Nyt varmaan tulee lokaa niskaan, mutta tulkoon.
Olen seurustellut 5 vuotta. Koko aikana meillä ei ole ollut mitään mieletöntä intohimoa, välittämistä, hellyyttä, rakkautta ja toisen seurassa viihtymistä kyllä sitten senkin edestä. Arkemme on sellaista, että mies katsoo sohvalla telkkaria, minä surffailen netissä työhuoneessa tai luen makkarissa tai olkkarissa. Tai olen harrastuksissani tai ystävien kanssa. Ehkä tunti, maksimissaan pari ollaan YHDESSÄ illan aikana (samassa huoneessa). Ja sekin usein telkkarin katsomista, eikä todellakaan mitään aktiivista maailmanpolitiikasta keskustelemista. Monesti siihen kuuluu myös se, että toinen silittää tai hieroo toista. Minulle jotenkin riittää se, että olemme molemmat kotona. Vaikka hellyyttä haluankin, en jaksa sellaista, että koko ajan pitää olla aktiivisesti yhdessä. Eikä kyllä mieskään.
Meillä ei ole yhteisiä harrastuksia (minä harrastan omiani, mies omiaan), monesti viikonloppuisinkin touhuamme eri juttuja. Tietysti välillä touhutaan myös yhdessä, esim käydään lenkillä tai jossain kylässä. Lauantai-iltaisin saunomme yhdessä, syömme hyvin ja katselemme telkkaa. Kesäisin vietämme paljon aikaa mökeillä tai reissuissa. Noin kerran pari vuodessa teemme matkan ulkomaille. Nyt suhteessamme alkaa oikeastaan ensimmäisen kerran aika jolloin touhuamme yhdessä, kun olemme alkaneet rakentaa.
Silti en ole yhtään tylsistynyt (ainakaan vielä). Rakastan miestäni ihan hurjasti, vaikkei se näykkään niin, että imuttelisimme sohvalla toisiimme kietoutuneina. Hänen kanssaan on hyvä elää, hän on tosi fiksu, hauska ja turvallinen. Elämä olisi tyhjää ilman häntä. Välillä nauretaan ihan kippurassa jollekin jutulle ja päivittäin pussataan ja kosketetaan. Meillä on aika välittävä ilmapiiri parisuhteessamme. Riitelemme harvoin. Makuuhuoneessa ei oikein kohtaa (mies ei ole kovin kiinnostunut seksistä), mutta olen ajatellut, että parempi hyvä kumppani jonka kanssa viihtyy, kuin seksipeto, joka saattaa esim. pettää, jos minulle tulee seksittömiä kausia. Olen ollut myös intohimoisemmassa suhteessa, mutta väsyin siihen. Nyt nautin tästä.
Tällaista tämä meidän elämä. Varmaan tulee kommenttia, että "ihan hirveää/kamalaa/kauheaa, erotkaa!"...