K
"kastehelmi"
Vieras
Naapurit ovat mielestäni sairaita henkisesti.
5 vuotta ovat roikkuneet meidän pihan kulmauksessa, kytänneet ikkunasta sisään.
Heillä on sairaalloinen pakkomielle saada lapset ja itsensä meidän pihan viereen, vaikka asuvat tien toisella puolella.
Yrittävät värvätä muitakin ihmisiä roikkumaan meidän pihan viereen ja tämä näyttää olevan heidän ainoa ajatus. Tämä alkoi pyynnöstä, voisivatko joskus viettää aikaa muualla kuin meidän pihan vieressä. (esim. omalla pihalla tai puistossa tai oman takapihan metsässä)
Hieman jo pelottaa. Tilanne on kiristynyt puolin ja toisin ja on hermon menestystä täälläkin. Pelkäisitkö sinä? Minä pelkään: jos minua tai lapsiani joku pyytäisi roikkumaan muualla kuin kotini vieressä, niin se ei olisi minulle ongelma. Itse asiassa ei tulisi mieleenkään mennä roikkumaan kenenkään kodin viereen tai pyytää lapsiani leikkimään toisten kodin viereen tai kurkkimaan toisten ikkunoista, ovatko nämä keittiössä.
Lapsemme ovat siinä iässä, että voisivat olla jo keskenään kotona (koululaisia). Nyt ei oikein voi, kun ei tiedä ketä hulluja tulee pihan viereen roikkumaan värväystoiminnan seurauksena, ja sitten jos jotain tapahtuu, lapsilla ei ole mitään tietoa, kuka hullu on ollut asialla.
Pientaloaluehelvetti. Älkää ikinä koskaan tällaiseen muuttako. Sairaita pakkomielteisiä ihmisiä on olemassa, joilta puuttuu elämä. Kyseessä kaveripariskunnat, joiden naispuoliset henkilöt jo kotiäitiaikana kyttäsivät, moneltako verhomme aukeavat, käykö lapsi kerhossa, miksi ei....
Näillä olisi kyllä tilaa olla enemmän kuin meillä, heidän tontti rajoittuu kauupungin metsään.
5 vuotta ovat roikkuneet meidän pihan kulmauksessa, kytänneet ikkunasta sisään.
Heillä on sairaalloinen pakkomielle saada lapset ja itsensä meidän pihan viereen, vaikka asuvat tien toisella puolella.
Yrittävät värvätä muitakin ihmisiä roikkumaan meidän pihan viereen ja tämä näyttää olevan heidän ainoa ajatus. Tämä alkoi pyynnöstä, voisivatko joskus viettää aikaa muualla kuin meidän pihan vieressä. (esim. omalla pihalla tai puistossa tai oman takapihan metsässä)
Hieman jo pelottaa. Tilanne on kiristynyt puolin ja toisin ja on hermon menestystä täälläkin. Pelkäisitkö sinä? Minä pelkään: jos minua tai lapsiani joku pyytäisi roikkumaan muualla kuin kotini vieressä, niin se ei olisi minulle ongelma. Itse asiassa ei tulisi mieleenkään mennä roikkumaan kenenkään kodin viereen tai pyytää lapsiani leikkimään toisten kodin viereen tai kurkkimaan toisten ikkunoista, ovatko nämä keittiössä.
Lapsemme ovat siinä iässä, että voisivat olla jo keskenään kotona (koululaisia). Nyt ei oikein voi, kun ei tiedä ketä hulluja tulee pihan viereen roikkumaan värväystoiminnan seurauksena, ja sitten jos jotain tapahtuu, lapsilla ei ole mitään tietoa, kuka hullu on ollut asialla.
Pientaloaluehelvetti. Älkää ikinä koskaan tällaiseen muuttako. Sairaita pakkomielteisiä ihmisiä on olemassa, joilta puuttuu elämä. Kyseessä kaveripariskunnat, joiden naispuoliset henkilöt jo kotiäitiaikana kyttäsivät, moneltako verhomme aukeavat, käykö lapsi kerhossa, miksi ei....
Näillä olisi kyllä tilaa olla enemmän kuin meillä, heidän tontti rajoittuu kauupungin metsään.