Rosa78
Ihan mahtava ja käytännöllinen linkki, kiitos Tiittus! Olen jotain tuollaista etsinyt, enkä ole löytänyt.
Jaanille onnittelut minultakin!
Jaanille onnittelut minultakin!
Rv32 + 8kg
Onnittelut jaanille! 
Vaikkei painoa kannatakaan antaa päästä nousemaan liikaa (varsinkin jos on jonkin verran lähtöpainoakin), niin muistetaan kuitenkin mistä raskaudessa on kysymys: uuden elämän kasvattamisesta ihan kirjaimellisesti. Niinpä jos hampaat irvessä syö minimaalisesti eikä kuuntele kehonsa viestejä, ei kasvualusta uudelle elämälle ole paras mahdollinen. Onneksi luonto on järjestänyt asiat niin että jos äiti voi huonosti vaikka koko raskauden ajan, pystyy vauva silti imemään tarvitsemansa ravinnon äidin kustannuksella. Mutta lopputulos tässä ei silti ole paras mahdollinen, sillä vaikka vauva onkin syntyessään terve, voi äidin toipumiseen mennä enemmän aikaa. Kehon nimittäin kuuluukin kerätä raskausaikana vararavintoa jotta äiti jaksaa kantaa vauvansa ja ennen kaikkea hoitaa pientä syntymän jälkeen. Toki ennenvanhaan tämä oli vielä tärkeämpää kun oltiin järjestään laihoja raskauksien välillä (kun ylimääräistä ruokaa ei vain ollut tarjolla), mutta kyllä reilummankin lähtöpainon omaava henkilö alkaa voida huonosti jos pakonomaisesti vahtii kiloja vaikka keho väistämättä kasvaa vatsan kohdalta valtavasti, vähintäänkin stressi alkaa syödä naista jos kilot kaikesta huolimatta pyrkivät ylöspäin. Raskaus on kuitenkin vain lyhyt aika naisen elämässä, jolloin oma keho pitää jakaa toisenkin ihmisen kanssa. Joten unohdetaan edes siksi aikaa pakonomainen painontarkkailu ja keskitytään siihen että teillä molemmilla on sekä henkisesti että fyysisesti hyvä olo, tarkoitti se sitten paria tai kymmentä lisäkiloa. Iloisia raskauksia kaikille!
Vaikkei painoa kannatakaan antaa päästä nousemaan liikaa (varsinkin jos on jonkin verran lähtöpainoakin), niin muistetaan kuitenkin mistä raskaudessa on kysymys: uuden elämän kasvattamisesta ihan kirjaimellisesti. Niinpä jos hampaat irvessä syö minimaalisesti eikä kuuntele kehonsa viestejä, ei kasvualusta uudelle elämälle ole paras mahdollinen. Onneksi luonto on järjestänyt asiat niin että jos äiti voi huonosti vaikka koko raskauden ajan, pystyy vauva silti imemään tarvitsemansa ravinnon äidin kustannuksella. Mutta lopputulos tässä ei silti ole paras mahdollinen, sillä vaikka vauva onkin syntyessään terve, voi äidin toipumiseen mennä enemmän aikaa. Kehon nimittäin kuuluukin kerätä raskausaikana vararavintoa jotta äiti jaksaa kantaa vauvansa ja ennen kaikkea hoitaa pientä syntymän jälkeen. Toki ennenvanhaan tämä oli vielä tärkeämpää kun oltiin järjestään laihoja raskauksien välillä (kun ylimääräistä ruokaa ei vain ollut tarjolla), mutta kyllä reilummankin lähtöpainon omaava henkilö alkaa voida huonosti jos pakonomaisesti vahtii kiloja vaikka keho väistämättä kasvaa vatsan kohdalta valtavasti, vähintäänkin stressi alkaa syödä naista jos kilot kaikesta huolimatta pyrkivät ylöspäin. Raskaus on kuitenkin vain lyhyt aika naisen elämässä, jolloin oma keho pitää jakaa toisenkin ihmisen kanssa. Joten unohdetaan edes siksi aikaa pakonomainen painontarkkailu ja keskitytään siihen että teillä molemmilla on sekä henkisesti että fyysisesti hyvä olo, tarkoitti se sitten paria tai kymmentä lisäkiloa. Iloisia raskauksia kaikille!
heinävauva
hei! sama homma itsellä, paino noussut nimenomaan jatkuvan pahoinvoinnin vuoksi. Joka päivä oksentaa, mutta pakko syödä jatkuvasti jotain pientä, että pysyisi kuvotus edes jotenkuten kurissa Kahden aiemman raskauden aikana paino noussut noin 25 kiloa. Ja ensimmäisen aikana oksensin jatkuvasti 9 kuukauden ajan, en olisi enää jaksanut yhtään kertaa vatsaa kipristää... Ruoka pysyi monesti sisällä noin puoli tuntia. Paino on lähtenyt kyllä sitten poiskin.
Kahden aiemman raskauden aikana paino noussut noin 25 kiloa. Ja ensimmäisen aikana oksensin jatkuvasti 9 kuukauden ajan, en olisi enää jaksanut yhtään kertaa vatsaa kipristää... Ruoka pysyi monesti sisällä noin puoli tuntia. Paino on lähtenyt kyllä sitten poiskin.
omat kokemukset
itse olen vähän toisenlaisessa sarjassa, eli bmi jossain päälle 30 raskautuessa ja kiloja sellaiset 103. viimeisimpään neuvolaan rv 20 painoa oli tullut alle 3kg lisää. itse olen kotona punninnut +6-7kg lukuja, mutta niitä on aina edeltänyt pulla-peruna-pastakuuri, päivän tai kaksi kestävä. Karpannut olen ennenkin, mutta ennen raskautta jäi kaikki roti pois ja söin mitä sattuu. Nyt raskauden myötä hiilareista iskee niin mahdoton turvotus ja pinkeä pallo-olo että on ollut erittäin helppo huomata syy-seuraus-yhteys parin extrakilon ja pahan olon sekä nopeiden hiilareiden suhteen.
Eli mä syön leivänpäällisiä (juusto kinkku metukka tomaatti kurkku), maustamatonta jukurttia ja pakastemarjoja, tosi paljon hedelmiä, kananmunaa, ja lihaa/kalaa/kanaa ja kasviksia eli parsa ja kukkakaalia höyrytettynä sekä porkkanaa. Keitot on tosi näppäriä, koska ei oo lisättyä rasvaa pahemmin ja tulee syötyä suhteessa enemmän kasviksia kuin muuta. Keittoonkin laitan muita juureksia kuin perunaa eli palsternakkaa, juuri ja varsiselleriä, porkkanaa, purjoa, paprikaa ja kukka ja parsakaalia herneitä ja joskus maissia. lisäks joko ruskistettua jauhelihaa, koko keittolihaa tai makkaraa, kalaa tai kanaa. muihin persiljaa, kalakeittoon tilliä ja joskus kermaa, kuohu sellaista. Tollasta teen ison pytyn, ja syön viikon töissä tai paan osan pakkaseen evääks myöhemmin. En laske mitään hiilareita ja harvoin (kerran viikossa-kahdessa) syön karkkia, mutten mättöön asti. leipää pullia keksejä tms en osta kotiin, kylässä saatan maistaa. Sokeria saatan lisätä esim pakasteviinimarjoihin, jos on kauheen kirpeetä. Mutta näillä oon pärjännyt aika lievällä nousulla, toivottavasti pärjään loppuun asti. Ja turvotusta ei oo ollu, paitsi hiilarimätön jälkeen aivan kova maha ja nilkoissa sukkarenkaat. muuten aika normaalisti oon voinut näin puolen välin yli.
Eli mä syön leivänpäällisiä (juusto kinkku metukka tomaatti kurkku), maustamatonta jukurttia ja pakastemarjoja, tosi paljon hedelmiä, kananmunaa, ja lihaa/kalaa/kanaa ja kasviksia eli parsa ja kukkakaalia höyrytettynä sekä porkkanaa. Keitot on tosi näppäriä, koska ei oo lisättyä rasvaa pahemmin ja tulee syötyä suhteessa enemmän kasviksia kuin muuta. Keittoonkin laitan muita juureksia kuin perunaa eli palsternakkaa, juuri ja varsiselleriä, porkkanaa, purjoa, paprikaa ja kukka ja parsakaalia herneitä ja joskus maissia. lisäks joko ruskistettua jauhelihaa, koko keittolihaa tai makkaraa, kalaa tai kanaa. muihin persiljaa, kalakeittoon tilliä ja joskus kermaa, kuohu sellaista. Tollasta teen ison pytyn, ja syön viikon töissä tai paan osan pakkaseen evääks myöhemmin. En laske mitään hiilareita ja harvoin (kerran viikossa-kahdessa) syön karkkia, mutten mättöön asti. leipää pullia keksejä tms en osta kotiin, kylässä saatan maistaa. Sokeria saatan lisätä esim pakasteviinimarjoihin, jos on kauheen kirpeetä. Mutta näillä oon pärjännyt aika lievällä nousulla, toivottavasti pärjään loppuun asti. Ja turvotusta ei oo ollu, paitsi hiilarimätön jälkeen aivan kova maha ja nilkoissa sukkarenkaat. muuten aika normaalisti oon voinut näin puolen välin yli.
TiitukkaLiini
Painononi on vaihdellut raskauden aikana turvotuksen mukaan.Turvottaville jaloilleni olen saanut apua: lymfahieronta.fi
100µg
Ruoka olkoon lääkkeesi!
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI MARGARIINIA (= kevytlevite), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.
Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos- ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).
EI MARGARIINIA (= kevytlevite), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 100 g proteiinia päivässä.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.
Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
100µg
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Magnesiumin puute on yleistä.
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
D-vitamiini
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Magnesiumin puute on yleistä.
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
D-vitamiini
Kissaemo12
Tässä on noita hyviä vinkkejä jo tullutkin.
Minä liityn siihen sankkaan joukkoon, jolle on painon suhteen tietyt geenit suotu eikä niihin ole vielä tänä päivänä ruoka tai liikunta vaikuttanut, vaikka hyvin erityyppisiä elämäntapoja olen eri vaiheissa elämää noudattanut. Normaalisti kiikun siellä alipainoisen rajalla, 168cm/50-54kg. Äidin puolen sukulinjassa aina lihottu raskausaikana paljon, mutta kilot myös lähteneet. Näin myös itselläni: 25kg tuli ja kaikki muutamassa kuukaudessa lähti, ilman liikuntaa tai mitään erityisruokavalioita.
Jos siis suvussa on lihavuutta riesana ja varsinkin raskauskilojen suhteen vaikeaa, niin lihomista tuskin voit estää mitenkään. Parasta olisi ennen raskautta laittaa elämä terveelliselle mallille ja jatkaa sitä raskauden jälkeen voimavarojen mukaan. Ja jos vain suinkin imettäminen onnistuu, niin maitoa ulos vaan tisseistä minkä saat, siinä kuluu kropasta paljon rasvaa sen vuoden aikana.
Ja huom! Älä nälkiinnytä itseäsi raskausaikana. Saatat antaa syntymälahjaksi lihavuusgeenin aktivoitumisen lapsellesi, kun sikiö valmistautuu elämään ympäristössä, jossa ravinnosta on pulaa!
Minä liityn siihen sankkaan joukkoon, jolle on painon suhteen tietyt geenit suotu eikä niihin ole vielä tänä päivänä ruoka tai liikunta vaikuttanut, vaikka hyvin erityyppisiä elämäntapoja olen eri vaiheissa elämää noudattanut. Normaalisti kiikun siellä alipainoisen rajalla, 168cm/50-54kg. Äidin puolen sukulinjassa aina lihottu raskausaikana paljon, mutta kilot myös lähteneet. Näin myös itselläni: 25kg tuli ja kaikki muutamassa kuukaudessa lähti, ilman liikuntaa tai mitään erityisruokavalioita.
Jos siis suvussa on lihavuutta riesana ja varsinkin raskauskilojen suhteen vaikeaa, niin lihomista tuskin voit estää mitenkään. Parasta olisi ennen raskautta laittaa elämä terveelliselle mallille ja jatkaa sitä raskauden jälkeen voimavarojen mukaan. Ja jos vain suinkin imettäminen onnistuu, niin maitoa ulos vaan tisseistä minkä saat, siinä kuluu kropasta paljon rasvaa sen vuoden aikana.
Ja huom! Älä nälkiinnytä itseäsi raskausaikana. Saatat antaa syntymälahjaksi lihavuusgeenin aktivoitumisen lapsellesi, kun sikiö valmistautuu elämään ympäristössä, jossa ravinnosta on pulaa!