Pakko myöntää, että olen kateellinen aika monelle palstalaiselle, jolla on mies joka osallistuu kotona

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mistä kunnon mies isolla M:llä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mistä kunnon mies isolla M:llä

Vieras
Elikkä siis hoitaa lapsia, siivoaa, tekee ruokaa, korjailee juttuja sun muuta, edes jotain noista.

Exästä ei tehnyt mitään noista, lapsen olen hoitanut lähes kokonaan itse, kaikkine yöheräilyineen sun muineen, koskaan mies ei edes antanut minun nukkua univelkoja pois, ollen sen aikaa lapsen kanssa, vaan sen mielestä minua ei voi väsyttää kun minähän olen vaan kotona. Lapsi oli vauvana todella huono iltaisin nukahtamaan ja kun lopulta sain lapsen kunnolla nukahtamaan, niin itse olin yleensä rättipoikki, niin mies oletti että minä sitten menen istuskelemaan hänen viereensä ja valvomaan vielä pari tuntia ja suuttu kun meninkin nukkumaan yleensä.

Koska olin kotona, siivous oli kokonaan minun hommiani, hänhän kävi töissä ja jos miestä alkoi siivottomuus ärsyttää, niin sotki vaan tahallaan vielä enemmän, elikkä yleensä heitti tavaroita pitkin lattioita suutuspäissään ja minun ne piti aina sieltä siivota, ihan turvallisuuden vuoksi.

Ruokaa ei tehnyt ikinä ja pizzaakin kun tilattiin, niin minun piti soittaa ja tilata.

Niin ja aika moni asiahan täällä talossa on rempallaan, kun mitään ei voi korjata ja tehdä tai jos mies jonkun inspiraation joskus sai, niin se yleensä jäi kesken. Nurmikonleikkuukin pitkälti oli minun vastuullani.

Suhteen alussa vielä sanoi, että hän miehenä elättää perheen, mutta eihän se niin mennyt, töitä on kyllä kova tekemään, sitä en kiellä, tosin palkkaan se ei mitenkään juurikaan vaikuttanut. Mutta silti minun oli mentävä töihin kun vanhenpainvapaa loppui ja siitäkin kamala naputus, kun tein vain osa-aikaista, ettei tarvinnut lasta hoitoon laittaa, koska enhän minä mitään töitä tehnyt, kun en saanut kunnon palkkaa ja vain kävin töissä, elikkä silloinkaan en olisi juurikaan saanut nukkua. Mies kuvitteli että mä jaksan ihan tuosta noin vain 5-6 tunnin yöunilla koko ajan.

Jotenkin on vain usko mennyt, että sellaista kunnollista miestä edes löytyisi tai oikeastaan sitä on tullut äärettömän varovaiseksi.
 
Herää kysymys et miksi te suostutte tollaseen?! Ei kai ne tee, jos ei ole pakko.

Meillä jos mies laiskottelee, saattaa kummasti puhtaat kalsarit loppua kaapista... ;)
 
Vittu kun en oo sen äiti |O Mä en jaksa alkaa aikuista ihmistä kouluttaan, mulla on jo lapsia. Kuhan hissukseen alan loittonemaan ja loittonemaan, helpompi olla hiljaa ja ottaa hajurako kun ei jaksa kuunnella sit sitä marttyyrisaanaa "minähän vaihdan autonrenkaat kaksi kertaa vuoteen"
 
Mun mies ainakin rakastaa minua niiiiin paljon, että haluaa auttaa minua ja tietty rakastaa lapsiakin paljon!!! Eilenkin kysyi, että haluatko huomenna nukkua pitkään, hän voi tehdä aamuhommat(pesut ja puurot yms.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Criminal Mind:
Vittu kun en oo sen äiti |O Mä en jaksa alkaa aikuista ihmistä kouluttaan, mulla on jo lapsia. Kuhan hissukseen alan loittonemaan ja loittonemaan, helpompi olla hiljaa ja ottaa hajurako kun ei jaksa kuunnella sit sitä marttyyrisaanaa "minähän vaihdan autonrenkaat kaksi kertaa vuoteen"

Et oo äiti, etkä jaksa kouluttaa, mutta kiltisti peset pyykit ja teet herralle ruoat jne.

Vähän ristiriitaista.

No, jokainen taplaa tyylillään, vähän koutsaamalla pääsisit vaan lopppeleillä "pikkasen" helpommalla... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mun mies ainakin rakastaa minua niiiiin paljon, että haluaa auttaa minua ja tietty rakastaa lapsiakin paljon!!! Eilenkin kysyi, että haluatko huomenna nukkua pitkään, hän voi tehdä aamuhommat(pesut ja puurot yms.)

Näin meilläkin. Ja mielelläni sitten teen itsekin miehelle kaikkea kivaa, esim iltapalaa valmikksi kun tule iltavuorosta jne.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanotaan... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja mistä kunnon mies isolla M:llä:
Elikkä siis hoitaa lapsia, siivoaa, tekee ruokaa, korjailee juttuja sun muuta, edes jotain noista.

Exästä ei tehnyt mitään noista, lapsen olen hoitanut lähes kokonaan itse, kaikkine yöheräilyineen sun muineen, koskaan mies ei edes antanut minun nukkua univelkoja pois, ollen sen aikaa lapsen kanssa, vaan sen mielestä minua ei voi väsyttää kun minähän olen vaan kotona. Lapsi oli vauvana todella huono iltaisin nukahtamaan ja kun lopulta sain lapsen kunnolla nukahtamaan, niin itse olin yleensä rättipoikki, niin mies oletti että minä sitten menen istuskelemaan hänen viereensä ja valvomaan vielä pari tuntia ja suuttu kun meninkin nukkumaan yleensä.

Koska olin kotona, siivous oli kokonaan minun hommiani, hänhän kävi töissä ja jos miestä alkoi siivottomuus ärsyttää, niin sotki vaan tahallaan vielä enemmän, elikkä yleensä heitti tavaroita pitkin lattioita suutuspäissään ja minun ne piti aina sieltä siivota, ihan turvallisuuden vuoksi.

Ruokaa ei tehnyt ikinä ja pizzaakin kun tilattiin, niin minun piti soittaa ja tilata.

Niin ja aika moni asiahan täällä talossa on rempallaan, kun mitään ei voi korjata ja tehdä tai jos mies jonkun inspiraation joskus sai, niin se yleensä jäi kesken. Nurmikonleikkuukin pitkälti oli minun vastuullani.

Suhteen alussa vielä sanoi, että hän miehenä elättää perheen, mutta eihän se niin mennyt, töitä on kyllä kova tekemään, sitä en kiellä, tosin palkkaan se ei mitenkään juurikaan vaikuttanut. Mutta silti minun oli mentävä töihin kun vanhenpainvapaa loppui ja siitäkin kamala naputus, kun tein vain osa-aikaista, ettei tarvinnut lasta hoitoon laittaa, koska enhän minä mitään töitä tehnyt, kun en saanut kunnon palkkaa ja vain kävin töissä, elikkä silloinkaan en olisi juurikaan saanut nukkua. Mies kuvitteli että mä jaksan ihan tuosta noin vain 5-6 tunnin yöunilla koko ajan.

Jotenkin on vain usko mennyt, että sellaista kunnollista miestä edes löytyisi tai oikeastaan sitä on tullut äärettömän varovaiseksi.

Mistä näitä mulkeroita oikein sikiää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hmmm:
Alkuperäinen kirjoittaja mistä kunnon mies isolla M:llä:
Elikkä siis hoitaa lapsia, siivoaa, tekee ruokaa, korjailee juttuja sun muuta, edes jotain noista.

Exästä ei tehnyt mitään noista, lapsen olen hoitanut lähes kokonaan itse, kaikkine yöheräilyineen sun muineen, koskaan mies ei edes antanut minun nukkua univelkoja pois, ollen sen aikaa lapsen kanssa, vaan sen mielestä minua ei voi väsyttää kun minähän olen vaan kotona. Lapsi oli vauvana todella huono iltaisin nukahtamaan ja kun lopulta sain lapsen kunnolla nukahtamaan, niin itse olin yleensä rättipoikki, niin mies oletti että minä sitten menen istuskelemaan hänen viereensä ja valvomaan vielä pari tuntia ja suuttu kun meninkin nukkumaan yleensä.

Koska olin kotona, siivous oli kokonaan minun hommiani, hänhän kävi töissä ja jos miestä alkoi siivottomuus ärsyttää, niin sotki vaan tahallaan vielä enemmän, elikkä yleensä heitti tavaroita pitkin lattioita suutuspäissään ja minun ne piti aina sieltä siivota, ihan turvallisuuden vuoksi.

Ruokaa ei tehnyt ikinä ja pizzaakin kun tilattiin, niin minun piti soittaa ja tilata.

Niin ja aika moni asiahan täällä talossa on rempallaan, kun mitään ei voi korjata ja tehdä tai jos mies jonkun inspiraation joskus sai, niin se yleensä jäi kesken. Nurmikonleikkuukin pitkälti oli minun vastuullani.

Suhteen alussa vielä sanoi, että hän miehenä elättää perheen, mutta eihän se niin mennyt, töitä on kyllä kova tekemään, sitä en kiellä, tosin palkkaan se ei mitenkään juurikaan vaikuttanut. Mutta silti minun oli mentävä töihin kun vanhenpainvapaa loppui ja siitäkin kamala naputus, kun tein vain osa-aikaista, ettei tarvinnut lasta hoitoon laittaa, koska enhän minä mitään töitä tehnyt, kun en saanut kunnon palkkaa ja vain kävin töissä, elikkä silloinkaan en olisi juurikaan saanut nukkua. Mies kuvitteli että mä jaksan ihan tuosta noin vain 5-6 tunnin yöunilla koko ajan.

Jotenkin on vain usko mennyt, että sellaista kunnollista miestä edes löytyisi tai oikeastaan sitä on tullut äärettömän varovaiseksi.

Mistä näitä mulkeroita oikein sikiää?

Ne muuttuu jossain vaiheessa. Kai sit me naiset ne pilataan. Meilläkin mies oli ihan normaali kunnes lapsia tehtiin ja jäin kotiin, kaikki valahti automaattisesti mun harteille.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Herää kysymys et miksi te suostutte tollaseen?! Ei kai ne tee, jos ei ole pakko.

Meillä jos mies laiskottelee, saattaa kummasti puhtaat kalsarit loppua kaapista... ;)

No ei se sanominen mitään auttanut, aiheutti vaan enempi haittaa, joten monesti oli itse helpompi antaa periksi. Tosin itselläni se meni sitten niin, että siivosin tasan silloin kun huvitti, ärsytti toista miten paljon tahansa ja menin kyllä iltaisin nukkumaan kun siltä tuntui, koska en olisi jaksanut töihin aamulla mennä.
 
Ap; kysyitkö koskaan apua ns. nätisti? Meillä ainakin jos kiukkuilee ja raivoo, että taas joudun siivoomaan ja ruuan laittamaan ja pyykit on pesemättä jne ei apua heru vaan riita siitä tulee, mut kun pyytää raivoomatta, apujakin tulee.
 
Mä kuulun niihin joilla on se mies, joka tekee kotona hommia... siivotaan yhdessä ja erikseen, tekee ruokaa ja hyvää sellaista! Nurmikkoa en oo koskaan ite ajanut, mies ottanut sen homman ihan itelleen, tätä meän omaa rivaria remppaillu kolmen vuoden aikana ahkerasti...viimeisimpänä sain lattiasta kattoon uuden keittiön =) Semmonen monitoimimies mulla, eipä sitä muuten kyllä ois raaskittukaan mitään rempata jos mies ei osais kaikkea itse tehdä,vaik ei oo alan ihmisiä. Lapsia meillä ei vielä ole, mutta viiden vuoden yhteiselämän kruunaa reilun kuukauden kuluttua ekan lapsen syntymä.
Eli en voi kyllä missään suhteessa sanoa muuta ku et oon tosi onnellinen... mieheni on mahtava!
Tämä on sitä,mitä päätin haluavani teininä ollessa. Siihen minkälaisen miehen haluan, vaikutti isäni, joka on aivan vastakohta miehestäni. Tiedän äitini kärsineeni paljon. Äitini on onnellinen puolestani, usein sanonut kuinka hienon miehen olen löytänytkään.
Usko vain...kyllä niitä kunnon miehiä on vielä olemassa!!
 
Tässä päästäänkin siihen, että miten ne omat poikamme kasvatetaan, että heistä tulisi parempia miehiä vaimoilleen... vai meneekö se sitten niin, että miniä passatkoon poikaani? ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Ap; kysyitkö koskaan apua ns. nätisti? Meillä ainakin jos kiukkuilee ja raivoo, että taas joudun siivoomaan ja ruuan laittamaan ja pyykit on pesemättä jne ei apua heru vaan riita siitä tulee, mut kun pyytää raivoomatta, apujakin tulee.

Vaikka millä tavalla, loppu aikoina ehkä vähemmän nätisti, kun ei se nätistikään pyytäminen mitään auttanut. Hänhän kävi töissä ja koska hänellä omasta mielestään oli raskas työ, niin hänen ei tarvi kotona tehdä mitään. Seksiin mun olisi kuitenkin pitänyt olla aina valmis, missä ja milloin vain, vaikka kuinka olisi väsyttänyt.
 

Yhteistyössä