Hae Anna.fi-sivustolta

Pitääkö aina antaa anteeksi?

Viestiketju osiossa 'Kristallipallo' , käynnistäjänä Vesimies -70, 13.07.2019.

  1. vierailija Vierailija

    Kysehän siitä, että raamatun aikana kosto oli osa elämäntapaa. Syynä siihen yleensä heimot ja kunnia. Samanlaista on vielä mustalaisilla ja muhameteilla, helposti kostavat ja kantavat siten kaunaa yli sukupolvien. Tämä taas vie miehiä ja energiaa heimolta ja aiheuttaa turhia kuolemia. Ei se sen kummempaa. Anteeksianto on yleensä unohtamista. Tai näin sen olen itse kokenut, kun olen anteeksiantanut. Tavallaan se tapahtuma menettää merkityksensä, tosin joku lapsenmurha, voiko siinä sitten näin sanoa, että teko menettää merkityksensä, en tiedä.
     
  2. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 006
    Saadut tykkäykset:
    1 917
    Muuten samaa mieltä, mutta sopu ei synny sillä että vain toinen muuttaa tapojaan, kummankin/kaikkien osallisten pitää. Siis jos todella on tuota mieltä että ei ole vain yhden vika. Joskus voi olla yhden vika. Jos joku nakkikioskilla randomisti vetää turpaan toista täysin outoa ihmistä joka vain rauhallisesti jonottaa vuoroaan, se on vain sen turpaanvetäjän vika tässä, ei sen jonottajan. Toki sit voitais alkaa filosofoida mitä syitä ton turpaanvetäjän taustalla on kun teki noin, vaikka väkivaltainen isä? No onko se sen isän syy sitten jotta tuo veti turpaan? Itse se ihminen sen kuitenkin päätti että vetää turpaan.
     
  3. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 006
    Saadut tykkäykset:
    1 917
    Mun mielestä ei voi automaattisesti huonosti jos ei anna anteeksi, se ettei anna anteeksi ei tarkoita sitä aina että kierii kanunassa ja ajattelee tapahtumaa koko ajan.
     
  4. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 006
    Saadut tykkäykset:
    1 917
    Tuosta täydellisestä sielun-/mielenrauhasta. Hyvin lähelle sitä voi kyllä päästä tämmöses tilantees ku vapaapäivänä istuu terassilla ja on joku 26-28 astetta lämmintä ja on tyyni ja terassi varjossa ja huomennaki vapaa-päivä ja lohi kera koskenlaskijakuorrutteen kanssa paistuu uunis...
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  5. vierailija Vierailija

    Mielenkiintoista juttua tässä ketjussa. :) Ja herättää joitakin ajatuksia & pohdintaa...
    mm. tuo käsite sielunrauha on mielestäni tavoitteellinen tila -pyrkimys. Sitä tässä tavoitellaan. Taas "täydellinen sielunrauha" edellyttääkö jo jonkin sortin Mestaria? :LOL:
    Sielunrauha ja henkisyys kulkevat vähän käsi kädessä, ts. henkisyyttä tavoitteleva pyrkii tietoisesti ja tahtomattaankin kohti sielunrauhaa (karma /pelot / omien negatiivisten tunteiden käsitteleminen). Ja kun henkilö saavuttaa rauhan sisimpäänsä se jollainlailla huokuu silloin hänestä. Hän on onnellisempi. Pitkäaikainen viha, kauna ja katkeruus ovat henkisyydelle ja sielulle myrkkyä.

    Anteeksiantojakin laskisin erilaisia. Esimerkiksi kuulee sanovan "rakkaus antaa paljon anteeksi" eli jos todella rakastat jotakuta toista, pystyt helposti antamaan hänelle anteeksi ts. rakkaus voittaa.
    Sitten voi kuulla sanottavan: "Olen päässyt asiasta yli" ts. tapahtunut ei enää aiheuta neg.tunteita, kaunoja ja katkeruutta. Ihminen on käsitellyt asian mielessään ja antanut 'tapahtuneen' anteeksi. Eli [ketjun esimerkki -lapsenmurha] negatiiviudessaan onkin kääntynyt muistoksi rakastetusta lapsesta. Ei ole mitään mieltä ei järkeä pohtia murhaajaa tai hänen kohtaloaan.
     
  6. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 006
    Saadut tykkäykset:
    1 917
    No tuota justiin ajoin takaa sillä että se että ei anna anteeksi ei tarkoita että pohtii kokoajan murhaajaa kaunaisena ja se että ikävä ja suru lapsesta kääntyy rakkaiksi muistoksi ei myöskään edellytä sitä anteeksiantoa. On siis päässy asiasta yli. Sekään ei kuitenkaan edellytä anteeksiantoa. Siis ei edellytä anteeksiantoa sille murhaajalle, vaan "tapahtumalle", hyväksyy että niin on tapahtunut.
     
  7. Tulisoturi Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    2 545
    Saadut tykkäykset:
    95
  8. vierailija Vierailija

    Pitääpäs!
     
  9. vierailija Vierailija

    Totta, mitään ei pidä, vaikka se olisi viisastakin.
     
  10. vierailija Vierailija

    Jos ajatellaan oman psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, niin pitäisi aina antaa anteeksi. Anteeksiantaminenhan ei merkitse sitä, että itseen kohdistunut paha teko pitäisi muuttaa hyväkytyksi ja oikeutetuksi.
     
  11. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 006
    Saadut tykkäykset:
    1 917
    Eri mieltä. Voi olla psyykkisesti hyvinvoiva vaikkei anteeksi annakkaan. Ihmiset on erilaisia, jos sinä et pysty olemaan psyykkisesti hyvinvoiva jos et anna anteeksi, se ei tarkoita että kaikki ei pysty. Ja jos ei anna anteeksi ei tarkoita myöskään kaikkien kohdalla kaunassa pyörimistä. Voi hyväksyä tapahtuneen, siis että niin tapahtui, silti ei tekijälle tarvitse antaa anteeksi jos niin ei tunne. Se oma tuntemus on tärkein, kukaan ei voi mennä määräämään toiselle että nyt pitää antaa anteeksi.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti