pelkään että sairastun vakavasti...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

epätoivoinen

Vieras
Olenkohan ainoa jolla on tuommoinen pelko?Pelkään suunnattomasti että sairastun vakavasti ja kuolen,lapseni menettävät äidin :(Aina sillointällöin koen että minulla varmaankin on syöpä,ym ja panikoin asiasta...ehkä tämän on aiheuttanut muutama vuosi sitten leikattu hyvänlaatuinen kasvain,jota epäiltiin pahanlaatuiseksi.miten ihmeessä pääsisin pelostani eroon?tiedän että lasteni elämä olisi vaikeaa ilman minua,heidän isänsä kun ei ole kaikkein helpoin isä :(
 
Kyllä mullakin kaikenlaisia pelkoja on, tosin tähän saakka olen ollut aina terve. Mutta pelkään myös, että lapsille sattuu jotain. Siis kaikkihan varmaan näitä asioita joskus pohtivat, mutta välillä tuntuu, että pelkään liikaakin siis, kun pelko ja huoli siitä, ettei tää nykyinen onni kestä, vie välillä jopa yöunet :/
 
pelkään, että lapseni jäisi liian pienenä ilman jompaa kumpaa vanhempaa. Eli pelkään mieheni tai omaa kuolemaani. Tai lähinnä välillä kun ajatus iskee päälle, oikein sisuksissa muljahtaa... Olen kuitenkin aika hyvä käsittelemään näitä fiiliksiäni. Koitan ajatella niin, että tulevia murheita ei tartteis nyt murehtia. Tätä hetkeä pitäs koittaa elää. Yleensä koitan siirtää ajatukset johonkin mukavaan aikani murehdittuani..
 
Kyllä pelkään. Ja sitä kutsutaan nimellä luulotauti/luulosairaus.Oikeesti.
Koitan päästä eroon näistä tunteista,ajattelemalla mitä minulla kuitenkin on ja että koskaan ei huomisesta voi tietää.
Tiedän miltä sinusta tuntuu. On tosi rankkaa löytää itsestää aina "uusi sairaus",ja ahdistaa. Ja niin kauan helpottaa kun todetaan terveeksi ja taas jonkin ajan päästä ahistus alkaa ja huolet painaa.

Mulla nämä tuntemukset ja kuolemanpelko alkanut vasta äitiyden myötä. Ennen luulin lähes olevani kuolematon.
:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja helmi79:
Kyllä pelkään. Ja sitä kutsutaan nimellä luulotauti/luulosairaus.Oikeesti.
Koitan päästä eroon näistä tunteista,ajattelemalla mitä minulla kuitenkin on ja että koskaan ei huomisesta voi tietää.
Tiedän miltä sinusta tuntuu. On tosi rankkaa löytää itsestää aina "uusi sairaus",ja ahdistaa. Ja niin kauan helpottaa kun todetaan terveeksi ja taas jonkin ajan päästä ahistus alkaa ja huolet painaa.

Mulla nämä tuntemukset ja kuolemanpelko alkanut vasta äitiyden myötä. Ennen luulin lähes olevani kuolematon.
:/

sama täällä, kaikki viittaa yskästä lähtien johonkin vakavaan
 
Hei, olen miettinyt, että onko olemassa samanlaista kuin minä ja minun todella suuri sairastumisen pelko ja kuoleman pelko. Tämä asia on todella vaikea ja ahdistava. Sinulla varmaan sama. Nyt tämä Jokelen koulujuttu on saanut minut niin pahoin voivaksi ja ahdistuneeksi, koska olen itse koulussa töissä.

Pienikin oire saa minut paniikkiin, että olen vakavasti sairas. Syöpä se pahin. Monta juttua olisi kerrottavana :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hei, olen miettinyt, että onko olemassa samanlaista kuin minä ja minun todella suuri sairastumisen pelko ja kuoleman pelko. Tämä asia on todella vaikea ja ahdistava. Sinulla varmaan sama. Nyt tämä Jokelen koulujuttu on saanut minut niin pahoin voivaksi ja ahdistuneeksi, koska olen itse koulussa töissä.

Pienikin oire saa minut paniikkiin, että olen vakavasti sairas. Syöpä se pahin. Monta juttua olisi kerrottavana :(


Ihan kuin itse olisin kirjottanut, paitsi ennen ole koulussa töissä. :( Oletko hakenut apua ammattiauttajalta? minä en ole, mutta pitäisi varmaan...

 

Yhteistyössä