Toggle sidebar

Parisen päivää sitten kirjoittelin syömälakkoilevasta vauvastani ja nyt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja syömään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

syömään

Vieras
olen tarjonnut hänelle sormiruokaa, mutta ei minusta tuostakaan ole hänelle mahantäytteeksi. 3-4 pientä palasta hän syö per kerta + sitten hän haluaa jo kaataa lautasen nuriten, minkä tietenkin estän ja mikä taas aiheuttaa kauhean itkukohtauksen. Tottakai se harmittaa, kun ei saa tehdä mitä lystää. Usein tuossa vaiheessa siirrän lapsen syöttiksestä takaisin lattialle.

Tarjosin myös illalla hälle puuroakin kokeeksi, mutta tuo vasta raivarin aikaan sai. Vauva itki ja parkui ja käänsi päänsä pois. 2 pientä teelusikkaa sain menemään ja sitten lopetin. Taitaa olla parempi ettei nyt hetkilleen tarjoa puuroa.

Ikää pienellä on 8kk.
 
Tsemiä! Mulla saman ikäinen lapsi.
Onko aiemmin syönyt kiinteitä miten? Imetätkö? Maito kuitenki se tärkein vielä tuossa iässä.
Voisko johtua hampaista? Korvatulehdus? Kurkkukipu?

Olen lukenut, että pikkuiset saattaa lakkoilla ja homma menee itekseen ohi. Koita olla itse hermostumatta lakkoilevan vauvan edessä.
 
Meillä sormiruokailu on mennyt parhaiten niin, että annan kerralla vain muutaman jutun eteen ja lisää sitä mukaa kun syö. Muuten herra siirtelee niitä ruokia lautaselta pöydälle ja takaisin eikä tule syömisestä mitään.
 
Olennaista on että sitä ruokaa tarjotaan säännöllisesti. Syö sitten jos on nälkä. Minusta edelleen aika huono idea olla tarjoamatta ruokaa. Mutta ei siitä syömisestä kannata ressiä repiä, hyvässä hengessä tarjotaan ruokaa ja jos ei maistu niin ei maistu
Onko puuro korvikepohjaista? Mietin vaan jos se korvike ärsyttää vatsaa ikä siksi syö?(muistelen että kyse oli rintaruokitusta lapsesta)
 
Tsemppiä ja kyllä se siitä ihan varmasti rauhoittuu jossain vaiheessa! Meillä ollut hankalaakin hankalampi syömistemppuilija yksi lapsistamme ja vielä kaikki hengissä ollaan! Muista että noita vaiheita taitaa kaikille joskus tulla.

Meillä tämä temppuilija aloitti jo 3kk iässä syömislakon. Rintaraivareita, kaarioksennuksia jne. Kiinteiden aloitus tod.hankalaa ja koko ensimmäinen vuosi yhtä syömälakkoa. Sitten kuin ihmeen kaupalla alkoi jokin kelvata ja ruokahalut kasvoivat ja kaikki oli muutaman kuukauden ok, kunnes taas sama juttu. Nyt tytöllä ikää 5v.ja samalla tyylillä mennään. Syö välillä hyvin kun taas sitten pitkiä aikoja todella huonosti, ei juuri mitään. Rasvaa lisäilen enemmän että kasvu jotenkin jatkuu...

Tyttö hoikka ja pitkä. Näin jälkeenpäin ajatellen olen tajunnut jo monta asiaa tuosta syömisrytmistä. Eli on todella siro ja hoikka ruumiinrakenteeltaan, pituutta kasvaa reilusti. Kasvukausina kun oikein kasvaa, syö hyvin ja pullistuu silmissä, mutta heti kun kasvupyrähdys ohi, alkaa hyvin niukasti syödä. Eli hoikkenee taas silmissä. Myös heti kun pienikin flunssa iskee niin ei meinaa saada syömään mitään, puhumattakaan kunnon taudeista jolloin pisimmillään oli 3vk syömättä! Tuo meidän ensimmäinen hankala vuosikin johtui varmaan siitä että hampaita pukkasi jatkuvasti suuhuun. Syömälakko alkoi samaan aikaan kun ekat hampaat puhkesivat alkoi helpottaa kun 16 hammasta oli 1v.puhjennut.

Tuossa meidän tarinaa,toivottavasti lohduttaa. Oma neuvoni sinulle olisi että valitse itse oma tyylisi vauvanne kanssa äläkä ota itseesi jos joku muu kommentoi jotenkin muuuten.
Meillä oli pakko tehdä niin että huijasin huomion muualle esim. annoin jonkin kirjan nenän eteen ja lappasin suuhun sen minkä sain menemään ennen stoppia. Kun kieltäytyminen sitten tuli, siihen lopetettiin. En olisi voinut lähteä tuohon sormiruokailu juttuun ja siihen että lapsi huolehtii itse syömisestään sillä lapsi olisi nääntynyt nälkään. Lastenlääkärikin sanoi että oli tyyli mikä hyvänsä niin jotenkin sille lapselle on ruokaa annettava.
 
Vieras2: minkä kokoinen teidän 5v tyttö on?

Meidän poika 5,5v 115,2cm ja 18,9cm. Neuvolassakin käskettiintarkkailemaan tilannetta, kun on niin hoikassa kunnossa ja välillä tippuikin puolitoista kiloa paino.

Välillä syönyt kuin hiiri ja välillä kuin hevonen.:)

Viime neuvolassa oli paino onneksi ruvennut jo nousemaan, oli puolessa vuodessa tullu 800g painoa takaisin, mutta vieläkään ei oo samoissa mitoissa kuin 4-vuotisneuvolassa, 19,8kg. Mutta hyvä suuntaus nyt kuulemma, kun paino ruvennut taas nousemaan.

Kaikki energia taitaa mennä liikkumiseen, ku harvemmin malttaa olla paikoillaan.;)
 
Flunssainen vauva teki 9 kk iässä syömälakon, ei suostunut rinnalle eikä syömään mitään muuta kuin pari lusikallista hedelmäsosetta kerrallaan. Joi tosi vähän, mehua ei huolinut ollenkaan, vettä just sen verran, ettei tarvinnut päivystykseen lähteä. Imetystuki.net muistaakseni sitten opasti, että kannattaa kokeilla kun lapsi on unen ja valveen rajamailla, eikä tajua "vastustella". Ja niin se vauva vihdoin sitten nenän tukkoisuudesta huolimatta ryhtyi taas rinnalle ja imetys jatkui vielä vuoden päivät :)
 
Eli yhtä hoikkia ollaan kuin meillä. ;)

Korjaan tuon 4-v painon. Se olikin 19,2kg eikä 19,8kg.

Vois olla muuten perinnöllistäkin hoikkuus, ku oon kattonu meiän omia lapsuuskuvia, ni kyllä mekin (varsinkin mun sisko) ollaan aika tikkuja oltu tän ikäsinä. :D
 
Hei! -en nähnyt edellistä aloitustasi..mutta kommentoin tätä nykyistä..

Meillon ny reilu vuotias. Kesään asti söi toooosi hyvin.. ja sen jälkee onkin elämä menny hieman risaseks ;) Tällä hetkellä mennää taas kolmatta päivää, niin että esim eile aamupala aukesi mutta meni kiinni heti ja pää pois. Hetki siinä koitettii, seurusteltiin ja ihmeteltiin miten kova ääni lusikasta voikaan lähteä (eli sen ajan että itse söin). Lounas kolme ehkä saatto mennä neljäskin lusikallinen jotai pilttipöperöö. Mietittii missä kello, missä lamppu jne.. Välipala:sohvalla sylissä istuen telkkaria katsellen irrottelin muussasin banaanista pieniä paloja joita suoraa sormistani söikin (1/3 banaania). Päivällinen: omaa ruokaa ei yhtään, mkokeiltii kolmeen kertaan. Söi meidän kanssa ite tehdyn pitsan reunapalasia. Vielä vedätin päivällistä mahd myöhään, että olis jo ainakin nälkä (klo 19). Iltapala samaa aikaa "upposi" ruhtinaalliset ehkä 6lusikallista yosa-kauravälipalaa (ns maidoton jugurtti).
Ja sit taas välillä ihan yhtäkkiä saattaa upota mikä vaan, kuinka paljon vaan. Viime viikolla meni yhtäkkiä aamupalalla lautasellinen ruispuuroo, mutta ei skt välttämättä mitää muuta koko päivänä.
Tissimaitoo meilläkin on saanut. Mutta nyt itseasiassa lisännyt tosi paljon nokkamukista juomiaan määriään ja päivälläkin imettäny enää vaan kerran.

Mutta siis mitä mulle tuli mieleen tlsta teidän tilanteesta..
Ihan turhaa taistelet lapsen kanssa siitä lautasen kääntämisestä. Lautanen on sillä hetkellämmasilman kiinnostavin vempele ja pitäähän se saada tutkia mikä se on, miten se toimii, kuinnkovaa sitö voi hakata, ja mahtaakohan se pompata jis sen tiputtaa lattialle. :) sormiruokaillessa ei tarvii lautasta, kaks kolme pientä suupalallista kerrallaa, suoraa pöydälle. Keillon sellanen imukupeilla kiinnitettävä alunen/tarjotin lapselle, ei sotke koko pöytää. Leipä ja riisipiirakka pieninä paloina, ne on uponnu aina.
Koit välttää tommosia itku potku raivareita. Ei sitä väkisin saa koittaa syöttää. Väittäisin et jonkun syömishäiriön semmosells vaan saa aikaan. Kyllä jos se lapsi on ottaakseen, nii kyllä se suunsa avaa kun lusikka lähenee, huulia voi koskettaa pari kertaa, tai ite annan joskus esim omalla sormella pienen maistiasen huulten väliin, jos ei ole edes suostunu maistaa. Sit onkin oikee saattanu tulla ilme et Aijj hei mitä s herkkua sulla olikaa tarjolla.
Kannatan ruokailua ruokailuna, pöydän ääressä...jne. mut sit vasn joskus kun lapsi esim leikkii keittiön lattialla kauhojensa kanssa, ja sikn lattialla istuen saatkin vaivihkaa syötettyä koko ison purkillisen ruokaa, niin kyllähän mää sen sit sielä syötän. Tai olohuoneen lattialla...
Sellanen veätys meillä saattaa toimia välillä hyvinkin, et otan itelleni jotain ruokaa, menen pöydön ääreen syömään, nii eipä siinä kauaa kestä kun toinen on jalkojen juuressa haluamassa osingoille. Sit siitä omalta lautasrlta syötän (yleensä sormin, tai ihan haarukalla, annan myös lapsen itse ottaa ) pieniä paloja mitä nyt sit onkaa lautasella, kalaa, perunamuussia, sitä leipää. Valitsen ruuan niin että lapsikin voi syödä. Meillon yleensä tehty lapselle oma suolaton ruoka-annos samaa ruokaa mitä meillekin, mut ei lapsi sitä tajua jos niit molempia on siinä lautasella ja äidin suuhun menee äidin ruoka..
Lelut. Joo kyllä. Annan lapselle jonkun lelun ööytään mitä saa rymistellä. Mitä vaan kunhan viihtyis pöydän ääressä, ja jos se suukin aukeis pari kertaa.
Sitä öljyä minäkin lisäilen reilusti ihan kaikkeen ruokaan. Ja kotiruokaanhan sitä pitäis muutenkin lapselle lisätä.

Mmm.. mitäs muuta.. joo ja kyllä se lapsi hengissä pysyy pelkällä tissimaidollakin. Se tuli juuri joulun aikaan testattua kun ei kipeenä syöny viikkoon mitään. Ja me tosissaa hetki ain siknä pöydässä "seurustellaa", kohta saattaskin upota muutama lusikka, tai olla uppoomatta.... mut että se olis sellanen mukava hetki joka tapauksessa..
 
Nyt olet hieman hätäinen :) Muutokseen varmasti menee enempi aikaa, kuin 2 päivää.... Anna lapsen eteen vain sen verran sormiruokaa, että sitä todellakin saa sit rauhassa käännellä miten päin lystää! Se ruoan tutkiminen on ihan normaalia tuon ikäiselle, joka vasta totuttelee uusiin makuihin ja asioihin. Mietippä nyt jos sun eteen työnnettäis vaikka joku ravun ja mustekalan kombolta näyttävä möykky, joka sun pitäisi sit syödä ilman että saisit sitä ensin edes tutkia :D 8 kk vanhalle se omenakin ekaa kertaa on ihan uus ja outo juttu!

Ja äidin stressi ei nyt vaan auta asiaa yhtään, ei saa painostaa eikä hermostua :)
 
Murheitani purankin siksi tänne, en vauvaani - tietenkään.

Itseni kanssa on aikanaan kunnon "ruokasota" käyty lapsuudessa, kun en syönyt pahemmin mitään. Ja en samaa halua lapsilleni tehdä.

Lapsi saa itse päättää minkä verran syö.

Uskon myös, että kyllä tästäkin vaiheesta ohitse mennään.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa