Paniikkihäiriö ja lääkitys?

[ei masentunut]

Kävin lääkärillä ja kerroin selvistä paniikkihäiriöoireistani. Lääkäri oli työntämässä masennuslääkereseptiä, mutta kieltäydyin siitä, koska en haluaisi heti turvautua säännölliseen lääkitykseen. etenkin kun oireet ei ole jokapäiväisiä. Sitten se lääkäri sanoi että diapami on toinen vaihtoehto, että otan sen silloin kun kohtaus tulee. Pidän tätä jälkimmäistä parempana vaihtoehtona, koska se ei ole säännöllinen ja koskisi vain kohtauksen aikaista apua.
Nyt googletin tuon lääkenimen ja sain aika hurjia kokemuksia. Mulla on kaks lasta, mietin, että onko kellään kokemusta moisesta vai onko sittenkin parempi että söisi masennuslääkettä säännöllisesti?
Kokemuksia?

 

[eikö]

kellään kokemusta?

 

[Aamuäree]

Paniikkihäiriön hoitoon käytetään samoja lääkkeitä kuin masennuksen hoitoon mutta eri annostuksella.
Ns 'täsmälääkkeet' ovat kolmiolääkkeitä ja koukuttavampia kuin säännöllinen estävä lääkitys.

 

[Eevee]

Mä oon rauhoittavia syönyt jo vuosia aina välillä kun masennus äityy oikein pahaksi tai kun saan paniikkioireita. En ole jäänyt koukkuun, lapset ja kodin pystyy hoitamaan oikein hyvin.

 

[Aamuäree]

Mä oon rauhoittavia syönyt jo vuosia aina välillä kun masennus äityy oikein pahaksi tai kun saan paniikkioireita. En ole jäänyt koukkuun, lapset ja kodin pystyy hoitamaan oikein hyvin.

Onko sulla siis säännöllinen lääkitys lisäksi?

 

[Eevee]

Onko sulla siis säännöllinen lääkitys lisäksi?

Juu on.

 

[Marza1970]

No tuota itsellänikin on 2 lasta ja syönyt paniikkihäiriöön lääkkeitä jo 20 vuotta mutta ei diapamia ole ollut eli sen puoleen ei ole kokemuksia

 

[Aamuäree]

Juu on.

Aivan, eli mä hain tässä sitä, että jos häiriö on suht lievä niin sen säännöllinen lääkitys todennäköisesti saa kohtaukset kuriin ilman että tarvitaan rauhoittavaa lääkitystä edes lisäksi.

 

[Eevee]

Aivan, eli mä hain tässä sitä, että jos häiriö on suht lievä niin sen säännöllinen lääkitys todennäköisesti saa kohtaukset kuriin ilman että tarvitaan rauhoittavaa lääkitystä edes lisäksi.

No mä oon eri mieltä. Musta on pienempi paha ottaa joskus joku rauhoittava kuin sekoittaa aivokemioitaan jatkuvalla lääkityksellä jos tosiaan paniikkihäiriö on lievä.

 

["vieras"]

itse söisin tarvittaessa niitä pameja kuin säännöllisesti masislääkkeitä. mulle ne ei sopinu yhtään. tunteet hävis oikeestaan mutta toisaalta musta myös tuli raivohullu. ssri lääkkeet saattavat myös estää orgasmin :s

 

[MINTYNEN]

Noh, kaikista lääkkeistä löytyy ne pahimmat kokemukset googlettamalla, kukapa niitä hyviä hehkuttaiskaan. Mutta asiaan, kokeile! Ne auttaa ahdistukseen, mutta sivuvaikutukset on sitten niin yksilöllisiä että vaan kokeilemalla selviää.

 

[qqqqqqqq]

[QUOTE="vieras";25783703]itse söisin tarvittaessa niitä pameja kuin säännöllisesti masislääkkeitä. mulle ne ei sopinu yhtään. tunteet hävis oikeestaan mutta toisaalta musta myös tuli raivohullu. ssri lääkkeet saattavat myös estää orgasmin :s[/QUOTE]

Samoin. SSRI-lääkkeet tekivät minusta täysin tunteettoman ja välinpitämättömän. Tekivät täysin itkukyvyttömäksi (en pystynyt edes yrittämällä itkemään) sekä orgasmin saaminen oli mahdotonta. Onneksi pääsin niistä eroon...

 

[Lex]

Samoin. SSRI-lääkkeet tekivät minusta täysin tunteettoman ja välinpitämättömän. Tekivät täysin itkukyvyttömäksi (en pystynyt edes yrittämällä itkemään) sekä orgasmin saaminen oli mahdotonta. Onneksi pääsin niistä eroon...

Minulla on taas aivan päinvastoin. Olen kärsinyt pitkään paniikkihäiröistä ja ajoittaisesta ahdistuneisuudesta, masentunut en ole. Citalopramin aloittamisen jälkeen elämänlaatuni on parantunut aivan mahdottomasti, tuskaisuus ja paniikki ovat poissa ja kaikki tuntuu paljon helpommalta.

Konkreettisin muutos lääkityksen aloittamisen jälkeen oli tunne, että pystyn hengittämään vapaasti. En ollut edes ymmärtänyt, että olin jo vuosikausia elänyt ns. "pala kurkussa", jatkuvan jännityksen ja sinnittelyn kanssa.

*muoks* kerran olen saanut 10 mg Diapamia paniikkikohtauksen laukaisevaan tilanteeseen esilääkityksenä, eikä siitä kohdallani ollut yhtään mitään apua.

 

["panikoija"]

Itsellä ainakin vain hyviä kokemuksia pitkäaikaisesta lääkityksestä ja mulla kanssa diagnoosina lievä paniikkihäiriö. Olen syönyt jo vuosia paroxetiinia 20-30mg vuorokaudessa ja paniikkioireet ovat sillä pysyneet poissa. Minulle ei myöskään ole lääkkeestä tullut mitään sivuvaikutuksia, paitsi väsymystä ja päänsärktä, jotka kesti pari viikkoa lääkkeen aloituksesta. Minulle on määrätty myös opamoxia kohtauslääkkeeksi paroxetiinin rinnalle, kun aloitusvaiheessa oireet saattavat pahentua, ennekuin paroxetin alkaa vaikuttaa. Opamox teki mulle tosi tokkuraisen olon ja kesti noin tunnin ennekuin se alkoi edes vaikuttaa. Mulla siis paniikkikohtaukset ei edes kestä kuin 15min-1h, joten kohtaus oi jokatapauksessa ohi ennekuin opamox alkoi vaikuttaa.

Jos olet vasta saanut diagnoosin ja kohtauksia on harvassa, niin ehkä voisit kokeilla tuota diapamia. Mutta jos tuntuu, että ei pärjää kannattaa rohkeasti kokeilla myös SSRi- lääkkeitä. Se mikä hoitomuoto sulle sopii, tiietään vasta kokeilemalla

 

[Raipella]

Todella ikävä sairaus, tsemppiä kaikille jotka tästä kärsivät. Seurustelin kerran yhden naisen kanssa jolla oli paniikkihäiriö.

En toivoisi tätä sairautta pahimmalle vihamiehelle.