Paska mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hermohan menee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hermohan menee

Vieras
alkaa mennä hermot mieheen. Se ei selvästikään ollut valmis isäksi. Meillä on pian 9kuukauden ikäinen tyttö. viime viikolla olimme yhdessä viihteellä perjantaina miehen kanssa ja tyttö yökylässä. Sen jälkeen lauantaina mies lähti kaverinsa luokse toiselle puolelle Suomea kahdeksi yöksi ja joivat molempina päivinä. Tuli siis maanantaina kotiin. Nyt se on lähdössä ihan tässä kaupungissa asuvalle kaverille "grillaaamaan" (ja "muutaman" ottamaan), vaikka mun piti tänään saada illalla käydä yksin kahvittelemassa mun ystävälläni. No ei se mua niin haittaa etten nyt pääsekään, kun ei oltu mitään 100% varmasti tän mun ystäväni kanssa sovittu. Mutta mies on huomenna lähdössä sitten taas juomaan.

Ei tuo enää oo normaalia. Painukoot helvettiin. Muutenkaan se ei ikään tee mitään kotona koska hän käy TÖISSÄ (päivätyö, arkisin aina samaan aikaan) niin ja sit valittaa mulle jos en oo kerenny sen sukkia pestä. Miks oon tommosen luuserin valinnut miehekseni? Ainut hyvä asia jota mulla tästä suhteesta on jäljellä, on meidän ihana tyttö.<3 miten tommonen kusipää on saanut noin ihanan lapsen tehtyä? En voi kun ihmetellä. Pitäis pakata vaan tavarat ja lähteä mutta en oo saanut aikaseksi.
 
anna nyt viel jonkun aikaa ajan kulua, iso muutos miehelle ja pelko "nuoruuden" menetyksestä kaivaa mieltä, tiedän ettei tuommosta oo helppo kattella ja ymmärtää mut meijät naiset on tehty aika vahvoiks....
 
No jos sua ihmetyttää, kuinka moinen kusipää voi saada noin ihanan lapsen, niin kannattaa toki kummastella myöskin sitä, kuinka kaltaisesti kukkanen on tullut sen kusipään valinneeksi kumppanikseen ja lapsensa isäksi.
 
anna nyt viel jonkun aikaa ajan kulua, iso muutos miehelle ja pelko "nuoruuden" menetyksestä kaivaa mieltä, tiedän ettei tuommosta oo helppo kattella ja ymmärtää mut meijät naiset on tehty aika vahvoiks....

No onpas neuvo. Eiköhän miehellä ole ollut ihan tarpeeksi aikaa sopeutua lapseen. Kannattaa tehdä lapset sellaisen miehen kanssa, joka on jo ennen raskautta valmis kantamaa tulevan vastuun. Ap:n kohdalla tämä on tietty myöhäistä, mutta kannattaa nostaa katti pöydälle ja puhua suu puhtaaksi, jos mies ei ole valmis vieläkään niin pesköön sukkansa ihan itse.
 
[QUOTE="vieras";24297121]No onpas neuvo. Eiköhän miehellä ole ollut ihan tarpeeksi aikaa sopeutua lapseen. Kannattaa tehdä lapset sellaisen miehen kanssa, joka on jo ennen raskautta valmis kantamaa tulevan vastuun. Ap:n kohdalla tämä on tietty myöhäistä, mutta kannattaa nostaa katti pöydälle ja puhua suu puhtaaksi, jos mies ei ole valmis vieläkään niin pesköön sukkansa ihan itse.[/QUOTE]

no joskus tuollaset asiat tulee miehellekkin yllätyksenä vaikka ois kuinka paljon halunnutkin lasta alunperin.
 
Ymmärrän kyllä sinua. Itse ehdottaisin että puhuisit miehellesi. Jos meno ei ala muuttumaan, niin sit kannattaa vakavasti miettiä haluatko elää sellaisen miehen kanssa...
 
no joskus tuollaset asiat tulee miehellekkin yllätyksenä vaikka ois kuinka paljon halunnutkin lasta alunperin.

Son vaan jännä että jos ÄITI on viihteellä (juomassa VIINAA) 4 iltaa viidestä niin vaikka ois mikä supermies kotona lapsen kans ni kyllä sitä paheksutaan ja kohta on sossutädit oven takana kun joku 2+mamma tehny ls-ilmon...

Varmaan aika vitun monta asiaa tulee yllätyksenä kun lapsi syntyy. Molemmille vanhemmille. Ei se tarkota sitä että haistatetaan paskat vastuulle ja mennään miten halutaan koska on niin uutta ja jännää eikä oikein tiedä mitä tekis...

Ei isyys lopu siihen että mies laukeaa eikä se automaattisesti ala siitä että lapsi syntyy ja TADAA, jotkut vaan on valmiita vanhempia samalta istumalta. Siihen kasvetaan.
 
Minä oon kans alkoholistien lapsi. En tiiä ylireagoinko jotenkin, vai mikä on, kun en halua että meidän tyttö saa samanlaisen lapsuuden kuin mä.

Ja ei se oo aina noin paljoo juonu. Mutta sillon kun olin viimesilläni raskaana se ravas koko ajan jossain, joka viikonloppu piti päästä kännäämään. Lapsen synnyttyä se oli aika kauan silleen että se joi harvoin, mutta nyt tässä viimeaikoina taas lisääntyny. Ja muutenki noi sen omat menot vaikuttaa tulleen tärkeemmiksi kuin perhe.
 
Minä oon kans alkoholistien lapsi. En tiiä ylireagoinko jotenkin, vai mikä on, kun en halua että meidän tyttö saa samanlaisen lapsuuden kuin mä.

Ja ei se oo aina noin paljoo juonu. Mutta sillon kun olin viimesilläni raskaana se ravas koko ajan jossain, joka viikonloppu piti päästä kännäämään. Lapsen synnyttyä se oli aika kauan silleen että se joi harvoin, mutta nyt tässä viimeaikoina taas lisääntyny. Ja muutenki noi sen omat menot vaikuttaa tulleen tärkeemmiksi kuin perhe.

Minäkin olen alkoholistien kasvatti. Mielestäni et ylireakoi, miehesi tietää lapsuudestasi ja hänen pitäisi kyllä ymmärtää ettet ryyppäämistä rupea katselemaan, ilman erillistä muistutusta.
 

Yhteistyössä