Painostan tyttöä leikkimään kaikkien kanssa

[Vanhis]

Onko teidän mielestänne oikein, että melkein pakotan meidän ekaluokkalaista tyttöä olemaan kaikkien kanssa? Tarkoitan silleen, että hän on aika paljon parhaan kaverinsa kanssa mutta on muutamia luokkakavereita(tyttöjä kaikki) jotka pyytävät tyttöä olemaan heidän muidenkin kanssa. Tänäänkin yksi lähellä asuva luokkakaveri pyysi tyttöä ulos mutta pokkana sanoi, että väsyttää niin kamalasti. Tämä tyttö joka kutsui ulos on käsittääkseni sellainen vähän hiljaisempi/luonteeltaan ujompi kuin nuo muut mitä on tullut tavattua. Itseasiassa jos saisin olla diktaattorimamma niin valkaisin kyllä tuo kyseisen ujo tytön meille leikkimään kuin se paras kaveri jonka kanssa riehutaan kuin hullut.

 

["..."]

Ihan fiksua. Aika monet äidit tekevät sen virheen, että tukevat ja kannustavat aina siihen paras-kaveri-kuvioon, sen sijaan että opettaisivat ryhmässä toimimisen oppeja.

 

["..."]

[QUOTE="...";27862009]Ihan fiksua. Aika monet äidit tekevät sen virheen, että tukevat ja kannustavat aina siihen paras-kaveri-kuvioon, sen sijaan että opettaisivat ryhmässä toimimisen oppeja.[/QUOTE]

Tämä siis tyttölapsilla. Pojille ei samalla tavoin aseteta odotuksia siitä, että pitäisi löytää yksi paras kaveri, vaan enemmän tuetaan ryhmässä toimimista.

 

["hmm"]

tekisin itse samoin.

 

[halipupu harmaana]

Riippuu tietenkin vähän siitä mitä tuo painostaminen tarkoittaa. Itse olen omalle lapselleni puhunut siitä miten hyvä on, jos on useampi kaveri, joiden kanssa leikkii ja rohkaissut lasta olemaan muidenkin kavereiden kanssa. Jos on vain yksi kaveri ja se kaveri on sairaana, lomalla tms. niin sitten ei ole yhtään kaveria.

 

[leijona76]

[QUOTE="...";27862021]Tämä siis tyttölapsilla. Pojille ei samalla tavoin aseteta odotuksia siitä, että pitäisi löytää yksi paras kaveri, vaan enemmän tuetaan ryhmässä toimimista.[/QUOTE]

Eikai sitä tytöiltäkään odoteta, tytöt ovat enemmän sellasia että on se paras kaveri. Tyttöjä täytyy tukea enemmän ryhmäkäyttäytymiseen. Meillä on selvästi jo 2-3v tyttöjen keskuudessa sitä että on se jonka kanssa leikitään ja muita ei huolita. Pojat enemmän menee porukassa. Täytyy jo tuossa iässä opettaa ja ohjata myös ryhmässä olemista ja sitä että leikkiin monesti mahtuu muitakin kun se paras kaveri.

 

[Wilman]

kavereita on hyvä olla erilaisia. Touhutkin usein eri kaverin kans ihan erimoisia. Jokun kanssa viihdytään enempi ulkona,toisen kanssa leikitään esim leegoilla...

 

[leijona76]

Pojan hoidossa on panostettu tähän että estetään klikkejä syntymästä. Aika on leikkimiselle sen bestiksen kanssa mutta sitten sekoittavat tarkoituksella ja on esim säännöllisesti yllätysystävä-päivä jolloin arvotaan kuka on kenenkin kanssa. Toimii hyvin ja tuokaan lapsi ei oo koskaan purnannu sitä että kaveriksi tulee kuka osuu kohdalle.

 

[meillä]

Minä teen samaa kohta 6v tytölle. On hyvä osata leikkiä eri kavereiden kanssa ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ja oishan se kauheeta jos ois vaan yks kaveri ja sit se muuttais pois. Mites sitte suu pantas.

 

["Kiraki"]

Hyvä ajatus on että leikkii kaikkien kanssa, kunhan ei kuitenkaan kielletä leikkimästä sen bestiksen kanssa sitten

 

["vieras"]

Yritys hyvä kymmenen. Tulet huomaamaan oman toimintasi hyvin tehottomaksi ja arvaan ettei siihen mene edes kauaa. Ihminen (myös lapsi) valitsee itse omat ystävänsä ja siihen on kenenkään ulkopuolisen miltei mahdontonta vaikuttaa.

 

[juuh]

En tiedä. En oikein ymmärrä noista jutuista.

Kun esim. jos mun silmiin näyttää, että lapsella sujuu leikit todella hyvin sellaisen lapsen kanss,a joka ei ole kovin suosittu. Keksivät tekemistä.
sitten on aika suosittu lapsi, jonka kanssa ei tekemistä keksitä yhtä helposti. Mutta lapsi silti nimeää tämän kaverikseen ja mieluummin hakeutuu seuraan.

en ymmärrä noista kaveruuksista tarpeeksi. en sekaannu. koska en vaan tajua.

 

["vieras"]

En kannata. Lapselle on hyvä opettaa pienestä pitäen varsinkin, jos on yhtään ujon tai epävarman oloinen, että seuransa saa valita. Se ei tarkoita syrjimistä, mutta kaveria ei pidä leikkiä. Tuolle epäsuositulle tytöllekään pakotetut kaverit eivät ole hyväksi. Tulee huonoja kokemuksia, kun sen kuitenkin aistii.

 

[Anatolia]

En mä pakottamista ymmärrä. Jos lapsi ei viihdy jonkun seurassa, niin saa olla viihtymättä mun mielestä - toimeen pitää tulla esim. koulussa, mutta vapaa-aikana ei ole pakko olla sellaisen kanssa jonka seurassa ei syystä tai toisesta viihdy. Syrjiä ei saa, eikä kiusata, mutta pakkokaveruus kuulostaa kurjalta myös.

Sellaiseen, että ei ole vain yhtä hyvää kaveria, olen aina tukenut tytärtäni. Tosin hänellä on aina ollutkin useampi hyvä kaveri, sen sijaan että olisi vain yksi paras ystävä jonka kanssa ollaan aina.

 

[fortunate]

En painostaisi, kun mun mielestä kenenkään ei tarvitse olla kaikkien kaveri tai viihtyä ylipäätään porukoissa.

Se tietty pitää lapselle tehdä selväksi (jos ei itse asiaa tajua), ettei ketään saa syrjiä/kiusata ja ryhmässä pitää osata käyttäytyä tarpeen vaatiessa.

 

[törkkisin minäkin]

Eihän sen tartte tarkoittaa että on toisen parasta kaveria, jos suostuu lähtemään kun toinen tulee ovelle pyytämään. Mutta aika helkkarin tylyä olisi olla lähtemättä, jos kysymys ei ole kaksivuotiaasta. Ja kertoisin tämän lapselleni aika pontevasti, jos noin tekisi.

Toisaalta koska muistan miten painostavalta lapsesta voi tuntua jos toisen käytös on jotenkin outoa, niin keskustelisin lapsen kanssa ja ottaisin selkoa, mistä on kysymys. Koko ajan ei tarttisi toisen kanssa olla jos se oikein ahdistaa. Mutta ihan jo oman sivistyksen takia on syytä opetella toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Avartuu se maailmankuva. Nykyisin lapset ovat kapitalismin pikku kukka-maarioita, ja syy taitaa olla juuri tuossa ettei ole nähty oikein mitään. Sellainen tyhmistää.