Pidätysongelmia synnytyksen jälkeen?

[Ikipaukku?]

Onko muilla ollut ongelmia nimenomaan isomman hädän pidättelyssä synnytyksen jälkeen? Itellä vaikea synnytys, mutta kaiken pitäisi olla ok vähitellen. Kuitenkin kakkoshätä yllättää välillä tod. kiireellä ja pierut tulee vaikka mitä yrittäisi koska vaan seuraa tai paikkaa katsomatta. Varsinkin liikkuessa on mahdotonta pidätellä.

Nolo juttu, vaikea asia ja toivoisin muiden kokemuksia: onko tavallista, kauanko kestää, mikä auttaa? En ollut ennen edes kuullut tällaisesta synnytyksen seurauksena, virtsankarkailusta pikemminkin. se ei sentään vaivaa minua. Lantionpohjan lihaksia treenailen parhaani mukaan, motivaatiota riittää! Jälkitarkastukseen on aikaa, ei kai auta kuin ottaa asia puheeksi siellä jos ei helpota, mutta oon kärsinyt tästä jo minta viikkoa ja mnotakohan on vielä edessä...

Kiitos rohkeille avuliaille etukäteen

 

[pimpelipompeli]

Mulla oli ihan sama juttu! Synnytyksessä tehtiin eppari ja tuli repeämä, ekat 4 päivää ei kakkaa tullut, mutta sitten alkoi tulemaan säännöllisesti päivittäin. Ja tosiaankin oli juostava vessaan kun kakkahätä yllätti! Paukkuja pääsi myös ihan vahingossa vaikka yritti pidättää... Virtsankarkailua ei mullakaan ollut. En nyt tarkalleen muista kuinka kauan tuota pahinta kakanpidätysvaikeutta kesti, mutta kyllä edelleen on vessaan päästävä aika nopeasti kun hätä tulee. Vauva on nyt 5 kk. Pystyn kuitenkin pidättämään jo ettei tule housuun. Oliskohan sitä pahinta pidätysvaikeutta ollut ekan kuukauden tai pari?

 

[Hoppu]

Minulla oli suuria vaikeuksia pidätellä ulostusta ja ilmaa synnytyksen jälkeen. Oli myös reilua virtsankarkailua. Synnytin yli 4 kiloisen vauvan ja olen itse pienikokoinen. Yllätys oli myös suuri, kun jokapaikassa oli puhuttu ainoastaan virtsan LIRAHTELUSTA :/ Pian kuitenkin kävi selväksi, että sairaalassa jälkivuotoa varten annettu vaippa toimikin ihan oikeasti VAIPPANA. Olo oli kauhea kun avuttomana odotin vessavuoroa ja kakka tuli samalla housuun.. vaikka kuinka yritin estää.... Sitten kotona, muistan kuinka juoksin vessaan vaikka kesken imetyksen, vauva tississä kiinni.

Pikkuhiljaa pidätyskyky parantui (ulostaminen ennen virtsankarkailua, onneksi!), ja ehkä noin puolenvuoden kohdalla asiaa ei tarvinnut enää ajatella.

Olenkin antanut asiasta palautetta neuvolaan, että voisivat vähän varoittaa etukäteen asiasta. Todella kiusallinen juttu!!!

 

[ap.]

Nopeista vastauksista, saa tulla lisääkin.

Helpottaako tuo siis itsestään / lihastreenillä vai tarvitaanko lääkärin apua tms? Itellä synnytyksestä kuukausi. Olen selvinnyt ihan hyvin, vaikka asia harmittaa kovasti. Ettei vaan ole lopullista?! ihmisten seurassa nolottaa ja pelottaa, kastajaiset ym - voi ei. Epäreilua, ettei varoitettu tosiaan, vaan vaietaan. neuvolantäti nauroi ja ohitti asian... Luulin olevani luulosairas, ainoa ongelmainen, muuten vaan kova pieremään tms - ei hyvä, alkoi nolottaa ja surettaa entistä enemmän.

Onneks vauva on ihana, olen oikein onnellinen, mutta tämä on iso musta pilvi muuten aurinkoisella taivaalla. tahdon sen pois mahdollisimman äkkiä!

 

[pimpelipompeli]

Kyllä se itsestään helpottaa! Ja lihastreeni on tietysti hyvä juttu. Mun täytyy myöntää että tosi laiskasti oon tehnyt niitä lantionpohjalihasharjoituksia... Mutta siis kuitenkin tilanne on tosi hyvä jo, eikä paukkuja pääse vahingossa ihmisten ilmoilla. Kyllä se siitä!! (Eikä mullekaan kukaan tästä asiasta puhunut sairaalassa eikä neuvolassa.)

 

[näin on]

Nopeista vastauksista, saa tulla lisääkin.

Helpottaako tuo siis itsestään / lihastreenillä vai tarvitaanko lääkärin apua tms?

riippuu mistä johtuu, jos vain lihaskudoksen löystymisestä niin jumpalla saa kuntoon. Itselläni taas kuntoonsaamisesta ei ole mitään toivoa sillä pahan 3.asteen repeämien takia sisemmät sulkijalihakset katkesivat ja kuntoon niitä ei oikein taida saada koskaan. Joskus synnytys voi jättää pysyvät vammat jotka eivät korjaudu

 

[sama ongelma ollut]

Mulla oli sama ongelma ekan lapsen syntymän jälkeen. Kesti joitakin kuukausia. Ja tosiaan pari kertaa kerkes housuunkin tulemaan hieman kakkaa ennen kuin vessaan kerkes. Onneks näinä kertoina olin aina kotona. Oli mustakin ihan kauheaa, mutta enää en edes juuri muista. Eli kyllä se helpottaa. En minäkään niin kauhean aktiivisesti ole lantionpohjan lihaksia jumpannut, vaikka laskeumaakin on todettu. Mulla siis eka lapsi 4,4kg, toinen oli vaan vähän päälle 3kg. Eikä tätä kyseistä ongelmaa ollut toisen lapsen jälkeen. Taitaa johtua noista repeytymisistä. Mutta virtsanpidätyskyvyssä ei ollut kuitenkaan ongelmia.

 

[...]

minulla ainakin helpotti itsestään. Pikkuhiljaa suoli palautui ja pystyi pidättelemään ilmat sun muut. Minä en ainakaan juuri treenaillut, päivittäin pikkuisen harjoitin sulkijalihasta..Meni kunnon palautumiseen varmaankin yli kuukausi..Kyllä se siitä.

 

[pieni sieltä]

Minulle tehtiin sektio pidätyskyvyn menettämisen pelossa. Väliliha on joillakin (minulla) sen verran lyhyempi, että repeäminen voi vaurioittaa sulkijalihasta. Jos sulkijalihas vaurioituu, sen korjaaminen on vaikeaa. Huono pidätyskyky johtuu tavallisemmin kuitenkin heikoista lihaskunnosta lantionpohjassa.

 

[raisa26]

Edellinen sanoi etta hanen valilihansa on lyhyt. Luulempa etta minunkin lihani on lyhyt, mittasin etta n.1.5cm. Mika on normaalin valilihan pituus?

Galluppia pystyyn!

 

[raisa26]

Kerran luin jostain palstalta keskustelua etu-ja takavaginaisista(kauniisti sanottuna) naisista. Kai sitten jos on takavaginainen niin valilihakin on lyhyt koska ei se peraukko voi kovin ylhaalla ollakaan vaan sijoittuu sitten tosi lahelle ematinta. Se on hyva joissakin seksiasennoissa, mutta synnyttamassa voi tulla sitten pahat repeamat. Voi voi.