Pieni toivonpilkahdus, ehkä olen pääsemässä mustasukkaisuudestani ja huonosta itsetunnosta eroon :)

[aikuistumassa?]

Täällä on nyt viikonlopun aikana ollut parikin sellaista keskusteluketjua missä ollaan sivuttu tätä mustasukkaisuus asiaa. Voin ilokseni todeta että taidan itsekin olla pikkuhiljaa "paranemassa" mustasukkaisuudelta.
Olen mieheni kanssa ollut kaksi vuotta yhdessä ja hänen tapaamisensa jälkeen minussa heräsi mustasukkainen, vainoharhainen hirviö. Koin suurinpiirtein jokaisen naisen hirveänä uhkana. Tarkkailin miehen facebook- profiilia ja olin hirveän epäluuloinen. Mieheni on todella komea ja saan monesti asiasta kuulla. Itselläni sen sijaan itsetunto ollut todella alhainen ja jotenkin olen onnistunut ajattelemaan että muut ihmiset ihmettelevät mitä mies minussa näkee. Hänen työpaikallaankin on enimmäkseen naisia ja minulla oli alkuun todella vaikea tämä asia suodattaa, mutta nyt olen pikkuhiljaa saanut rakennettua luottamusta mieheen ja tiedän että työ on hänelle vain työ, eikä mikään flirttailupaikka. jostain syystä mies ei näe kuin minut.. Tänäänkin olin ihan ihmeissäni kun istuimme vierekkäin sohvalla ja hän katsoi minua todella pitkään, sellainen hellä ja hymyilevä katse kasvoillaan ja sanoi minulle "kyllä sinussa sitten silmä lepää" olen pitkän aikaa sairastellut ja olo ollut todella surkea useamman päivän ja uskon näyttävänikin riutuneelta..ja hän silti pitää minua kauniina. Aikaisemmin olen kuitannut hänen kehunsa vain jollain "höpö höpö"-kommentteina mutta nyt menin sanattomaksi. Tuntuu ihan uskomattoman hyvältä

 

["mä"]

Kappalejako....

 

["aamuvirkku"]

hetken huumaa. huomenna oot samanlainen hysteerinen stalkkeri, kun ennenkin. meidän suhteessa on asiat vielä niin päin, että on ihmetelty, miten mun mieheni on saanut näin hyvännäköisen naisen? mä en vaan näe itseäni hyvännäköisenä. ja epäilen kaikkea ja kaikkia. ainoa keino pitää suhde kasassa, on vaan yrittää olla hiljaa, eikä huoritella kaikkia naisia, joille mies puhuu

 

["a p"]

[QUOTE="mä";25950984]Kappalejako....[/QUOTE]


Ai niin..sehän se oleellisin asia onkin. Pahoitteluni ;P

 

[:-)]

Hienoa, ap! Vähitellen luottamus vahvistuu ja vanhat epävarmuudet väistyy.

 

["a p"]

[QUOTE="aamuvirkku";25951040]hetken huumaa. huomenna oot samanlainen hysteerinen stalkkeri, kun ennenkin. meidän suhteessa on asiat vielä niin päin, että on ihmetelty, miten mun mieheni on saanut näin hyvännäköisen naisen? mä en vaan näe itseäni hyvännäköisenä. ja epäilen kaikkea ja kaikkia. ainoa keino pitää suhde kasassa, on vaan yrittää olla hiljaa, eikä huoritella kaikkia naisia, joille mies puhuu [/QUOTE]


Sinähän se varsinainen positiivisuuden perikuva olet...

 

["a p"]

Hienoa, ap! Vähitellen luottamus vahvistuu ja vanhat epävarmuudet väistyy.

Kiitoksia! minä todellakin toivon että tästä alkaa ylämäki ja alan arvostamaan itseäni.

 

[Kerpele]

Mä uskon että mustasukkaisuudesta voi tosiaan päästä irti oikean ihmisen kanssa. Sellaisen kanssa johon voi oikeasti oppia luottamaan ja joka oikeasti rakastaa ja välittää. Mutta ihan liian tossukan kanssa se ei välttämättä onnistu... Toisen pitää myös pystyä kertomaan mitä tunteita se mustasukkaisuus (eli epäluottamus) herättää itsessään, uskon että myös sellainen auttaa mustasukkaista parantumaan.

Pitkä matkahan se on, mutta jos on oikea ihminen jonka kanssa voi kasvaa siitä ulos, niin kyllä se onnistuu

tsemppiä vaan

 

["vakkari"]

Ihanaa! Kaunein viesti täällä pitkään aikaan! Olen ylpeä sinusta!

 

["meikku"]

Mulla on ´aina´ ollut suht hyvä itsetunto. nyt on pientä rakoilua ollut, kun mies ei välitä, ei kehu,eikä taida haluta seksiäkään enää.
Olen alkanut pitää huolta itsestäni enemmän,että saan sen huomion edes muilta miehiltä En tosin pettämään ole lähtemässä, mutta kyllä se hivelee kun joku joskus katsoisi vähän pidempään. Omalle miehelle olen vain piika.