Pelottaako teitä joskus että millaisia teiän lapsista tulee isona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Naurukohtaus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Naurukohtaus

Aktiivinen jäsen
04.07.2006
3 625
0
36
Mulla on tässä viimeaikoina tullut kauheesti päänvaivaa kun olen ruvennut miettimään että mitä jos lapsistani/lapsestani tulee esim.narkomaani tai alkoholisti :ashamed: Mä en tiedä että mistä moiset ajatukset mun päähän on tullut mutta ajatuskin jo puistattaa.Se kun ei mene aina käsikädessä kasvatuksen kanssa että millainen lapsesta isona tulee.Hui kamala....Onneks mun kersat on vielä alle 4v :snotty:
 
Juu, hitto kun siihen saiskin ite vaikutettua |O
Monta tapausta näen läheltä jo nyt (10-12v), mitä heistä 90% todennäkösyydellä tulee :snotty:
Oma esikoinen (11v) on onneksi niin suuntautunu urheilun puolelle, et ainakaan toistaiseksi ei edes ehdi paheita miettiä...tai mistäs sitä tietää :snotty:
Toivossa on hyvä elää...
 
Mulla on 6 ja 8 vuotias. Niistä jo vähän näkee millasia luonteenpiirteitä omaavat. Ja kyllä, toisessta jo nyt vähän mietin, että mitähän siitä tulee ja miten se pärjää, joutuuko väärille teille ja... Mutta pakko vaan kasvattaa parhaansa mukaan ja tehdä lapsen parhaaksi niinku hyväksi näkee. Muuta en voi. Sit jos jompikumpi kaidan polun löytää ni jos ei takasinohjaus onnistu ni tiedän ainaki parhaani tehneeni. Aina ei vaan asioille voi mitään, mutta syyllisyys painais varmaan silti ikuisesti.
 
Kyllähän tuota tulee mietittyä. Sukurasitetta riittää tuohon alkoholismiin (suvun miehet eivät ole koskaan lasiin sylkeneet), esikoinen ei ole mitenkään helppo luonne muutenkaan. Yksi lapsista on erityislapsi, ennusteet hänen kohdallaan on hyvät, mutta silti mietityttää...
 
Käyhän tuo joskus mielessä. Tai lähinnä murrosikää ja aikuistumista ajattelen.. mikä on aika epäolennaista nyt kun lapset on 3,5v ja 2v :whistle: katsoo temperamentteja niin väkisinkin tulee mieleen että minkälaistahan se tulee olemaan 10 vuoden päästä.. Ja sitä että minkälainen helvetti tämä maailma on 20 vuoden päästä elää.
 
Mietin useinkin. Olen nähnyt paljon työssäni lapsia, joilla on paha olla. Toisaalta uskon kuitenkin, että kasvatus ja vanhemman läsnäolo vaikuttaa loppupeleissä. Kokeiluja ja jännityksen hakemista voi olla, mutta todellinen romahtaminen voi omasta mielestäni olla estettävissä, jos asettaa jo pienenä lapselle rajat, on turvallinen ja läsnä.
 
Mä en oo viitsinyt ajatellakaan tollasia.. Ajattelen niin että riittää kun parhaimpani teen, kasvatan ja ruokin lapset, annan vähän suuntaa elämälle ja tuen oikeissa päätöksissä.. Jos niistä sitten tulee jonkunluokan juoppoja tai nistejä, niin en mä voi siihen vaikuttaa. Turha stressata (etenkään etukäteen) asioista joihin ei voi kuin yrittää vaikuttaa..

Muoks. Joo, se mua kyllä huolettaa ettei vaan kiusatuksi joutuisi.. Mutta ainakin fyysisen kiusaamisen ehkäisemiseksi löytyy keinot, niitä aion käyttää..
 
Tottakai asioihin voi vaikuttaa. Kyllä kasvatus vaikuttaa lapsen elämään aikuisenakin. Vaikka sanotaan, että paremmistakin perheistä voi tulla narkomaaneja,niin se on kyllä totta. Täytyy vaan muistaa, että hyvin toimeentuleva perhe ei aina tarkoita suoraa sitä, että lapsilla olisi hyvä olla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jahvetti:
Oma esikoinen (11v) on onneksi niin suuntautunu urheilun puolelle, et ainakaan toistaiseksi ei edes ehdi paheita miettiä...tai mistäs sitä tietää :snotty:
Toivossa on hyvä elää...

Urheilupiireissä (varsinkin joukkuelajeissa) sitä useimmat pojat ainakin ensimmäiset kännisekoilunsa kokevat. Valmentajien ja valvojien silitellessä päätä ja sanoessa että pojat on poikia ja kyllä niistä vielä miehiä tulee...
 
Enemmän mulla pelottaa ja mietityttää, millaisten ihmisten kanssa he joutuvat elämään :(. Mun lapset on hyvin kasvatettuja ja osaavat käytöstavat, ottavat muut ihmiset huomioon ja ovat empaattisia. Nyt jo sitten näkee esim. tarhassa lapsia, joilla on ongelmia - jotka on tosi kovaluonteisia, kylmiä ja itsekkäitä. Hirvittää välillä omien puolesta :(

Molemmat lapseni ovat kyllä myös vahvaluonteisia ja osaavat pitää puolensa. Ovat suosittuja kavereita ja tulevat jollain tapaa kaikkien kanssa toimeen, myös niiden häirikköjen. Myös tarhan tädit tykkäävät.

Pelottaa kuitenkin tuleva. Jotenkin tää maailma on niin hemmetin kova nykyisin :(.
 

Yhteistyössä