Ollaan menossa exän kanssa ens viikolla lastenvalvojan luo sopimaan elatusmaksuista. Kuinka se käytännössä tapahtuu? Siis laskeeko ne siellä paljonko se tulee olemaan,vai sovitaanko summa keskenään? Ja jos näiä ni paljonko sitä "osaa" pyytää et ois kohtuullista. Kiitos jo etukäteen jos joku viittii vastata :flower:
paljonko
- Viestiketjun aloittaja taustalla
- Ensimmäinen viesti
P
peuhu
Vieras
Ja myöskin äidin tulot ...HUOM.Kuinka paljon elaria maksaa on sopimuskysymys, kummankaan teistä ei tarvitse suostua lastenvalvojan ehdotukseen jos tuntuu kohtuuttomalta vaan voitte tehdä oman ehdotuksen.
niin ja sit vaikka summa olisikin sovittu niin sit se on kuitenkin soviteltava asia kesknänne mitä maksatte jos sovittua saatte ja kumpikin on tyytyväinen... ei ne kysele sitä kuka on maksanut ja mitä sit jälkeenpäin jos se saava osapuoli on tyytyväinen..
esim voitte sopia keskenänne jos toinen vanhemmista hoitaa vaikka jotkut lapsen harrastuksesta aiheutuneet kulut ym....
mut siis se sopimushan on hyvä olla siellä että jos tulee ristiriita tilanteita puolin ja toisin..
esim voitte sopia keskenänne jos toinen vanhemmista hoitaa vaikka jotkut lapsen harrastuksesta aiheutuneet kulut ym....
mut siis se sopimushan on hyvä olla siellä että jos tulee ristiriita tilanteita puolin ja toisin..
S
sillain
Vieras
Mitään minimiä ei ole lain mukaan olemassa mitä isän pitäisi maksaa, siis lapsi saa minimin eli sen 118e joka tapauksessa maksaa sen kunta tai isä. Jos isällä on pienet tulot vaikka niin hän maksaa maksukykynsö mukaan ja kunta loput ja jos on hyvätuloinen niin sitten enemmän vaan lain mukaan se maksukyky menee suurinpiirtein näin:
420e - lapsilisät 100e - yksinhuoltajakorotus 36,60 eli jää ja jaetaan kummallekkin osapuolelle eli isälle jää maksettavaksi: 141,7e/kk jos tulot ovat läheikkäin.
vaan jos on pienestä lapsesta kyse niin yleensä lasketaan (308-100-36,6)/2= eli isän osuus ja äidin osuus kummallakin on (mikäli tulot lähekkäin) 85,7e eli kannattaa olla tyytyväinen siihen 118 euroonkin jos sen saa.
Kunta ei tee mielellään alle 118e sopimuksia koska he joutuvat maksumiehiksi mutta heidän tulee laskea lapsen isän tulot ja menot! ja pitää isälle jäädä enemmän käteen kuin summa jos hän olisi työtön, että ottakaapa sekin huomioon.
Elatusapujen laskennallinen määräytyminen ja perusteet muuttaa vahvistettua sopimusta tai oikeuden määräystä on saatava yhteneviksi kaikkialla maassa - niin sosiaalitoimen kuin oikeuslaitoksenkin piirissä.
Laki lapsen elatuksesta toimii peruslähtökohtana, kun määritellään eron jälkeisiä velvoitteita lapsiin nähden. Tämä lain 1§ mukaisesti "lapsella on oikeus riittävään elatukseen". Lain 2§ mukaisesti vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Lain 3§ mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.
Tätä pohjalta, missä ei selkeästi sanota lapsen elatuksen tarvetta on muotoutunut perusteet määritellä elatusapuja. Valitettavasti ne ovat olleet kuin veteen piirretty viiva ilman mitään yhteneväisyyttä. Esityksemme poistaa tämän epäkohdan jos ja kun eri viranomaiset rupeavat noudattamaan tätä.
Lähtökohtaisesti lapsen elatusavun tulee perustua elatuksen tarpeeseen, joka on määritelty esim. tilastokeskuksen taholta keskimäärin ? 365 / kk vaihdellen aivan pienien lasten ? 308 15-17-vuotiaiden ? 494 / kk. Oikeuskäytännön mukaisesti jos lapsilla ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tekijää niin lasten keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi muodostuisi n. ? 420/kk/lapsi. Tästä vähennettäisiin lapsilisät 1. lapsesta ? 100, 2. lapsesta ? 110.50, 3.lapsesta ? 131 jne sekä yksinhuoltajakorotus ? 36.60/kk/lapsi.
Lopusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaisivat nettotulojensa suhteessa huomioiden vielä maksukyvyn ja sen, että elatusapu on ankaroitettua vastuuta, jolloin kumpikin vanhempi on velvollinen käyttämään ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa jne mahdollisuudet työllistyä ja vastata lapsen taloudellisesta elatuksesta.
Lisäksi tulee vielä huomioida tavanomaista suuremmat matkakulut tapaamisiin, mikäli niitä ei ole sopimuksin puolitettu asianosaisten kesken.
Tilanteessa, jossa toinen on esim. työtön tai muusta itsestä riippumattomasta syystä kykenemätön vastaamaan lapsen taloudellisesta elatuksesta tulee hänen osaltaan huomoida tuloina myös erilaiset yhteiskunnan avustukset; asumistuki jne.
Kuntien sosiaalitomistojen tulee riittävien perusteiden nojalla tehdä alle elatustuen ? 118.15 / kk meneviä elatussopimuksia. Näitä syitä ovat; työttömyys, väliaikasesti kannattamaton yritystoiminta, sairaudet jne. Kuntien taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa tähän, koska tällöin joudutaan maksamaan elatusvelvolliselle asumistukea jne.
Samoin yrittäjien kohtelu tulee olla samalla viivalla kuin muidenkin elatusvelvollisten ja määritellä elatusavut todellisten tulojen perusteella eikä olettaa jotain todellisuudelle vierasta määrää.
420e - lapsilisät 100e - yksinhuoltajakorotus 36,60 eli jää ja jaetaan kummallekkin osapuolelle eli isälle jää maksettavaksi: 141,7e/kk jos tulot ovat läheikkäin.
vaan jos on pienestä lapsesta kyse niin yleensä lasketaan (308-100-36,6)/2= eli isän osuus ja äidin osuus kummallakin on (mikäli tulot lähekkäin) 85,7e eli kannattaa olla tyytyväinen siihen 118 euroonkin jos sen saa.
Kunta ei tee mielellään alle 118e sopimuksia koska he joutuvat maksumiehiksi mutta heidän tulee laskea lapsen isän tulot ja menot! ja pitää isälle jäädä enemmän käteen kuin summa jos hän olisi työtön, että ottakaapa sekin huomioon.
Elatusapujen laskennallinen määräytyminen ja perusteet muuttaa vahvistettua sopimusta tai oikeuden määräystä on saatava yhteneviksi kaikkialla maassa - niin sosiaalitoimen kuin oikeuslaitoksenkin piirissä.
Laki lapsen elatuksesta toimii peruslähtökohtana, kun määritellään eron jälkeisiä velvoitteita lapsiin nähden. Tämä lain 1§ mukaisesti "lapsella on oikeus riittävään elatukseen". Lain 2§ mukaisesti vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Lain 3§ mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.
Tätä pohjalta, missä ei selkeästi sanota lapsen elatuksen tarvetta on muotoutunut perusteet määritellä elatusapuja. Valitettavasti ne ovat olleet kuin veteen piirretty viiva ilman mitään yhteneväisyyttä. Esityksemme poistaa tämän epäkohdan jos ja kun eri viranomaiset rupeavat noudattamaan tätä.
Lähtökohtaisesti lapsen elatusavun tulee perustua elatuksen tarpeeseen, joka on määritelty esim. tilastokeskuksen taholta keskimäärin ? 365 / kk vaihdellen aivan pienien lasten ? 308 15-17-vuotiaiden ? 494 / kk. Oikeuskäytännön mukaisesti jos lapsilla ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tekijää niin lasten keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi muodostuisi n. ? 420/kk/lapsi. Tästä vähennettäisiin lapsilisät 1. lapsesta ? 100, 2. lapsesta ? 110.50, 3.lapsesta ? 131 jne sekä yksinhuoltajakorotus ? 36.60/kk/lapsi.
Lopusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaisivat nettotulojensa suhteessa huomioiden vielä maksukyvyn ja sen, että elatusapu on ankaroitettua vastuuta, jolloin kumpikin vanhempi on velvollinen käyttämään ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa jne mahdollisuudet työllistyä ja vastata lapsen taloudellisesta elatuksesta.
Lisäksi tulee vielä huomioida tavanomaista suuremmat matkakulut tapaamisiin, mikäli niitä ei ole sopimuksin puolitettu asianosaisten kesken.
Tilanteessa, jossa toinen on esim. työtön tai muusta itsestä riippumattomasta syystä kykenemätön vastaamaan lapsen taloudellisesta elatuksesta tulee hänen osaltaan huomoida tuloina myös erilaiset yhteiskunnan avustukset; asumistuki jne.
Kuntien sosiaalitomistojen tulee riittävien perusteiden nojalla tehdä alle elatustuen ? 118.15 / kk meneviä elatussopimuksia. Näitä syitä ovat; työttömyys, väliaikasesti kannattamaton yritystoiminta, sairaudet jne. Kuntien taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa tähän, koska tällöin joudutaan maksamaan elatusvelvolliselle asumistukea jne.
Samoin yrittäjien kohtelu tulee olla samalla viivalla kuin muidenkin elatusvelvollisten ja määritellä elatusavut todellisten tulojen perusteella eikä olettaa jotain todellisuudelle vierasta määrää.
Oli aika asiantuntevaa tekstiä... Kuitenkin äiti saa lapsen elatuksiin vähintään sen 118,15e, maksoi sen sitten isä tai kunta.
V
Vieras5
Vieras
N
Niceday
Vieras
Lastenvalvoja ei määrää mitään elatusmaksua vaan asia sovitaan siellä lapsen (ero)vanhempien kesken ja laitetaan paperille. Elatusmaksu sopimus on tärkeä paperi.
Mitään minimi- tai maksimisummaa ei ole.
Elatusmaksu määräytyy nykykäytännön mukaan sillai, että määritellään lapsen elämisen kulutus kuukaudessa. Tämä vaihtelee näköjään paikkakunnittain, meidän kunnassa kulutus on n. 520 euroa. Huomioitava, että jos ei tee määräaikaissopimusta, niin kulutus pitää ajatella siihen saakka, kun lapsi on 18 vuotta. Huomioitava myös, että lapsinlisä loppuu 17-vuotiaana. Murkkuikäisen kulutus on tosi iso, verrattuna vaikkapa vauva- tai leikki-ikäiseen. Kulutuseuroista vähennetään lapsinlisä, suositellaan ettei yh-lisää vähennetä, mutta tämäkin vaihtelee. Meidän kunnassa se vähennetään.
Loppu jaetaan vanhempien tulojen suhteessa prosentuaalisesti. Ja se on elatusmaksujen määrä, siis kummallekin. Etävanhempi vaan maksaa sen summan lähivanhemmalle. Lähivanhempi laittaa elatusmaksunsa suoraan lapsen jokapäiväiseen elämiseen.
Meillä etävanhempi maksaa yhden lapsen elinkustannuksista 250 euroa kuussa ja osallistuu harrastuskuluihin ja maksaa kännykkälaskut.
Mitään minimi- tai maksimisummaa ei ole.
Elatusmaksu määräytyy nykykäytännön mukaan sillai, että määritellään lapsen elämisen kulutus kuukaudessa. Tämä vaihtelee näköjään paikkakunnittain, meidän kunnassa kulutus on n. 520 euroa. Huomioitava, että jos ei tee määräaikaissopimusta, niin kulutus pitää ajatella siihen saakka, kun lapsi on 18 vuotta. Huomioitava myös, että lapsinlisä loppuu 17-vuotiaana. Murkkuikäisen kulutus on tosi iso, verrattuna vaikkapa vauva- tai leikki-ikäiseen. Kulutuseuroista vähennetään lapsinlisä, suositellaan ettei yh-lisää vähennetä, mutta tämäkin vaihtelee. Meidän kunnassa se vähennetään.
Loppu jaetaan vanhempien tulojen suhteessa prosentuaalisesti. Ja se on elatusmaksujen määrä, siis kummallekin. Etävanhempi vaan maksaa sen summan lähivanhemmalle. Lähivanhempi laittaa elatusmaksunsa suoraan lapsen jokapäiväiseen elämiseen.
Meillä etävanhempi maksaa yhden lapsen elinkustannuksista 250 euroa kuussa ja osallistuu harrastuskuluihin ja maksaa kännykkälaskut.
N
no huh huh
Vieras
\
Onneksi ei joka paikassa lapsen elin kustannuset ole noin paljon. Turhaan ei elatusvelvollisten liitto aja asiaa eduskuntaan sääntöjen yhtenäistämisen puolesta ja lakia jota sosiaaliviranomaisten on tasapuolisesti noudatettava joka kunnassa.
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 18:24 Niceday kirjoitti:
Onneksi ei joka paikassa lapsen elin kustannuset ole noin paljon. Turhaan ei elatusvelvollisten liitto aja asiaa eduskuntaan sääntöjen yhtenäistämisen puolesta ja lakia jota sosiaaliviranomaisten on tasapuolisesti noudatettava joka kunnassa.
N
no huh huh niin
Vieras
\
Olen samaa mieltä. Leveesti elää lapsi, joka kuluttuaa 500 e / kk ja SIIHEN PÄÄLLE ISÄ !!!! maksaa vielä kännykkälaskut ja osan harrastuksista!!
Olette molemmat hyvätuloisia, muuten ei lapsen kulut olisi noin isot!! Pienituloisen duunarin kakara tulee toimeen vähemmällä, on pakkokin.
Ajatelkaas, että omaa lastaan kotona hoitava äiti ei saa aina edes tuota samaa määrää Kelalta, esim. itse sain n. 400 e / kk + lapsilisä ilman yh-korotusta koska olen parisuhteessa lapsen isän kanssa. Tuo raha meni ruokaan, ei riittänytkään. Kukas ja miten se lapsen elatus sitten menikään?? Miksi kunta ei automaattisesti tule vastaan ja maksa minulle edes minun omaa osuuttani, koska minun tuloni eivät riitä lapsen elatukseen :headwall:
No, se oli kärjistettyä.
Yksinhuoltajilla on aina kamala hätä, että saisivat rahaa ja vielä vähän rahaa ja isän pitäisi maksaa ja maksaa ja ostaa ja maksaa. Ikään kuin ero ja etävanhemmuus olisi joku rangaistus tai isyys olisi semmosta, mistä selviää rahalla. "halvalla pääsit", oli joku lastenvalvoja sanonut isälle, jota ei kynitty kuiviin elareiden muodossa - sossutäti vain ei tajunnut ettei rahassa ole mitattavissa se menetys, kun ei enää voi elää arkea lapsen kanssa, ja ettei elatusmaksun pitäisi olla mikään rangaistus tai sakko sillä isälle.
Olisitko sinä äiti ja nyk. yh valmis maksamaan joka kuukausi 250 e exällesi lapsesta, ja siihen päälle ne harrastuskulut se kännylasku, sen kokoinen asunto kuluineen, että se lapsi sopii olemaan sekä tapaamisesta aiheutuneet kulut ???? MItä sinä itse olisit valmis maksamaan lapsesi elatuksesta ettei se tekisi kipeää????
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 19:02 no huh huh kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Leveesti elää lapsi, joka kuluttuaa 500 e / kk ja SIIHEN PÄÄLLE ISÄ !!!! maksaa vielä kännykkälaskut ja osan harrastuksista!!
Olette molemmat hyvätuloisia, muuten ei lapsen kulut olisi noin isot!! Pienituloisen duunarin kakara tulee toimeen vähemmällä, on pakkokin.
Ajatelkaas, että omaa lastaan kotona hoitava äiti ei saa aina edes tuota samaa määrää Kelalta, esim. itse sain n. 400 e / kk + lapsilisä ilman yh-korotusta koska olen parisuhteessa lapsen isän kanssa. Tuo raha meni ruokaan, ei riittänytkään. Kukas ja miten se lapsen elatus sitten menikään?? Miksi kunta ei automaattisesti tule vastaan ja maksa minulle edes minun omaa osuuttani, koska minun tuloni eivät riitä lapsen elatukseen :headwall:
No, se oli kärjistettyä.
Yksinhuoltajilla on aina kamala hätä, että saisivat rahaa ja vielä vähän rahaa ja isän pitäisi maksaa ja maksaa ja ostaa ja maksaa. Ikään kuin ero ja etävanhemmuus olisi joku rangaistus tai isyys olisi semmosta, mistä selviää rahalla. "halvalla pääsit", oli joku lastenvalvoja sanonut isälle, jota ei kynitty kuiviin elareiden muodossa - sossutäti vain ei tajunnut ettei rahassa ole mitattavissa se menetys, kun ei enää voi elää arkea lapsen kanssa, ja ettei elatusmaksun pitäisi olla mikään rangaistus tai sakko sillä isälle.
Olisitko sinä äiti ja nyk. yh valmis maksamaan joka kuukausi 250 e exällesi lapsesta, ja siihen päälle ne harrastuskulut se kännylasku, sen kokoinen asunto kuluineen, että se lapsi sopii olemaan sekä tapaamisesta aiheutuneet kulut ???? MItä sinä itse olisit valmis maksamaan lapsesi elatuksesta ettei se tekisi kipeää????
Duunari tienaa myös vähemmän kuin korkeasti koulutettu (riippuen alasta toki), joten on luonnollista että lasten kulutus on vähäisempi.
Miksi ei lapseensa enemmän rahallisesti panosta jos varaa on?? En tarkoita nyt merkkivaatteita vaan esim. vaihtooppialsjuttuja yms. soittoharrastuksia. Miksi pitää tasapäistää???
Minimielatus kuitenkin on turvattava lapselle. Muutoin mielestäni tulojen mukaan.
Miksi ei lapseensa enemmän rahallisesti panosta jos varaa on?? En tarkoita nyt merkkivaatteita vaan esim. vaihtooppialsjuttuja yms. soittoharrastuksia. Miksi pitää tasapäistää???
Minimielatus kuitenkin on turvattava lapselle. Muutoin mielestäni tulojen mukaan.
N
no huh huh
Vieras
Siinähän tässä laki aloitteessa on juuri kyse, yläraja pitää vetää että vaikka etävanhempi on hyvä tuloinen ei tarkoita sitä että pitää joutua maksamaan kohtuuttomia summia lapsen elatuksesta, vaan ainoastaan sen mikä on tarpeen lapsen noramaaliin elämään hänen omalta osaltaan ja silti myös lähi huoltajan pitää kantaa vastuu lapsen elatuksesta omalta osaltaan vaikka olisi huonompi tuloisempi(tietenkin pienemmällä summalla)
A