K
kukka
Vieras
Eli olen reilu parikymppinen nais immeinen, ja minulla ei juurikaan ole ystäviä joita voisin nähdä kun myös iltaisin tai vapaalla. Hassua sinänsä, kun moni luokkakaverini koulussa voisi kuvitella minun olevan se ultrasosiaalinen tapaus, joka menee ja touhuaa joka paikassa tuhatpäisen kaverilauman kanssa. Edellisissä kouluissa (ala-, yläaste ja lukio) olin se kiusattu ja hiljainen tyttö jota kukaan ei kaivannut leikkeihin. Kuitenkin nykyisessä koulussa jota nyt käyn olen luokkani suosituimmasta päästä ja olen huomannut että moni myös katsoo mitä teen ja matkii minua (siis jos jutellaan vaikka jostain niitä näitä seisooltaan, voin olla se joka tekee aloitteen ja mennä istumaan, eikä niin päin että kun muutkin istuvat niin minäkin menen, jos joku sattuisi ymmärtämään pointin.)
Kuitenkin kun koulupäivä päättyy, valtaa yksinäisyys ja tuntuu kuin omakotikin olisi vieras, autio ja kolkko paikka. Koulussa kaikki on hyvin, tosin tänäänkin jo päivän aikana stressasin tulevaa viikonloppua ja tässä sitä ollaan. Kaikilla luokkakavereilla kun ovat omat perheet ja muut menot ja kaverit joita näkevät näin viikonloppuisin, ettei aika aina riitä sitten tällaiselle yksinäiselle.
Pari hyvää kaveriani muutti vuosi sitten toisille paikkakunnille, molemmat yli 300km päähän omasta asuinkunnasta, ja joskus käyn heitä moikkaamassa tai he minua, ja silloin kaikki on hyvin eikä ahdista. Olenkin suunnitellut keväällä muuttoa tuolle paikkakunnalle kun koulu päättyy, sillä jos sieltä saisi paremmin muitakin ystäviä.
Noin, siinä oli avautumiseni. Hienoa jos joku jaksoi lukea sen. Mutta tämä auttoi jo jonkin verran kun sain pukea huoleni sanoiksi.
Kuitenkin kun koulupäivä päättyy, valtaa yksinäisyys ja tuntuu kuin omakotikin olisi vieras, autio ja kolkko paikka. Koulussa kaikki on hyvin, tosin tänäänkin jo päivän aikana stressasin tulevaa viikonloppua ja tässä sitä ollaan. Kaikilla luokkakavereilla kun ovat omat perheet ja muut menot ja kaverit joita näkevät näin viikonloppuisin, ettei aika aina riitä sitten tällaiselle yksinäiselle.
Pari hyvää kaveriani muutti vuosi sitten toisille paikkakunnille, molemmat yli 300km päähän omasta asuinkunnasta, ja joskus käyn heitä moikkaamassa tai he minua, ja silloin kaikki on hyvin eikä ahdista. Olenkin suunnitellut keväällä muuttoa tuolle paikkakunnalle kun koulu päättyy, sillä jos sieltä saisi paremmin muitakin ystäviä.
Noin, siinä oli avautumiseni. Hienoa jos joku jaksoi lukea sen. Mutta tämä auttoi jo jonkin verran kun sain pukea huoleni sanoiksi.
Mutta jos haluat "virtuaalikaverin", laita yksäriä. 