paras synnytysasento repeämien estämiseksi

  • Viestiketjun aloittaja ahteri kipeänä - aina
  • Ensimmäinen viesti
ahteri kipeänä - aina
Ekassa synnytyksessä sain 3. asteen repeämät peräaukkoon asti jolloin sulkijalihas vahingoittui, osin pysyvästi. Toinen synnytys lähestyy, ja pienen paikkakunnan "köyhistelymentaliteetti" on se, että keisarinleikkausta ei anneta vaikka tällaiset perusteet olisivat olemassa. (kertalleen revennyt arpikudos repeää aina helpommin uudessa synnytyksessä ja mahdollisesti vielä pidemmälle kuin ensimmäisellä kerralla). Jos siis taas käy yhtä pahasti kuin viimeksi niin avannepussi tiedossa loppuelämäksi :)

No, toisen lapsen olen itse halunnut joten toki sen synnytänkin, ja nyt kun jo tiedän että alatiesynnytys on pakollinen niin alan tässä miettimään mikä asento olisi sellainen että repeämät voisi minimoida tai jopa välttää. Jakkaraa ei omassa sairaalassani mielellään anneta käyttää koska kätilöt eivät tykkää huonosta työskentelyasennosta (joutuu kyykkimään). Miten siis on, voiko synnyttää seisaaltaan, nelinkontin tai jotenkin pystyistuen? Mitään hienoja sähkösäädettäviä synnytyssänkyjä ei ole saatavilla joten sängyn säätömahdollisuudet (joita ei juuri ole) rajoittavat asentovalikoimaa. Onko jotain kirjallisuutta, johon voisi tutustua etukäteen?

Hieman pelottaa, mutta eihän tässä muu auta kuin saattaa se lapsi ulos kuitenkin :)
 
melkein aiheen vierestä
Raskaudenaikainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voi lisätä oman kehon tuntemusta ja kontrollia. Välilihan alueen hieronta kannattaa aloittaa noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Hierontaöljynä voi käyttää esimerkiksi manteli- tai oliiviöljyä.

Monessa sairaalassa ponnistusvaiheelle asetetaan aikaraja ja synnyttäjää kehotetaan pidättämään hengitystä ja ponnistamaan mahdollisimman pitkään supistuksen aikana. Tämä lisää repeämiä ja episiotomian tarvetta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kova ponnistaminen ja hengityksen pidättäminen aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta ja alhaisempia kuntopisteitä.

Äidin on saatava ponnistaa omassa rytmissä, kehoaan kuunnellen. Jos äitiä ponnistutetaan, repeämät ovat todennäköisempiä. On tärkeää, että synnyttäjä saa itse valita ponnistusasentonsa. Jos nainen on selällään tai puoli-istuvassa asennossa lapsen pää painaa suoraan välilihaa ja estää venymisen. Tällöin vakavan repeämän tai välilihan leikkauksen riski kasvaa.

Henkilökunnan tulee osata menetelmiä, joilla välilihan alueen kudoksia voidaan auttaa venymään. Veden käyttö synnytyksen aikana tai lämmin kääre välilihan alueella supistusten välillä vähentää leikkaamisen tarvetta ja repeämiä.
 
Ulpu74
En tiedä auttaako repeämiin, mutta omasta kokemuksestani kylkiasennossa synnyttäminen sujui paremmin kuin selällään. Esikoisen pungersin meinaan sillai selällään, osittain istuen, ja toisen sitten kyljellään miehen tukiessa toista jalkaa ylhäällä.
 
lisäys
Samaa mieltä kuin "melkein aiheen vierestä" sanoo. Lisään vielä että pystysasennot aiheuttaa kuulemma vähemmän repeämiä koska vauvalla on enemmän tilaa tulla maailmaan (toisin sanoen et makaa häntäluusi päällä ja lantio pääsee joustamaan joka suuntaan). Hieronta ja venyttely myös kannattaa, sormivenyttelyn lisäksi kyykkyasennot ym venyttävät joita löydät esim mammajooga tai mammajumppakirjoista. Varo vaan venyttelyssä ettet ylivenytä koska lihakset antavat nyt paremmin periksi kuin antaisi ilman raskautta joten täytyy olla kaikkien venyttelyjen kanssa varovainen ja tunnustella kehoa.
 
itsellä
toi kylkiasento oli ainakin toooooosi huono, 40 minuuttia siinä meni, ja oli todella huono ponnistaa. Pystyasento paras, joko kontillaan tai sitten sanot niille kätilöille että tyytykää vaan ammattinne varjopuoliin, minä synnytän jakkaralla (ei ole meidän tehtävä olla kätilöille mieliksi, he ovat kuitenkin palveluammatissa). Yksi vaihtoehto myöskin että nostat sängyn pääpuolen täysin ylös, ja oot polvillas naama sitä sänkyä päin, näin ei tavri kätilöidenkään konttia.
 
alkuperäiselle
Haluaisin kysyä alkuperäiseltä, että minkä kokoinen esikoisesi oli syntyessään? Ja eikö sinulle tehty lantion mittausta/kuvausta ennen synnytystä, vai oliko vauvan mahdollinen suuri koko yllätys, vai mistä noin paha repeämä johtui?

Itse odotan esikoistani ja tiedossa on reilu nelikiloinen vauva. Vauvan pitäisi mittausten mukaan kuitenkin mahtua tulemaan, mutta silti pelottaa mahdolliset pahat repeämät. Kuten aiemmin jo neuvottiin, niin itse olen myös rasvannut välilihan aluetta Ceridal Intimellä aamuin illoin. Itse haluaisin myös synnyttää mahdollisimman pystyasennossa, jolloin paine ei suuntaudu suoraan peräsuoleen päin. Ja välilihan leikkauksen otan ihan suosiolla, mikäli kätilö sitä ehdottaa. Sehän tehdään jotenkin viistoon sivulle, joten jos repeää lisää leikkaushaavasta, niin repeämä jatkuu sivulle päin, eikä alas peräsuoleen päin. Näin ainakin minulle kerrottiin, en siis ole ammattilainen, joten itse en voi tietää, meneekö ihan näin.

Synnytysjakkara näytti kyllä aika hankalalta itsellenikin, sillä se on aika matala. Paljonhan pystyasennossa / kyykyssä ponnistamisen mahdollisuus riippuu siitä, onko omissa jaloissa enää voimaa. Vähän kyllä kummastuttaa, että sinulle ei tarjota sektiota, jos edellinen synnytys ja sen johdosta tulleet pahat repeämät ovat tiedossa. Itse kyllä sinun tilassasi vaatimalla vaatisin sektiota.
 
alkup.kirjoittaja
vauva oli hieman alle 4kg, mutta repeämät johtuivat siitä että vauvan sydänäänet hävisivät vauvan ollessa jo "lukittuneena" synnytyskanavaan. Vauva piti repiä väkivalloin imukupilla pois ja vaikka tehtiin laaja episiotomia, niin silti kävi huonosti. Paraneminen kesti noin vuoden eikä siis koskaan tule täydelliseksi (mm. pidätysongelmia).
 
alkup.kirjoittaja
niin vielä sen verran lisäystä että tottahan toki vaadinkin sektiota mutta vastaus on kategorisesti EI. Suurissa kaupungeissa lienee enemmän halua ja resursseja sektioiden tekemiseen, mutta valitettavasti pienemmillä paikkakunnilla ei tosiaan voi itse valita synnytystapaansa :(
 
**^^^^
Mäkin luin odotusaikana monesta eri lähteestä, että seisaaltaan tai jakkaralla tulisi vähemmän repeämiä. Itse halusin jakkaralle, mutta kätilö halusi sydänäänien takia, että menen takaisin sängylle ja vielä siihen perinteiseen asentoon :( Kyllä harmitti, mutta tulihan se sieltä. Repeämiä tuli ihan reilusti, ei tosin yhtä paljon kuin ap:lle. Tiedä sitten oisko tullut vähemmän muussa asennossa.

Anyway, olen sitä mieltä, että vaatimalla vaadit sen leikkauksen, eivät voi mitenkään sitä sulta kieltää, kun pysyt vaan tiukkana. Vaikeaa se saattaa olla, kun olet ihan yksin vastustamassa hoitohenkilökuntaa. Tsemppiä!!!!!!!!
 
kätsykätilö
No oli se kätilö palveluammatissa tai ei, niin kyllä mun mielestä on aika perusteeton syy evätä jakkaralta synnyttäminen vain sen takia, että se on kätilölle epämiellyttävää. Sitten tietenkin jos synnyttäjän tai vauvan terveydentilan vuoksi on parempi esim. makuuasento, niin ymmärrän sen ettei jakkaralta saa ponnistaa.
 
miks_
Tuntuu että kaikki suosittelevat tuota istuvaa tai puoli-istuvaa asentoa helpommaksi, niin miksi ihmeessä edes synnytetään makuuasennossa? Helpomminhan se sieltä tosiaan tulee ulos painovoimankin auttaessa.
 
synnyttäjän oikeus..?
Vielä tuohon sektiomahdollisuuteen. Käsittääkseni sinulla on oikeus saada se, ja jollet saa sitä lähimmästä synnytyssairaalasta, niin sitten seuraavasta. Ketään ei ymmärtääkseni pakoteta synnyttämään alateitse, ja tilanteesi on niin poikkeuksellinen, että puhuu kyllä vahvasti sektion puolesta. Kategorinen ei on valitettavasti yleinen vastaus. Vaadi se kirjallisena perusteluineen, niin voit sen kiikutta potilasasiamiehelle.
 
Vaadi sektio- hinnalla millä hyvänsä
Ketään ei voi pakottaa synnyttämään alakautta. Ja sinulla on kaiken lisäksi siihen lääketieteellinen HYVÄ SYY. Ellet kuitenkaan saa siihen lupaa, mitä en tosin ymmärrä, voit "ostaa" sen yksityiseltä. Eli otat selvää ketkä paikkakuntasi lääkärit yksityisellä tekevät sektioita (tai vaihtoehtoisesti soitat synnytyssairaalaasi ja kysyt ketkä synnytyslääkärit toimivat myös yksityisellä sektorilla ja missä), varaat konsultointiajan ja siellä keskustelette milloin sektio on paras tehdä. Hän tulee synnytyssairaalaasi tekemään sektion.

Ystäväni teki näin, koska ensimmäinen traumaattinen synnytys päätyi sektioon kun vauva ei mahtunut ulos. Pyynnöistään huolimatta hänelle ei luvatta toisessa raskaudessa sektiota vaan sanottiin että ensin yritetään alakautta. Hän halusi sektion. Hintaa tuli noin 600-800 euroa. Normaalit sairaalamaksut siis mitä muillekin, ainoastaan konsultaatiokäynti yksityisellä ja erikoislääkärin palkkio synnytyksessä eli sektiossa. Kun vauva oli ulkona, kaikki meni tietenkin niin kuin normaalilla sektiopotilaalla ja maksut sen mukaiset.
 
Jeps vanhempi..
Kyllä itse vaatisin sektion! Etenkin kun on tiedossa riskit! En näe perusteita siihen, että otetaan riski että kärsit synnytyksen haitoista loppuelämäsi. Etenkin kun "kaikki" vaivat yleensä pahenevat kun ikää tulee lisää. Nyt kova kovaa vastaan.
 
mielipide :)
Alkuperäinen kirjoittaja Hih':
No ei kätilö nyt sentään ole missään palveluammatissa, vaan hän on ihan hoito- ja terveysammattilainen :)
No osittain kyllä on, pitää synnyttävää äitiä ja kehoa kunnioittaa. Yleensä äiti osaa vaistomaisesti hakea oikean asennon - siinä olemme kuin muutkin nisäkkäät. Hyvä kätilö huomioi naisen oman vaiston mutta auttaa ja pitää huolta ettei aiheudu vaaraa. Se on minun mielipiteeni. Ei siis palvelijoita ole mutta kunnioittaa pitäisi kyllä, eihän synnyttäjä ole mikään uhri ja sairas, vaan yleensä terve nainen joka hoitaa hyvin luonnollista asiaa.
 
luettua...
Alkuperäinen kirjoittaja miks_:
Tuntuu että kaikki suosittelevat tuota istuvaa tai puoli-istuvaa asentoa helpommaksi, niin miksi ihmeessä edes synnytetään makuuasennossa? Helpomminhan se sieltä tosiaan tulee ulos painovoimankin auttaessa.
Niinpä...
Useammassa lähteessä on mainittu siitä että muinaiset kulttuuri ovat aina synnyttäneet kyykyssä, polviseisonnassa tai seisaallaan. Euroopassakin vielä aiemmin. Muutos tapahtui Aurinkokuninkaan hänen käskystään (halusi nähdä naisten synnytyksen piilopaikastaan). Tämä käytäntö on jotenkin jäänyt päälle suoritusyhteiskuntaan tämän jälkeen, kun alkaa miehet ohjailemaan ja kontrolloimaan lääkkeillä ja asennoilla jotain mitä he eivät ymmärrä.
Oletteko ajatelleet että nämä toimenpiteet ja asennot ovat seurausta lääkärien pelosta ja epävarmuudesta luonnon edessä. Makuullaan oleva lääkitty "uhri" on hallinnassa lääkäreille, mutta luontoa kunnioittava omia toiveita esittävä nainen on pelottava eikä sitä pysty tässä kontrolliyhteiskunnassa hallitsemaan. Toinen on aika, kaikki halutaan liukuhihnalla vauhdilla, jos ei heti synny niin selälleen ja tippaletkusta suppareita... mitenhän ihmeessä tämä ihmiskunta koskaan ónkaan kehittynyt kun täällä on luonnollisesti synnytetty tuhansia vuosia ihan seisaallaan.... sitä voi moni miettiä miksi tässäkin asiassa täytyy yrittää alistaa luonto.
 
Totto
Kaverillani oli samanlainen tilanne kuin aloittajalla, isossa kaupungissa, ja synnytystapana oli sektio juuri lääkärien suosituksesta. Vaarana on tosiaan, että repeät entistä pahemmin. Tämä ei toki vastannut kysymykseesi, mutta tarkoitus olisi tsempata saamaan sektio. Itse olisin kyllä valmis maksamaan melkein mitä vaan ettei olisi p****t housussa lopun ikää.
 
Itselleni paras
Minulla oli tämän nyt nelikuisen nyytin kanssa aivan ihana, nuori (3-kympp.) kätilö joka heti alkoi valmistella polvisuojapaikkoja kun sanoin että tahdon jakkaralla synnyttää. Totesi, että silloin tulee harvoin repeämiä ja episiotomiaa tarvitsee hyvin harvoin tehdä. Olin avautumisvaiheen lämpimässä suihkussa (vesi helpottaa ja pehmentää kudoksia) ja välillä kävin käyrällä makuultaan. Piuhat olivat muuten myös jakkaralla masussani kiinni, joten se sydänkäyrän seuraaminen ei ole mikään hyvä peruste siirtää sänkyyn synnyttämään! Kun tuli ponnistusvaihe, kätilö kehotti laittamaan kieltä kitalakeen ja tunnusteli hyvin tilanteen ennen kuin antoi viimeisen ponnistuksen tehdä. Vaikka oli vaikea pinnistella ja tuntui että poksahtaa, niin helpotti jo ajatus siitä että ei ratkea. Yhtään en revennyt, vaikka vauva lähes 3.9kg. Jakkaralla siis ja tämän kätilön rytmittänä, eikä kipulääkitystäkään tarvinnut. Aika ihmeellistä kun ottaa huomioon, että vuosi aikaisemmin en saanut sinne sisään edes kuukuppia laitettua ilman pintarepeilyä ;D
 
ei ollut ennen käyriä
Alkuperäinen kirjoittaja luettua...:
Alkuperäinen kirjoittaja miks_:
Tuntuu että kaikki suosittelevat tuota istuvaa tai puoli-istuvaa asentoa helpommaksi, niin miksi ihmeessä edes synnytetään makuuasennossa? Helpomminhan se sieltä tosiaan tulee ulos painovoimankin auttaessa.
Niinpä...
Useammassa lähteessä on mainittu siitä että muinaiset kulttuuri ovat aina synnyttäneet kyykyssä, polviseisonnassa tai seisaallaan. Euroopassakin vielä aiemmin. Muutos tapahtui Aurinkokuninkaan hänen käskystään (halusi nähdä naisten synnytyksen piilopaikastaan). Tämä käytäntö on jotenkin jäänyt päälle suoritusyhteiskuntaan tämän jälkeen, kun alkaa miehet ohjailemaan ja kontrolloimaan lääkkeillä ja asennoilla jotain mitä he eivät ymmärrä.
Oletteko ajatelleet että nämä toimenpiteet ja asennot ovat seurausta lääkärien pelosta ja epävarmuudesta luonnon edessä. Makuullaan oleva lääkitty "uhri" on hallinnassa lääkäreille, mutta luontoa kunnioittava omia toiveita esittävä nainen on pelottava eikä sitä pysty tässä kontrolliyhteiskunnassa hallitsemaan. Toinen on aika, kaikki halutaan liukuhihnalla vauhdilla, jos ei heti synny niin selälleen ja tippaletkusta suppareita... mitenhän ihmeessä tämä ihmiskunta koskaan ónkaan kehittynyt kun täällä on luonnollisesti synnytetty tuhansia vuosia ihan seisaallaan.... sitä voi moni miettiä miksi tässäkin asiassa täytyy yrittää alistaa luonto.

Tiedänkin tuon historian ja se on mielenkiintoinen, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Makuullaan ollessa voidaan kuunnella sydänääniä paremmin ja todetaan nopeasti jos vauva ei saa happea. Etenkin ensisynnyttäjälle se on tärkeää koska ei varmasti tiedetä mahtuuko vauva ulos. Istuvassa ja seisaaltaan antureita ei voida laittaa ja koska ponnistusvaihe on pidempi ensisynnyttäjällä, happivajeen riski kasvaa jos ei päästä näkemään käyriä.

Ja toi on kyllä ihan typerää sanoa, että tuhansia vuosi aon synnytetty luonnollisesti tai että ei se vauva ole sinne ennenkään jäänyt. tuhansia vuosia naiset on kuolleet synnytykseen ja vauvat kuolleet kohtuun, koska ei ollut mahdollisuutta seurata nykyaikaisilla laitteilla vauvan vointia synntyskanavassa tai ennakoida hapenpuutetta tai lantioon jumittumista!
 
Tuskin eka?
Alkuperäinen kirjoittaja Itselleni paras:
Minulla oli tämän nyt nelikuisen nyytin kanssa aivan ihana, nuori (3-kympp.) kätilö joka heti alkoi valmistella polvisuojapaikkoja kun sanoin että tahdon jakkaralla synnyttää. Totesi, että silloin tulee harvoin repeämiä ja episiotomiaa tarvitsee hyvin harvoin tehdä. Olin avautumisvaiheen lämpimässä suihkussa (vesi helpottaa ja pehmentää kudoksia) ja välillä kävin käyrällä makuultaan. Piuhat olivat muuten myös jakkaralla masussani kiinni, joten se sydänkäyrän seuraaminen ei ole mikään hyvä peruste siirtää sänkyyn synnyttämään! Kun tuli ponnistusvaihe, kätilö kehotti laittamaan kieltä kitalakeen ja tunnusteli hyvin tilanteen ennen kuin antoi viimeisen ponnistuksen tehdä. Vaikka oli vaikea pinnistella ja tuntui että poksahtaa, niin helpotti jo ajatus siitä että ei ratkea. Yhtään en revennyt, vaikka vauva lähes 3.9kg. Jakkaralla siis ja tämän kätilön rytmittänä, eikä kipulääkitystäkään tarvinnut. Aika ihmeellistä kun ottaa huomioon, että vuosi aikaisemmin en saanut sinne sisään edes kuukuppia laitettua ilman pintarepeilyä ;D
Olitko ensisynnyttäjä, tuskin??? Kuulosti siltä kuin olisit uudelleensynnyttäjä ja silloin jakkaralla on helpompi ponnistaa.
 
joohohos
Alkuperäinen kirjoittaja Itselleni paras:
Minulla oli tämän nyt nelikuisen nyytin kanssa aivan ihana, nuori (3-kympp.) kätilö joka heti alkoi valmistella polvisuojapaikkoja kun sanoin että tahdon jakkaralla synnyttää. Totesi, että silloin tulee harvoin repeämiä ja episiotomiaa tarvitsee hyvin harvoin tehdä. Olin avautumisvaiheen lämpimässä suihkussa (vesi helpottaa ja pehmentää kudoksia) ja välillä kävin käyrällä makuultaan. Piuhat olivat muuten myös jakkaralla masussani kiinni, joten se sydänkäyrän seuraaminen ei ole mikään hyvä peruste siirtää sänkyyn synnyttämään! Kun tuli ponnistusvaihe, kätilö kehotti laittamaan kieltä kitalakeen ja tunnusteli hyvin tilanteen ennen kuin antoi viimeisen ponnistuksen tehdä. Vaikka oli vaikea pinnistella ja tuntui että poksahtaa, niin helpotti jo ajatus siitä että ei ratkea. Yhtään en revennyt, vaikka vauva lähes 3.9kg. Jakkaralla siis ja tämän kätilön rytmittänä, eikä kipulääkitystäkään tarvinnut. Aika ihmeellistä kun ottaa huomioon, että vuosi aikaisemmin en saanut sinne sisään edes kuukuppia laitettua ilman pintarepeilyä ;D

Mulle taas paras oli puoli-istuva asento sängyssä, tai lähes kyllä makasin siinä selälläni. Lapsi oli 4,5kg ja esikoinen (iso koko oli tiedossa, kertaakaan ei oltu edes sektiota mainittu missään vaiheessa raskautta, enkä halunnutkaan sitä). Itse olen 170 senttiä pitkä mutta hoikka. Kätilö oli nuori, tosi pätevä, mutta ei yrittänyt saada mua muihin asentoihin. Olin jo niin väsynyt pitkästä synnytyksestä etten ois voinut liikkua tai olla jakkaralla. Suppareiden välissä kätilö painoi välilihaa lämpimällä (=polttavan kuumalla) liinalla. Neuvoi ponnistamaan hitaasti mutta varmasti, oli kokoajan apuna. Ponnistusta kesti tasan tunnin. Vauvalla jo romahti sydänäänet mutta ei hakenut imukuppia eikä leikannut välilihaa. Rauhassa sain synnyttää loppuun. En revennyt yhtään, pystyin istumaan heti. Itselleni se oli tosi hyvä ponnistusasento.
 
edellinen
Niin ja mihinkään suihkuun en todellakaan kyennyt kipua lievittämään vaan makasin vaan sängyllä. Hyvä ku sai välillä käytyä veskissa. Epiduraali oli kokoajan päällä.
 
Phalenopsis
Minä tahtoisin kokeilla synntystä muutenkuin puoli-istuvassa asennossa. Mutta täällä sanottiin synnärillä suoraan, että äiti laitetaan letkuihin, siis sydänkäyrälle ja supistelukäyrälle, joten tämä sitoo sänkyyn. Kolmas piuha on sitten epiduraali, jos sen haluaa. Että ehkä sitten mahdotonta saada synnyttää missään muussa asennossa. :/

Vaikka, miten siinä tilanteessa enää jalat pysyy alla? Että voikohan sitä sitten des kuvitellakaan, että synnyttäisi pystyasennossa, jos jalat on vetelää puuroa, jotka kramppaa vähänväliä?
 
edellinen''
Alkuperäinen kirjoittaja ei ollut ennen käyriä:
Alkuperäinen kirjoittaja luettua...:
Alkuperäinen kirjoittaja miks_:
Tuntuu että kaikki suosittelevat tuota istuvaa tai puoli-istuvaa asentoa helpommaksi, niin miksi ihmeessä edes synnytetään makuuasennossa? Helpomminhan se sieltä tosiaan tulee ulos painovoimankin auttaessa.
Niinpä...
Useammassa lähteessä on mainittu siitä että muinaiset kulttuuri ovat aina synnyttäneet kyykyssä, polviseisonnassa tai seisaallaan. Euroopassakin vielä aiemmin. Muutos tapahtui Aurinkokuninkaan hänen käskystään (halusi nähdä naisten synnytyksen piilopaikastaan). Tämä käytäntö on jotenkin jäänyt päälle suoritusyhteiskuntaan tämän jälkeen, kun alkaa miehet ohjailemaan ja kontrolloimaan lääkkeillä ja asennoilla jotain mitä he eivät ymmärrä.
Oletteko ajatelleet että nämä toimenpiteet ja asennot ovat seurausta lääkärien pelosta ja epävarmuudesta luonnon edessä. Makuullaan oleva lääkitty "uhri" on hallinnassa lääkäreille, mutta luontoa kunnioittava omia toiveita esittävä nainen on pelottava eikä sitä pysty tässä kontrolliyhteiskunnassa hallitsemaan. Toinen on aika, kaikki halutaan liukuhihnalla vauhdilla, jos ei heti synny niin selälleen ja tippaletkusta suppareita... mitenhän ihmeessä tämä ihmiskunta koskaan ónkaan kehittynyt kun täällä on luonnollisesti synnytetty tuhansia vuosia ihan seisaallaan.... sitä voi moni miettiä miksi tässäkin asiassa täytyy yrittää alistaa luonto.

Tiedänkin tuon historian ja se on mielenkiintoinen, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Makuullaan ollessa voidaan kuunnella sydänääniä paremmin ja todetaan nopeasti jos vauva ei saa happea. Etenkin ensisynnyttäjälle se on tärkeää koska ei varmasti tiedetä mahtuuko vauva ulos. Istuvassa ja seisaaltaan antureita ei voida laittaa ja koska ponnistusvaihe on pidempi ensisynnyttäjällä, happivajeen riski kasvaa jos ei päästä näkemään käyriä.

Ja toi on kyllä ihan typerää sanoa, että tuhansia vuosi aon synnytetty luonnollisesti tai että ei se vauva ole sinne ennenkään jäänyt. tuhansia vuosia naiset on kuolleet synnytykseen ja vauvat kuolleet kohtuun, koska ei ollut mahdollisuutta seurata nykyaikaisilla laitteilla vauvan vointia synntyskanavassa tai ennakoida hapenpuutetta tai lantioon jumittumista!

Sydänääniä voidaan seurata johdottomalla laitteella ihan missä asennossa tahansa, samoin johdollinenkin laite kyllä yltää vaikka olisi kontillaan sängyllä.
Sen lisäksi on huomattavasti tutkimuksia jotka nimenomaan puoltavat kaikkea muuta kuin makuuasentoa, tähän kannustavat jopa enimmät kätilötkin. Itse ensisynnytystä menossa tekemään minua nimenomaan on kannustettu miettimään ponnistusasentoja ja nimenomaan kaikkea muuta kuin selällään. Tämä siis kätilöiltä. Kaikessa puolensa.

 

Yhteistyössä