Parisuhteen

  • Viestiketjun aloittaja tila + haaveilu
  • Ensimmäinen viesti
tila + haaveilu
Hei,

onko täällä palstalla muita sellaisia, jotka miettivät kuumeisesti parisuhteensa tilaa ja lastenhankintaa ja näiden yhdistelmää? Minulla alkaa ikää olla jo pian 35-vuotta, avomiehelläni vielä enemmän. Lapsia haluamme molemmat, mutta silti aika ei ole koskaan tuntunut ihan oikealta. Ymmärrämme varsin hyvin, että emme voi loputtomasti asiaa siirtää. Mieheni on monella tavalla ihana, mutta olemme hyvin erilaisia ja joskus tuntuu, että olemme jotenkin kummasti etäällä toisistamme. Tulevaisuuden suunnittelu puuttuu, joskus mietityttää että pitäisikö tästä huolestua - joskus taas tuntuu siltä, että tämä on normaalia prosessointia. Usein tuntuu myös, että aika loppuu kesken ja että pitäisi vaan 'heittäytyä' ja yrittää raskautumista kaikesta huolimatta. Tämän parempaa isää en lapsilleni voi kuvitella; kiltti, älykäs, tekee ainakin puolet kotitöistä, kohtelee minua hyvin, osaa katsoa asioita usein lapsen näkövinkkelistä jne. Toisinaan sitten mietityttää, että olemme kuin toisillemme ystävälliset vieraat saman katon alla ja että pelottaa, minkälaista elämäni tulee olemaan jos tämä jatkuu senkin jälkeen mikäli lapsia saadaan. Yhdessä ollaan oltu hiukan reilu vuosi.


 
pinja
aika kinkkinen homma. tuntuu kyllä että sinun iässä kannattaisi niitä lapsia ruveta tekemään mahd nopeasti jos niitä ylipäätään haluaa. Ja jos et parempaa isää heille voi kuvitella niin miksi ei. Toisaalta teidän suhde on aika nuori, ja jo nyt kuvaat sitä ""kaverisuhteeksi"", mutta olisiko se niin paha jos eroaisitte ehkä myöhemmin? Lapsen kannalta eroaminen tietysti on huono juttu. Mutta ainakin hänellä olisi isä, jota kuvaat parhaaksi mahdolliseksi.
Jos olet aikeissa lähteä paremman miehen jahtiin, tee se heti.
Joo. nää oli vaan mun mielipiteitä, tällasta pohdintaa. ehkä siitä jotain apua..
 
ap
Kiitos vastauksesta. Olen itsekin ajatellut vähän samalla tavalla, että eroaisimme sitten myöhemmin jos elämä jatkuu yhtä etäisenä.. Mutta voin kuvitella, että sitten kun on lapsia on eroaminen ihan eri juttu kuin mitä se olisi nyt. En kuitenkaan usko että pystyisimme eroamaan tai että minä pystyisin lähtemään nyt.. Parisuhteessamme on liikaa hyvää. Meillä on siis hyviäkin aikoja jolloin kaikki tuntuu valoisalta ja läheiseltä. Tuskin kenenkään suhde täydellinen on ennen kuin lapsia aletaan hankkia, mutta huomaan painiskelevani tämän asian kanssa jatkuvasti.

 

Yhteistyössä