissa oli ihan viisaasti, etten lähtisi yksin ulos ryhmän kanssa, vaikka Pk:n piha olikin talon takapihalla; ankea aidattu maaläntti, jossa kuulemma teinit istuvat iltaisin juomassa bisseä.
Päivällä sinne tietysti tuli toinen hoitaja, vakituista henkilökuntaa, mutta eipä meininki silti mitenkään paremmaksi muuttunut. Täti laittoi kasetin soimaan ja lapset riehuivat keskenään. Vähän kyselin, että mitenkäs jos tehtäis jotain muutakin, niin täti ei ottanut kuuleviin korviinsa.
Mikäs siinä, olinhan vain sijainen ja vain sen yhden päivän siellä, en sitten viitsinyt vaivautua minäkään.
Siinä me istuttiin ja täti kertoi mulle koiristaan ja juorusi lasten vanhemmista.

Toisessa pk:ssa olin jo toisena sijaispäivänä 21 lapsen kanssa YKSIN ulkovalvojana.

Sitten näissä ""tasokkaimmissa"" paikoissa mulle sitten sanottiinkin usean otteeseen, että he todella käyttävät yleensä vain koulutettuja ja riittävän kokemuksen omaavia henkilöitä sijaisinakin, että olin ääripoikkeus ja heillä ei varmasti laiteta sijaista lasten kanssa noin nopeasti yksin jne..
( niin varman..)
Mutta kyllä erot olivat tosissaan huikeita; toisissa hoitajat ja opet olivat varsin tiedostavia ja lisäkouluttivat itseään, harjoiteltiin näytelmää, käytiin näyttelyissä ja keksittiin itse satuja ja tehtiin itse kirjoja, valokuvattiin metsässä jne.. Nämä viimeksi mainitut, muutamat pk:t sijaitsivat ns. juuri niillä kalliimmilla alueilla.

Tää nyt on tällästä ihmettelyä ja omien kokemusten läpikäymistä; lukisin miellläni kokemuksianne eri kaupunginosien päiväkodeista, mikäli joku jaksaa vastata.

 

Ei johdu kyllä kaupunginosasta onko koulutetumpia hoitajia vai ei. Ystäväni on työskennellyt Eirassa olevassa päiväkodissa ja ärsyttävintä siellä oli kuulemma vanhemmat. Lasten hyvinvoinnista välitettiin vain materialistisella tasolla. Ja tähän ei lukeudu pukeutuminen, sillä lapset olivat useasti huonosti puettu.

Toki ero voi olla lähiötarhaan, että siellä ei välttämättä ole hoidossa maahanmuuttajien lapsia saatika muiden vähemmistöjen lapsia. Hoitajat ovat yhtä kouluttautuneita ja sama koulutus vaaditaan joka paikassa. Useimmiten päiväkodista huokuva henki lähtee johtajasta. Jos on huono johtaja on myös huono henki ja näin työmotivaatio hoitajilla täys nolla.

En edes haluaisi, että lapseni olisi ns Eiran ""hienosto"" tarhassa, jossa siellä olevilla lapsilla ei ole mielikuvitusta, kun leikkivät kaiket illat tietokonepeleillä, riehuvat villeinä tarhassa sillä heillä ei ole säännöllistä elämää ja heitä pidetään tarhassa 10 tuntia, että äiti saa sisustaa kotiaan...

No, tämä oli vähän karrikoitua...mutta näin se menee.

 

..ja lähiötarhoissa lasten vanhemmat ovat narkkareita ja lääväisiä hippejä ja sosiaalipummeja, jotka vievät lapsensa päiväkotiin, että pääsevät baariin juomaan kaljaa.

Näinhän se myös se menee.

( anteksi Ap; näin rakentavia keskustelut ovat tällä idaripalstalla..)

 

Minä olin ensin sijaisena yhdessä päiväkodissa seimiosastolla. Kaikki oli muuten tosi hyvin mutta toinen LTO oli sitä mieltä ettei hänen työtehtäviin kuulu vaipanvaihto. Siinä ei ole mitään pedagoogista, joten minä ja lastenhoitaja vaihdettiin ne pääsääntöisesti. Juteltiin asiasta johtajalle ja tämä LTO pysty todistamaan asian mustaa/valkoisella. Minä kuitenkin vaihoin vaipat jatkossakin.

Sitten menin sijaiseksi sisarryhmään mis oli kaikkea 2-6v välissä. Koska lastentarhanopettaja tekee 7 tuntia töitä työpaikalla meillä meni systeemi vähän päin mäntyä. Meillä oli tällaiset työajat:

Aamu: 6.30-13.30
Väli: 8.30-16.15
Ilta:10.10-17.10

Kuten jo huomasitte tuo väli on 8h ja se tunti vähenettiin sit aamusta ja siitä lähti vielä 12min yölisää. Pääsäntöisesti oltiin aina kahestaan koska aamu lähti miltein kotiin kun ilta tuli. Kun lähit 13 eskarin kanssa matkaan lähdit aina yksin. Välivuoro oli aina pihalla yksin. Koska lastenhoitajilla ei ollut suunitteluaikaa hän suunniteli sillon kun oltiin ulkona aamupäivällä. Lapsia oli 21. Kaikki oli kyllä koulutettuja mutta varsinkin viimeinen vuosi oli hankala koska oli vaativia lapsia.

Miksi pomo ei puuttunut? Koska päiväkodissa oli 4 osastoa ja lähes 100 lasta ja kaikilla osastoilla oli samat työvuorot. Johtaja teki itse 5h työpäivää.

 

Niin ja tämä oli maaseudulla