Pahat repeämät synnytyksessä, miten seuraava synnytys?

[Epäröijä]

Sain synnytyksessä 3.-4. asteen repeämät, jotka tosin korjattiin hyvin nukutuksessa ommellen. Jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi, että repeämät ovat parantuneet todella hyvin, joten mahdollinen tuleva synnytys voi tapahtua alakautta, jollei kyseessä ole kovin iso vauva.

Nyt olen itse alkanut epäröimään, että mitä jos repeänkin seuraavassa synnytyksessä arpikudoksen kohdaltavielä pahemmin ja menetän sen myötä esim. pidätyskyvyn. Toisaalta en haluaisi pyytää sektiotakaan, jos kaikki muuten on ok. Löytyykö siis kohtalotovereita, joille on ekassa synnytyksessä tullut pahat repeämät ja mitä teille on seuraavasta synnytyksestä sanottu? Millaiset repeämät seuraavassa synnytyksessä on muodostuneet?

 

[sama tilanne]

Repesin synnytyksessä samalla lailla, tosin ompelu tapahtu paikallispuudutuksessa (ei kyllä siltä tuntunu). Jälkiseuraamuksena pidätyskyky on kyllä heikentyny (ei virtsan vaan sen toisen). Sillon ei ollu mitään puhetta tulevasta synnytyksestä, mutta nyt kun yritetään toista, niin kiinnostaisi tämä asia paljonkin.

 

[Seinäruusu]

Ekasta sain kans kunnon repeämät, tuli oikeen kaks lekuria parsimaan.. Sanovat vaan, et ihan hyvä vehje tästä tulee . Pelotti toisen kanssa synnytys, kun pelkäsin, että taas repsahtaa.. Kätilö "pidätteli" vauvaa sisällä ettei tuu niin vauhdilla repien paikat taas auki. Hienostihan se meni! Ei tullu, kun kolme tikkiä

 

[lunacy sioux]

Mä repesin esikoista synnyttäessäni ihan tarpeeksi, kiitos imukupin. Tosin repeämiä ja epparia riitti parsimaan yksi lekuri. Mutta kakkosen synnytyksessä selvisin yhdellä tikillä.

 

[Epäröijä]

Kiitos vastauksista, toivottavasti niitä tulee vielä lisää! Joo, imukuppi mullakin edesauttoi kunnon repeämien muodostumista. Tosin minulla taitaa kudokset olla muutenkin sellaiset, että ovat taipuvaiset repeämiin. Sain nimittäin raskauusaikana vallan mahdottomasti raskausarpiakin rintoihin ja mahaan, vaikka painonnousu ei mitenkään mahdotonta ollutkaan.

 

[Vieras]

Esikoinen autettiin ulos imukupilla, tuli jumalaton epparihaava+repeytymä. Tikkejä laitettiin varmaan toistakymmentä pitkälti, ei lääkäri sanonut montako kun kysyin. Paraneminen kesti viitisen kuukautta, että pystyin käymään normaalisti vessassa ja istumaan.
Toinen lapsi oli ensimmäistä isompi, mutta tuli paljon helpommin ulos. Imukuppia ei käytetty. Kipu oli kyllä monta kertaa kovempi ja luulinkin että taas revettiin. Kätilö oli tehnyt pienen viillon vanhaa arpea seuraten ja siihen laitettiin 3 tikkiä. En revennyt yhtään. Istuminen ja vessassa käynti onnistui heti, en ollut yhtään kipeä.

 

[Up!]

Nostoa vielä...

 

[vieras]

Ekassa synnytyksessä tehtiin iso eppari pitkälle pakaraan ja tikkejä siihen tuli tosi paljon. Paranin kuitenkin hyvin siitä. Toisessa synnytyksessä vauva oli ekaa isompi mutta epparia ei tarvinnut tehdä, enkä revennytkään juuri ollenkaan. Pari tikkiä revenneeseen häpyhuuleen ja yksi tikki emättimen suulle.

 

[sama tilanne]

Tosi hyvä eli toivoa on. Vai onko joku revenny pahemmin?

Jossain vaan sanottiin, että arpikudos ei niin jousta ja repee uudelleen helposti ja voi revetä pahemmin. Jos mulla nimittäin repee seuraavassa pahemmin, niin sit oon kyllä jo aika pulassa....

 

[nostaja]

Up!