Parisuhteesta huonosti menee, mut toivon saada tähän viestiini jonkinlaisia vastauksia/kommentteja

[Leena]

Kirjoitin tämän tuonne aloitukseen myös, mutta tahdon saada tähän vastauksia.

Meillä mies on töissä, mut hänelle lapset on välillä raivostuttavan tärkeämmät kuin minä... Nyt heti on tietenkin hyvä että mies rakastaa omia lapsiaan, en mä sitä. Mut jotenkin ihmellistä että puolen tunnin sisällä tämä antaa yhdelle lapselle pusuja varmaan 10, ja kertoo rakastavansa tätä todella useasti, ja vielä ilmoittele *** on isin tyttö ja sit pusuja.
Mitä te olette tuollaisesta mieltä? Tuollainen hän on aina ollut, ja vanhin lapsi on 6v jolle noin sanoo.
Minulle hän ei ikinä pusuja anna tuosta noin vaan, saatika ei kerro rakastavansa minua.
Tai mitään väliä millään enään on, mies itse halusi eilen koko päivän eroa.
Ja sit illemalla ei enään halunnutkaan eroa, mut ei tuo mua rakasta.
Ei tässä suhteessa oo mitään sellaista mistä näkyisi että minua hän rakastaisi paljon, olen pikemmin orja joka siivoaa päivästä toiseen lasten sekä miehen sotku jäljet, tekee ruuan, koitan olla lasten kanssa, sen mitä heidän haukkumiseiltaan viitsin olla.
Olen niin loppu, ystäviä minulla ei ole.
Ja sitten miten tälläiseen suhtatuisitte jos miehenne juttelee kaupassa myyjälle, sanoo minulle tätä myyjää inhoavansa.
Mut kumminkin kysyi tältä: " Miten joulu meni" jne..
Oli mulla millainen ilma & ääni tahansa, niin mies luulee että olen nyt kamala mustasukkainen ja alkaa minua haukkumaan.
Joskus sellainen olen ollut, mutta on minun helkkarin vaikea alkaa toiseen luottamaan jos noin aletaan haukkumaan minulle.
Mies joutuu minulta kuulemma asioita salamaan ( pikkujuttuja, kenet näki jne) kuin eihän minulle voi mitään kertoa, kun suutun heti. Hänen mielestään.

Toivottavasti joku jaksoi lukea, ja kommentoida

 

[Rontti]

Mitähän on ne ns pikkujutut? Jos ei voi mitään muka kertoa,niin mitä isompaa siinä sivussa voi salata? Jos ei parisuhteessa voi puhua mistään, ei mitään tervettä suhdetta olekaan... Mulla oli aikanaan vastaavanlainen suhde, joka kaatui sit jatkuvaan riitelyyn ja miehen puolelta pettämiseen kun ei kuulemma mulle voinu just puhua eikä lähestyä.. Ite yritin saada keskustelua joskus aikaan (painostamatta), ja heti olin kuulemma nalkuttamassa. Ei ihan toimivan suhteen kaava.. Lapsia meillä ei onneksi silloin ollut, mikä tietysti tekee kaikesta tuollaisesta hankalampaa. Mut pelkästään lasten vuoksi ei loputtomiin kannata yrittää väkisin. Lapset on yllättävän tarkkavaistoisia ja alkaa oireilla helposti kun huomaa et jotain on vialla perheessa.

 

[vieras]

Ei kuulosta mukavalta kumminkaan päin. Ikävää, että sinua harmittaa, kun isä hellii ja huomioi lapsiaan. Se on minusta kuitenkin arvostettavaa. Sen sijaan olen kyllä samaa mieltä, että vastaavaa hellimistä ja huomioimista pitäisi olla myös aikuisilla - puolin ja toisin. Luottamuksesta puhumattakaan. Onko sinulla aihetta epäillä jotain vai oletko mustasukkaisuuteen taipuvainen? Kannattaa varoa aiheetonta mustasukkaisuutta, se syö suhteelta pohjaa. Toisaalta ei tuollainen salailukaan hyvältä kuulosta. Oletteko miettineet jonkinlaista perheterapiaa tai pariterapiaa tms.?

 

[r u u s a]

Mitä mieltä pusuttelusta?
Tottakai lapsia pitää helliä ja pussailla.

Mutta niin minuakin! :snotty: (ymmärrän siis)

Kokeiles niin, että kun mies tulee kotiin, jätä se lasten kanssa ja painu itse tekemään jotain mukavaa. Ja kun teet niin seuraavanakin iltana, alkaa mies huomata, että puutut... (toivottavasti)

 

[Leena]

Mitä mieltä pusuttelusta?
Tottakai lapsia pitää helliä ja pussailla.

Mutta niin minuakin! :snotty: (ymmärrän siis)

Kokeiles niin, että kun mies tulee kotiin, jätä se lasten kanssa ja painu itse tekemään jotain mukavaa. Ja kun teet niin seuraavanakin iltana, alkaa mies huomata, että puutut... (toivottavasti)

Ihanaa että joku ymmärtää ton pusuttelun.

Ei tuo auta sitten mies on kans omissa oloissaan, tai on lasten kans ja sit kuuluu "oot isin tyttö", pusuja 20, jne.
Oon hänelle sanonutkin, mutta mulla on päässä vikaa kun sellaisesta huomautin. Onko?

 

[hei]

miehes kuulostaa ihan omaltani:-/ hellyyttä en ole saanut sen jälkeen kun esikoinen syntyi eli 8 vuotta sitten viimeksi..no saan huomiota ja hellyyttä kun haluaa seksiä..mut muutoin en.ei oikein kiinnosta petipuuhat tuollaisen kanssa..haluaisin sitä huomiota ilman taka ajatuksia.minun mies kanssa ilmoitti että minulle ei voi kertoa mitään ja salaa asioita koska nostan metelin..esim.naispuolisista kavereistaan ei kerro jos niitä on..pidän sitä kummallisena koska en ole koskaan ollut mustasukkainen heistä.Olen sanonut että saa olla kaveri mutta avoimesti..miks salata jos ollaan vaan kavereita..on minullakin miehiä kavereina enkä heitä salassa pidä.mies on nyt ollut reissuhommissa kohta 8 kuukautta ja ne hommat koht loppuu ja palaa kotiin normaaliin rytmiin..pelottaa mitä siitä tulee ja onko ero edessä.