Pikkumainen mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Yvette"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

"Yvette"

Vieras
Kauhee riita miehen kanssa. Suuttui kun paljastui että olin erään baari-illan jälkeen yötä hotellissa yhden miehen kanssa.

Väittää että olen pettänyt vaikka kuinka selitän että en riisunut hametta tai paitaa eikä mieskään riisunut itseään vaan raotin vähän stringejä ja mies työntyi minuun avonaisen vetoketjun kautta. Kaiken lisäksi miehellä oli kondomi!!!!

Eli mitä periaatteessa on käynyt? Ei mitään. Ei varsinaista kontaktia. Mikään paljas ruumiinosa ei ole koskettanut minua tai mies minua.

Kyllä täysipäinen mies laskisi koko homman niin että olen tanssimisesta hionnottutta alapäätäni vilvoittanut stringejä sivuun repimällä! En ymmärrä miehen pikkumaisuutta.

Kysyin suuttuuko hän jos käytän kuukautisten aikana tamppoonia, onko se pettämistä?! Ei vastaa lapsellisuuksissaan mitään vaan näyttää pitkää naamaa ja itkee kun mikäkin ämmä.

Ero houkuttelisi, mutta vaakakupissa painaa omakotitalo ja yhteiset lapset. Miten saisin miehen ymmärtämään ettei mitään pettämistä teknisesti (eli de facto) ole tapahtunut? Vai jätänkö vaan miehen ennen kuin tulee suurempia mielenterveysongelmia ilmi?
 
Kyllä mä ton laskisin niin, että sä olet tanssimisesta hionnutta alapäätäsi kostuttanut lisää kumipukuisen kanssa. Joten vilvoittamisesta ei siis ole ollut ollenkaan kyse, vaan lisäkostutuksesta ja tankotanssista, joten kyllä sun mies on nyt tässä asiassa ihan oikeessa, että ne pöksyt olis ollu parempi pitää ihan paikallaan.
Sillä ei ole mitään merkitystä onko kyseessä ollut vaakamambo tai pystysalsa. Paritanssi kuitenkin ja vielä vaaratekijöiden kera (aukinainen vetoketju), joten sekin tekee tästä vielä raskaamman asian.
 
Aika surkeata on se, että on oikeasti olemassa ihmisiä, jotka vakavalla naamalla valehtelevat asioista, sillä heidän omatuntonsa on juuri ton ap:n kirjoituksen kaltaisen kirjaimellisuuden vuoksi puhdas. Jos voi antaa ymmärtää niin sitten annetaan ymmärtää, sama se mikä se "tervejärkinen" käsitys totuudellisuudesta olisi.

Eksäni kävi vieraissa eikä ikinä myöntänyt vaan suuttui mulle silmittömästi kyselyistäni. Jälkikäteen, kun oli jo jäänyt tuttavapiirin valvovien silmien vuoksi kiinni, naureskeli vaan pilkallisesti, että eihän hän _vieraissa_ käynyt, vaan ihan oli _tuttu_ nainen. Tähän tuli sitten vielä lisää naurua perään. Oli tosi ahdistavaa elää tuollaisen ihmisen kanssa, kun ihan pikkujututkin arjessa piti osata kysyä oikeassa lausemuodossa ja täsmälleen oikeilla sanoilla. Loppuvaiheessa tuli viikottain tilanteita, jolloin eksän naamasta näki sen kaltaista voitonriemua, että jokin asia oli taas muokattu sopivammaksi. Sitten taas rumbattiin edestakaisin lisäkysymysten ja häilyvien vastausten kanssa ja jos sen "ihan oikeasti totuuden mukaisen vastauksen" lopulta sai, sai myös eksän vihat päällensä vainoamisesta, hulluna olemisesta, itsekeskeisyydestä jne.
 

Yhteistyössä